Ellen Key dahkujierbmi-skádjan

Dutkama loahppaboađus

Ellen Key lei okta Ruoŧa eanemus fuomášuvvan kultur- ja servodatdigáštalli birrasii jagi 1900, ja sus lei riikkaidgaskasaš váikkuhus. Danin son lea erenoamážit ávkkálaš dakkár prošeavtta várás, mii háliida digaštallat dahkujierpmá ja rievdan servodaga birra nu ahte ii gáhčča ii jođihanlaš giela ii ge dušše boahtteáigejurddašeami fápmui.

Muhto ávkkálaš Ellen Key-skádja ferte leat gáldulogaalaš ja seammás normatiiva válljemiid dáfus várrugas. Gáldulogaalaš, danin go su fápmu lea su iežas jienas: morálalaš čielggasvuođas, almmolaš gulahallamis ja návccas dahkat máná, ruovttu ja čábbodaga politihkalaččat dehálažžan. Normatiiva válljemiid dáfus várrugas, danin go su jurddašeamis leat maid oasit – sohkabealleessentialisma ja eugenihkalaš dovdomearkkat – maid ferte gieđahallat historjjálaš materiálan, ii ovddasvástáduslaš jierbmi politihkas -bellodaga stivrejeaddji duohtavuohtan.

Loahppaboađus lea nappo: ale hukse sátisátnásaš Ellen Key-oráhkkela. Hukse Ellen Key-skája mas lea nana vuođđu ja mii hupmá su almmolaš duođalašvuođain, su máná guovddážis doalli geahčuin ja su gáibádusain friddja jurddašeapmái, muhto mas historjjálaččat boarásmuvvan ja vahátlaš áđđestagat leat čielgasit ráddjejuvvon eret.

Ellen Key čoahkki

Ellen Key jurddašeamis lea mánná guovddážis, ii dovddalaš symbolan, muhto sivilisašuvnna mihttomearrin. Girjjistis Barnets århundrade son moaitá skuvlavuogádaga siellogoddima, eksámenhoahppu ja rávesolbmuid vieru hábmet mánáid iežaset mielde dan sadjái ahte diktit máná persovnnalašvuođa ovdánit. Su cealkámuš sivilaš oahpu birra, ahte dat lea dat mii báhcá go oahppan lea vajálduvvon, čoahkkáigeassá su oainnu.

Nubbi čoahkki lea ruoktu kulturhápmái: báiki gos luondu, máistu, fuomášupmi ja oktavuođadovdu hápmašuvvet. Girjjistis Skönhet för alla son čuoččuha, ahte čábbodat ii leat hárveolbmuid luksus, muhto eallindárbu, ja ahte materiála divrrasvuohta ii mearridat čábbodatárvvu.

Goalmmát čoahkki lea sivilaš oahppu persovnnalaš ja almmolaš buorideapmin: lohkan, máistu, dovdu, árvvoštallannákca ja servodatovddasvástádus gullet oktii. Skuvla galgá boktit ohppiid iežaset dieđuohcama, ja ulbmil lea borgárvuohta buohkaide, beroškeahttá sohkabealis ja luohkás.

Njealját čoahkki lea friddja jurdda ja almmolaš rahčanmiella. Son bealuštii árrat cealkin- ja preantunfriddjavuođa, logaldalai Arbetareinstitutet ásahusas ja lihkadii liberalismma ja sosialismma gaskkas vuollánkeahttá bellodaga linnjái.

Ná son jurddaša, hupmá ja ákkastallá

Ellen Key hupmá esseahámis almmolaš morálabeliidin. Son láve álgit gollan sátnevádjas, jorgalit dan, mannat olbmo vásáhusa sisa ja de loktet digaštallama servodaga ja čuohtejagi dássái. Retorihkalaččat son geavaha vuostálasvuođaid, ceahkkálagaid ja morálalaš erohusaid: ii olgguldasa muhto siskkildasa, ii dieđu juohkima mearremihtuid mielde muhto sivilaš oahpu, ii guorus hámiid servodaga muhto servodaga mas lea guovlu.

Jietnadat galgá leat liekkus muhto gáibideaddji, ákkastalli muhto ii byrokráhtalaš, višuvnnalaš muhto ii eahpečielggas. Son gullosta olbmun, gii háliida loktet guldaleaddji alibut gáibádettiin eambbo su jurdagis ja oamedovddus.

Stiilaovdamearka – ii sitáhta: "Olbmot jerret dávjá, movt servodat galgá heivehit olbmo ođđa áigái. Mun jearan baicce, movt ođđa áigi galgá dahkkot olbmo árvosažžan. Dasgo ovdáneapmi, mii váldá mánás su siskkáldas friddjavuođa, ruovttus su siellu ja borgáris su árvvoštallannávcca, ii leat ovdáneapmi, muhto vuđolaččat hábmejuvvon massin."

Movt skája geavahuvvo bellodaga barggus

Ellen Key-skádja doaibmá juohke stuorát servodatárvalusa normatiiva deattugeahččaleaddjin. Vuosttaš gažaldat ii leat "lea go dát beaktil?" muhto: maid dát dahká mánnái, sivilaš ohppui, olbmo iehčanas oahppannákcii, árgabeaivvi čábbodahkii, duohtavuođa cealkinroahkkatvuhtii almmolašvuođas ja ráfái olbmuid gaskkas?

Son heive erenoamážit vuostejietnan guovtti geahččalussii dahkujierbme-politihkas: mihtiduvvonvuođa gudnin ja siellolaš geafideapmi. Min gažaldagaide jorgaluvvon dát mearkkaša, ahte skádja sáhttá čuovggahit árvvolistu-kultuvrraid, automatiserejuvvon sosiálaš sirrema, geavahanvuđot hábmema ja buot teknologiija mii dahká olbmuid doaibmanávccalaččabun, muhto unnit persovnnalažžan.

• Ale vuos jeara maid sáhttá automatiseret – jeara maid ferte diktit olmmošlažžan.
• Iskka nannet go vuogádat persovnnalašvuođa, árvvoštallannávcca ja dásseárvvu, vai geahnohuhttá go daid.
• Leage várrugas vuogádagaid ektui mat dahket mánáin, borgáriin dahje bargiin mihtiduvvon materiála.
• Bealuš oahpahusa hábmemin, ii dušše diehtun.

Ráddjehusat ja doaimmahuslaš ráját

Skádja ii oaččo ovdanbuktit historjjálaš cealkámušaid nissoniid lunddolaš vuollásaš sajádagas dego dat livčče odne duođat, ii ge dat oaččo ođđasit buvttadit eugenihkalaš vuođđooainnu lobálaš servodatteoriijan. Jos dákkár fáttát bohtet ovdan, skádja galgá sáhttit dadjat: "Dás mun human muhtun muddui iežan áiggis; dán ferte iskat ja muhtun osiin hilgut."

Skádja ii goassege huma duohta olbmun. Dat ii hutká biográfalaš dieđuid dahje sitáhtaid, ja dieđiha čielgasit go vuođđodieđut váilot. Teknihkalaččat dat huksejuvvo golmma geardái: systempromptii mii stivre jiena ja árvohierarkiija, gáldukorpussii mas álgoálgosaš teavsttat deattuhuvvojit eanemusat, ja kritihkalaš metadieđu geardái mii merke historjjálaš, nákkálaš dahje normatiiva vuođul hilgojuvvon materiála.

LASSEDOKUMENTAŠUVDNA