Friddja dahkujierbmi doppe gos dat veahkeha. Garra njuolggadusat doppe gos dat sáhttá vahágahttit.
Dahkujierbmi mii veahkeha buohccidivššári čohkket oktii buohccijournála sisdoalu, ii leat seamma ášši go dahkujierbmi mii ieš mearrida makkár dikšuma buohcci galgá oažžut.
Mudde váikkuhusa – it jierbmi
Reaidu mii veahkeha unna fitnodaga čállit prográmakoda, ii leat seamma ášši go vuogádat mii identifisere ja goziha olbmuid gáhtus.
Liikká dahkujierbmi digaštallan dávjá gieđahallá teknologaid dego dat livččii okta áidna váttisvuohta mas lea okta áidna vástádus. Dat lea intellektueallalaččat álki oaidnu – ja politihkalaččat ávkkakeahtes.
Ruoŧŧa ii galgga šaddat lágaheapme laboratoriija. Muhto eat galgga maiddái hukset digitála lohpe-servodaga, mas juohke idea ferte mannat juristtaid, konsuleanttaid ja eiseválddiid bokte ovdal go oktage oažžu oba iskat doaibmá go dat.
Mii háliidit Eurohpá álkimus njuolggadusaid sihkkaris dahkujierbmái – ja Eurohpá nannoseamos suodjalusa doppe gos dahkujierbmi sáhttá vahágahttit olbmuid rumaša, friddjavuođa dahje priváhtaeallima.
Prinsihppa lea álki:
Friddjavuohta reidui. Ovddasvástádus váikkuhusa ovddas.
Golbma riskadási – eai golbma duhát njuolggadusa
Ruoŧa ja Eurohpá dahkujierbmi-mudden galgá vuođđuduvvat dasa maid vuogádat duođaid dahká, man stuorra válddi dat oažžu olbmuid badjel ja makkár vahága dat sáhttá dagahit.
Ii dasa ahte prográmma deaivvada sisttisdoallat dahkujierbmi.
Ruoná – divtte olbmuid hukset
Unna riskka dahkujierbmi galgá sáhttit ovddiduvvot ja geavahuvvot almmá erenoamáš lobiid haga.
Dat guoská reaidduide mat leat programmerema, jorgaleami, hálddašeami, ohcama ja máhttodoarjaga várás. Dat guoská dutkamii, buvttaovddideapmái, luovus bargui, áššehasbálvalussii, dokumenteremii, plánemii ja logistihkkii – erenoamážit veahkkeneavvuide mat addet doaibmavádjit olbmuide stuorát friddjavuođa.
Dáppe ii dárbbaš sierra dahkujierbmi-birokratiija. Dábálaš láhka gustojit juo.
Behttet lea behttet maiddái dahkujierbmiin. Vealaheapmi lea vealaheapmi maiddái dahkujierbmiin. Čiegusvuođa rihkkun ii šatta eambbo lobálaš dan dihte ahte geavaha giellamodealla.
Muhto stáhta ii galgga lasihit vel ovtta gearddi lobiid, divadiid ja ovdagihtii árvvoštallamiid dán ala dušše danin go teknologiija lea ođas.
Ii oppalaš dahkujierbmi-liseansa. Ii dahkujierbmi-vearru. Ii dábálaš dahkujierbmi-reaidduid ovdagihtii árvvoštallan.
Go riska lea unni, de galgá gáibádusdássi maid leat vuollegis.
Fiskat – go dahkujierbmi oažžu válddi olbmuid badjel
Gáibádusat galget garrasit go dahkujierbmi ii šat dušše veahket olbmo, muhto álgá su árvvoštallat.
Dat guoská vuogádagaide mat váikkuhit olbmuid vuoigatvuođaide, birgejupmái, oahpahussii dahje dehálaš servodatbálvalusaid oažžumii – ovdamearkka dihte bargiid háhkamis, luoikkaheamis, dáhkádusas, eiseválddiid váldogeavaheamis, sosiáladáhkádusain, oahpahussii sisaváldimis, vuoigatvuođavuogádagas ja kritihkalaš infrastruktuvrras.
Dalle ovttaskas olmmoš galgá oažžut dieđu go dahkujierbmi lea leamaš mearkkašahtti oassi. Mearrádus galgá loggejuvvot ja leat dárkkistuvvon. Mearrideaddji áššit galget leat čilgehahtti, ja son geasa mearrádus čuohcá galgá leat vuoigatvuohta duohta olmmošlaš ođđaárvvoštallamii.
