Dahkujierbmi lea Ruoŧa stuorámus buresbirgejumi, barggu ja boahtteáiggi gažaldat.

Njeallje dahkujierbmi-skája – Ellen Key, Jan Stenbeck, Olof Palme ja Sonja Kovalevskaja – ivdnejuvvon olbmosiluheahtaid bajábealde. — ovddasvástáduslaš jierbmi politihkas sáhka: njeallje historjjálaš jierpmálaš jiena – Ellen Key, Jan Stenbeck, Olof Palme ja Sonja Kovalevskaja – deattuhit “ovddasvástáduslaš jierbmi politihkas” dárbbu. Sin vuolde leat odne olbmuid ivdnejuvvon siluheahtat, mat ovddastit jienasteaddjiid ja borgáriid, geat ovttas hábmejit Ruoŧa boahtteáiggi.

Njeallje gájanasa, ovcci bellodatjođiheaddji – manne leat gájanasat dat, mat ipmirdit ahte boahtteáigi lea ovddasvástádus, ii politihkalaš speallu?

Dahkujierbmi ii rievdat dušše teknologiija. Dat rievdada, gii oažžu barggu, máhtu, válddi ja oasi oktasaš buresbirgejumis.

Gažaldat lea, galget go hirbmat buvttadeami lassáneamit hukset nanusabbot Ruoŧa – buoret dearvvašvuođafuolahusain, nanusabbot skuvllain ja stuorát friddjavuđain – vai jávkat máilmmi juo dál rikkimus fitnodagaide.

Dan válljema ii sáhte guođđit teknologiijarávttásiid háldui. Ii ge politihkalaš jođiheami háldui, mii geahččala stivret boahtteáigái maŋásgeahččanspeadjala bokte.

Min politihkka

Ruoŧa foanda – borgárbálká

Ruoŧa oktasaš resurssat – dahkujierbmi, stáhtalaš fitnodagat, energiija, luondduresurssat, eanan ja infrastruktuvra – galget hukset foandda, mii addá olles álbmogii oasi ođđa rikkisvuođas ja áiggi mielde ráhkada ekonomalaš vuođu borgárbálkái.

LOGA EANET RUOŦA FOANDDAS – BORGÁRBÁLKKÁS

Stáhtalaš skuvla

Stáhta galgá fas váldit olles ovddasvástádusa skuvlla ruhtadeamis ja ovttaveardásašvuođas. Skuvla galgá leat friddja vuoitučohkkemis ja addit juohke mánnái máhtu, sivdnádusa, hutkanfámu ja árvvoštallannávcca – váhnemiid ekonomiijas dahje poastanummaris beroškeahttá.

LOGA EANET STÁHTALAŠ SKUVLLAS

Dronasuodjalus: bieđggus ruoŧŧelaš suodjalus

Ruoŧŧa dárbbaša bieđggus ja teknologalaččat dálá suodjalusa, mas leat bieđggus logistihkka, dronamáhttu, báikkálaš dovdamuš ja luohtehahtti gulahallan. Juohke suodjalusruvnno galgá árvvoštallat čoavdagažaldaga vuođul: guđe molssaeaktu dahká Ruoŧa váddáseamos báikin fallehit?

LOGA EANET DRONASUODJALUSAS: BIEĐGGUS RUOŦŦELAŠ SUODJALUSAS

Šaddá go Eurohpá industriijamusean?

Eurohpá ii oaččo šaddat báikin, gos boahtteáiggi hutkosat čájehuvvojit maŋŋá go fitnodagat, buvttadeapmi ja vuoitu leat sirdojuvvon eará sadjái. Ruoŧŧa ja Eurohpá ferteba fas hukset, investeret, buvttadit ja eksporteret.

LOGA EANET: ŠADDÁ GO EUROHPÁ INDUSTRIIJAMUSEAN?

Kultuvra, valáštallan ja dearvvašvuođafuolahus

Kultuvra, valáštallan ja dearvvašvuođafuolahus gullet oktii. Kultuvra nanne sielu, valáštallan rumaša, ja dearvvašvuođafuolahus váldá badjelasas, go eallin bávččagahttá. Dahkujierbmi galgá luoitit áiggi olmmošlaš deaivvadeapmái – ii goassege buhttet dan.