Erenoamážit ferte fysalaš dahje juridihkalaš persovdna guoddit ovddasvástádusa.
"Dihtor celkkii ii" ii leat čilgehus. Dat lea vuolláneapmi.
Mašiidna sáhttá rehkenastit, ávžžuhit ja gávdnat minstariid. Muhto juridihkalaš ja morálalaš ovddasvástádusa ii sáhte goassege bidjat matematihka háldui.
Rukses – go rumaš, friddjavuohta ja priváhtaeallin leat váralaččat
Dáppe galgá mudden leat garas.
Dat guoská dahkujierbmái mii dahká medisiinnalaš mearrádusaid main lea duođalaš buohccevahága riska dahje gieđahallá hui hearki persovdnadieđuid. Dat guoská biometralaš identifiseremii ja gozihussii, mánáid ja eará hearkkes dilis olbmuid manipuláhtemii, ja automáhtalaš mearrádusaide mat sáhttet váldit olbmos friddjavuođa dahje eará vuođđovuoigatvuođaid.
Seamma garra oaidnu galgá gustot seksuálalaš ja behtolaš deepfake-buktagiidda sihke vuogádagaide mat geahččalit hukset bistevaš láhttenprofiillaid olbmuid priváhtaeallimis.
Dáppe ii doarvái geavahaneaktu siiddus 47.
Dáppe dárbbašuvvojit duohta vuoigatvuođat, čielga ráját ja olmmoš gean sáhttá bidjat ovddasvástádussii.
Dearvvašvuođadivššu galgá geavahit dahkujierbmi – buohcci ii galgga leat geahččalanávnnas
Dearvvašvuođadivššu čájeha manne sihke teknologiijaromántihkkáriin ja gildinberošteaddjiin lea boastut.
Ruoŧa dearvvašvuođadivššu noađuhit hálddašeapmi, vuorddináiggit, váilevaš diehtojuohkin ja bargiid váili. Jus prinsihpa dihte hilgošii dahkujierbmi, de dat ii livčče várrogasvuohta. Dat livččii beaktilmeahttunvuođa suodjaleapmi.
Dahkujierbmi galgá roahkkadit geavahuvvot dokumenteremii, buohccijournálaid čoahkkáigeassui, bargovuoruid plánemii, dálkkasiskkamiid dárkkisteapmái, diagnosa doarjjan, govvaguorahallamii, dutkamii ja mearrádusdoarjjan.
Muhto ráji galgá leat áibbas čielggas:
Mađi stuorát riska lea buohcci eallimii ja dearvvašvuhtii, dađi garraseappot galget gáibádusat olmmošlaš ovddasvástádussii, duođašteapmái ja čuovvoleapmái.
Go dahkujierbmi-vuogádagas lea mearkkašahtti váikkuhus diagnosii dahje dikšui, de galgá leat namuhuvvon dearvvašvuođabálvalusa addi ja čielga fágaovddasvástádus. Klinihkalaš vuogádagat galget čuovvoluvvot duohta Ruoŧa buohcciid ja buohccejoavkkuid gaskkas, vai meattáhusat, bonjuheapmi ja hedjonan doaibmanávccat fuomášuvvojit. Duođalaš dáhpáhusat galget dieđihuvvot.
Buohcci ii galgga goassege gártat eatnamis gaskal doaktára ja algoritmma.
Dahkujierbmi oažžu veahkehit doaktára šaddat buorebun. Dat ii goassege oaččo šaddat ággan dasa ahte ii oktage šat leat ovddasvástideaddji.
Buohccedáhta ii leat nuvttá rávvareive
Buohccijournálas leat muhtin daid priváhtamus dieđuin maid olmmoš sáhttá addit: dávddat, psyhkalaš dearvvašvuohta, genetihkka, seksualitehta, gárrenávdnasiid boasttu geavaheapmi, áhpeheapmi ja bearašhistorjá.
Dát ii oaččo šaddat gávppálaš hárjehallanrávvareiven dušše danin go teknologiija dahká dan vejolažžan.
Buohccedieđuid geavaheapmi dahkujierbmái galgá gáibidit čielga riektevuođu, mearriduvvon ulbmila ja nana teknihkalaš ja organisašuvnnalaš suodjalusa. Dáhta ii galgga čoaggit dahje viiddidit danin go dat lea álki.