LOGA EANET KULTUVRRA, VALÁŠTALLAMA JA DEARVVAŠVUOĐAFUOLAHUSA BIRRA

Biras & dálkkádat

Dahkujierbmi galgá geavahuvvot mihtidit luoitimiid, suodjalit luonddu, beavttálmahttit energiijageavaheami ja iskat, doibmet go politihkalaš doaibmabijut duođaid. Teknologiija galgá bálvalit eallima – ii addit ođđa ákkuid dan golahit.

LOGA EANET BIRRASA & DÁLKKÁDAGA BIRRA

Dahkkivuoigatvuohta, mii hukse ruoŧŧelaš dahkujierpmi

Girječállit, dáiddárat, musihkkárat, prográmmerenolbmot ja eará hutkit galget oažžut suodjalusa ja buhtadusa, go sin barggut huksejit boahtteáiggi dahkujierpmi. Seammás Ruoŧŧa dárbbaša doaibmi liseansamalle, mat dahket sihke olmmošlaš hutkama ja teknologalaš ovdáneami vejolažžan.

LOGA EANET DAHKKIVUOIGATVUOĐAS, MII HUKSE RUOŦŦELAŠ DAHKUJIERPMI

Stáhtalaš dahkujierbmi — gii galgá eaiggáduššat infrastruktuvrra?

Danne Ruoŧŧa galgá hukset nationála dahkujierbmefápmorusttega. Muhto vuođđoinfrastruktuvra galgá leat dáppe. Ruoŧa eatnamis. Ruoŧa lága vuolde. Ruoŧa demokráhtalaš stivrejumi vuolde.

LOGA EANET STÁHTALAŠ DAHKUJIERBMIS

JIENAS RIIKKABEIVIIVÁLGAI

Váldde guorus fiskes jienastanlihpu ja čále: ovddasvástáduslaš jierbmi politihkas
ovddasvástáduslaš jierbmi politihkas

Guorus fiskes riikkabeaivejienastanlihppu riikkabeaiveválgii — Johan Kärrman lea Ovddasvástideaddji jierpmálašvuohta politihkas bellodaga evttohas 2026 riikkabeaiveválggain.

Manne ovddasvástáduslaš jierbmi politihkas vuođđuduvvui

Buot teavsttat, idejat ja politihkalaš evttohusat ovddasvástáduslaš jierbmi politihkas siskkobealde ovddiduvvojit Johan Kärrmana bokte ságastallamis njeallje dahkujierbmi-skájain: Ellen Key, Sonja Kovalevsky, Jan Stenbeck ja Olof Palme.

Skájat ovddiduvvojit historjjálaš gálduid ja máŋgga dahkujierbmemálle doarjagiin. Eai leat njeallje olbmo, geat ealáskit, muhto njeallje sierra jurddašanvuogi, mat besset deaivvadit min áiggiin – ja nubbi nuppiin.

LOGA EANET DAN BIRRA, MANNE ovddasvástáduslaš jierbmi politihkas VUOĐĐUDUVVUI

Dahkujierbmi-skájat

Juohke áigi jáhkká, ahte gustovaš ortnet lea sihke lunddolaš ja jierpmálaš. De boahtá muhtin, gii oaidná vuogádatmeattáhusa. Ellen Key, Sonja Kovalevsky, Jan Stenbeck ja Olof Palme dahke dan iešguđetge guovllus: máná, dieđa, fitnodatdoaimma ja demokratiija bokte. Eai sii lean meattáhusaheapme. Sii ledje juoga ávkkáleappot: gárvát hástalit iežaset áiggi válddi, monopolaid ja álkes duohtavuođaid.

Min dahkujierbmi-skájat eai ealás maŋás olbmuid eai ge atte gearganvástádusaid. Dat veahkehit min geahččalit, gierdá go idea deattu, almmustahttit rašes vuođđoárvalusaid ja fuolahit, ahte olmmoš ii jávkka rehkenastimis. Earenoamážit dat bágget juohke politihkalaš evttohusa vástidit golmma gažaldahkii: Gii oažžu válddi? Gii oažžu vuoittu? Gii guoddá riskka? Ná sáhttit áddet dálá áiggi – ja váldit ovddasvástádusa boahtteáiggis.

SKUVLA JA SIVDNÁDUS

Ellen Key

Máná ovdáneapmi, kultuvra, čáppatvuohta, friddja jurddašeapmi ja olmmošárvu.

MÁINNAS EANET

BURESBIRGEJUPMI JA DEMOKRATIIJA

Olof Palme

Dásseárvu, oktasaš ovddasvástádus, ráfi ja riikkaidgaskasaš solidaritehta.

MÁINNAS EANET

OĐĐÁSAHTTIN JA GILVU

Jan Stenbeck

Teknologiija, fitnodatdoaibma, bohtosat ja návccat monopolaid rihkkut.

MÁINNAS EANET

DIEĐA JA FRIDDJAVUOHTA

Sonja Kovalevsky

Maiddái: Sofja Kovalevskaja

Matematihkka, oahpahus, nissoniid vuoigatvuođat ja logihka ja govahallama ovttastahttin.

MÁINNAS EANET

Árvovuođđu & njuolggadusat

Dahkujierbmi rievdada barggu, skuvlla, dearvvašvuođafuolahusa, kultuvrra, demokratiija ja min gaskavuođaid nubbi nuppiiguin.

Gažaldat ii leat šat, váikkuha go dahkujierbmi servodahkii. Gažaldat lea, gii oažžu hábmet teknologiija, makkár árvvut dasa huksejuvvojit ja guđe olbmot ožžot oasi dan vejolašvuođain.

LOGA EANET ÁRVOVUOĐU BIRRA

Ná bargat dahkujierpmiin, dahkujierbmemálliiguin ja máhtuin

Lea álki bivdit dahkujierpmi čállit teavstta, mii gullostit jáhkehahttin. Váddis lea čielggadit, gierdá go jurdda. Danne geavahit vuos dahkujierpmi váddásmahttit gažaldaga. Easkka dan maŋŋá dat oažžu veahkehit min čielggadit vástádusa.

Dahkujierbmi sáhttá veahkehit min ohcat viidábut, jurddašit eanet guovlluin ja ovdanbuktit iežamet čielgaseappot. Muhto ii oktage mašiidna sáhte guoddit politihkalaš ovddasvástádusa. Jienasteaddji ii galgga dušše sáhttit oaidnit, maid mii evttohit – muhto maiddái mo mii dasa beasaimet.

LOGA EANET DAN BIRRA, MO MII BARGAT DAHKUJIERPMIIN

SEARVVÁ FÁRROSA

Boahtteáigi ii vuordde. Miellahttun leat mielde ovddideamen, digaštallamen ja jienasteamen politihka birra.

ČUOVO MIN

Oaččo ođđa politihkalaš evttohusaid, analysaid ja ođđasiid ovddasvástáduslaš jierbmi politihkas luhtte.

Friddja dahkujierbmi doppe, gos dat veahkeha. Garra njuolggadusat doppe, gos dat sáhttá vahágahttit.

Dahkujierbmi, mii veahkeha buohccedivššára čoahkkáigeassit buohccedieđuid, ii leat seamma ášši go dahkujierbmi, mii ieš mearrida, makkár dikšuma buohcci galgá oažžut. Reaidu, mii veahkeha unna fitnodaga čállit koda, ii leat seamma ášši go vuogádat, mii dovdá ja goziha olbmuid gáhtus.

Mii háliidit Eurohpá álkimus njuolggadusaid dorvvolaš dahkujierpmái – ja Eurohpá nanusamos suodjalusa doppe, gos dahkujierbmi sáhttá vahágahttit olbmuid rumaša, friddjavuđa dahje priváhta eallima. Prinsihppa lea álki: Friddjavuhta reaidui. Ovddasvástádus váikkuhusain.

LOGA EANET MIN DAHKUJIERBMEREGULEREMA BIRRA