Go seamma bohtosa sáhttá olahit báikkálaš gieđahallamiin, pseudonymiseremiin, federerejuvvon hárjehallamiin, sihkkaris dutkanbirrasiin dahje eará integritehta suodjaleaddji vugiiguin, de galget dát čovdosat ovddiduvvot.
Almmolaš dearvvašvuođadivššu ii galgga maid čállit soahpamušaid main buohcciid dieđut duohtavuođas šaddet máksun gaskaoapmeaddjái.
Buohcci ohcá dikšuma. Buohcci ii vuovdde priváhtaeallimis.
Ii biometralaš ollesálbmotgozihus
Friddja servodat ii galgga gáibidit olbmuid identifiseret iežaset mašiidnii juohke háve go vázzet doares čađa.
Mii vuostálastit oppalaš ja bissovaš biometralaš ollesálbmotgozihusa almmolaš birrasiin.
Čujuhuvvon geavaheapmi earenoamáš duođalaš rihkkosiid oktavuođas ferte duođaid leat čujuhuvvon: riekti dárkkista dan, dat lea govttolaš ja áigemeroštallojuvvon, ja dan sáhttá dárkkistit.
Lea mearrideaddji erohus gaskal dan ahte ohcá gávppašan goddi ja dan ahte dahká olles álbmoga ohcanláhkái jándora birra.
Teknologiija dahká goappašaga vejolažžan.
Politihka bargu lea ipmirdit erohusa.
Persovnnalaš dahkujierbmi galgá beassat leat persovnnalaš
Persovnnalaš integritehta ii oaččo šaddat ággan buot persovnnalaš dahkujierbmi vuostá.
Olbmot galget sáhttit válljet dahkujierbmi mii dovdá sin kaleandara, giela, dokumeanttaid ja válljemiid. Muhto váldegaskavuohta ferte leat čielggas.
Geavaheaddji galgá sáhttit oaidnit makkár dieđut vurkejuvvojit, sihkkut daid, sirdit daid ja biehttalit sekundára geavaheamis. Galgá boahtit ovdan geavahuvvojit go dieđut hárjehallamii dahje eará gávppálaš ulbmiliidda.
Integritehta mearkkaša ahte olmmoš hálddaša iežas dieđuid.
Dat ii mearkkaš ahte stáhta galgá gildit su geavaheames daid.
Bissehuhte deepfake-behttet – it satihra
Dahkujierbmi dahká vejolažžan maŋidit olbmuid ámadaju ja jiena hui uhca goluiguin. Doppe dárbbašuvvojit čielga njuolggadusat.
Ii oktage galgga sáhttit geavahit teknologiija suodjalussan behttet, bággema, seksuálalaš illasteami várás dahje ovdanbuktit duohta olbmo dego son livččii dadjan dahje dahkan juoidá mii ii goassege leat dáhpáhuvvan.
Manipulerejuvvon materiála mii govttolaččat sáhttá jáhkkot duohtavuohtan, galgá čielgasit merkejuvvot.
Muhto parodiija, dáidda, satihra ja čielga fikšuvdna eai galgga šaddat ođđa suorgin masa dárbbašuvvo lohpi.
Mudde behttet ja vahága. It govahallama dahje reaiddu.
Almmolaš suorgi galgá geavahit iežas ostojuoimmi
Stáhta, suohkanat ja regiovnnat leat muhtin Ruoŧa stuorámus áššehasain. Dat addá sidjiide válddi – jus sii ipmirdit geavahit dan.
Go almmolaš suorgi oastá alla riskka dahkujierbmi, galget soahpamušat gáibidit dokumenterejuvvon sihkarvuođa, čielga ovddasvástádusa, dárkkistanvejolašvuođa ja hearkkes dáhta hálddašeami. Galget leat rabas olggosfievrridanformáhtat, dáhpáhusdieđiheapmi, govttolaš oainnolašvuohta ja duohta vejolašvuohta molsut gaskaoapmeaddji.
Ruoŧŧa ii galgga čatnat dearvvašvuođadivššu, eiseválddiid ja suohkaniid ovtta áidna amerihkálaš, kiinnálaš dahje eurohpálaš fitnodahkii danin go ii oktage jurddašan eretmannaneavttu dalle go soahpamuš čállojuvvui.
Dat gii hálddaša áššehasgaskavuođa ja dáhta, boahtá loahpas hálddašit márkana.
Almmolaš suorgi ferte ipmirdit dán ovdal go soahpamuš čállojuvvo – ii logi jagi maŋŋel.
Okta uksa sisa – eai vihtta eiseválddi ja čieža konsuleantta
Fitnodagat mat háliidit ovddidit duođalaš dahkujierbmi Ruoŧas, eai galgga dárbbašit oažžut vihtta iešguđet dieđu viđa iešguđet eiseválddis.
PTS, IMY, Läkemedelsverket, Finansinspektionen, Swedac ja eará áššáigullevaš eiseválddit galget danne ovttastahttit oktasaš uvssa dahkujierbmi-gažaldagaide.
Okta uksa sisa. Okta diehtu. Okta ovddasvástideaddji proseassa.
Unnit fitnodagat, dutkit, suohkanat ja dearvvašvuođabálvalusa addit galget sáhttit oažžut veahki mearridit man riskaluohkkái prošeakta gullá ja makkár gáibádusat duođaid gustojit.
Lea buoret ahte eiseváldi veahkeha olbmuid dahkat riekta ovdal almmuheami go ahte dat čállá sáhkkomearrádusa golbma jagi maŋŋel.
Hukse sandkássaid – it vuordinsajiid
EU njuolggadusat addet vejolašvuođa mudden-sandkássaide. Ruoŧŧa galgá duođaid geavahit daid.
Fitnodagat, universitehtat ja almmolaš suorgi galget beassat iskagoahtit ođđa dahkujierbmi bearráigeahččaneiseválddiiguin dárkkistuvvon hámis. Dearvvašvuođadivššu, almmolaš hálddahus, industriija, energiija, oahpahus ja cyberdorvvolašvuohta galget vuoruhuvvot.
Juohke geahččaleamis galgá leat loahppabeaivi, čielga ulbmil ja mihtideames sihkarvuođagáibádusat. Jus teknologiija doaibmá ja deavdá gáibádusaid, de galgá dat maid beassat joatkit.
Sandkássa mas prošeakta bággejuvvo bissut, lea dušše vuordinsadji ođđaset namain.
Ale bija ruoŧŧelaš njuolggadusvári Eurohpá njuolggadusaid ala
Eurohpá lea juo mearridan viiddis dahkujierbmi-ásahusa. Ruoŧŧa ii galgga veahkehit cegget 27 riikkalaš njuolggadusvuogádaga dan ala.
Váldonjuolggadussan eat galgga ásahit iežamet oppalaš gáibádusaid dahkujierbmi-modeallaide ja dahkujierbmi-fitnodagaide doppe gos EU juo mudde seamma gažaldaga.
Ruoŧa njuolggadusat galget čohkkejuvvot surggiide gos Ruoŧas duođaid lea iežas ovddasvástádus: dearvvašvuođadivšui, eiseválddiid váldogeavaheapmái, čiegusvuhtii, almmolaš háhkamii, bargovugiide ja vuođđun ligge friddja- ja vuoigatvuođaid suodjaleapmái.
Brysselis galgá Ruoŧŧa ovddidit seamma linjjá. Juohke ođđa njuolggadus ferte sáhttit vástidit golmma gažaldahkii:
- Makkár konkrehtalaš vahága galgá njuolggadus eastadit?
- Leago álkit vuohki dahkat dan?
- Leago ávki stuorát go golut buohkaide geat fertejit čuovvut njuolggadusa?
Jus ii oktage sáhte vástidit vuosttas gažaldahkii, de njuolggadus ii galgga leat.
Rabas modeallat eai leat rihkus
Rabas teknologiija dagaha gilvvu. Dat dahká vejolažžan universitehtaide, unnit fitnodagaide ja eurohpálaš doaibmiide hukset viidáseappot almmá ahte sii vuos dárbbašit bivdit lobi muhtin hárvvis máilmmiviidosaš vuođđudagain.
Rabas gáldokoda ja rabas modeallat eai danne galgga gieđahallojuvvot váráleabbon dušše danin go eambbo olbmot sáhttet geavahit daid.
Mudden galgá vuođđuduvvat vuogádaga návccaidda, geavaheapmái ja duohta riskii – ii dan fitnodatmodeallii.
Eat áiggo vuostálastit ođđa dahkujierbmi-monopola njuolggadusaiguin maid dušše monopolisttas lea várri čuovvut.
Juohke dahkujierbmi-njuolggadusas galgá leat buoremus ovdal-dáhton
Teknologiija ovdána johtilit. Láhkaásaheapmi ii.
Ođđa ruoŧŧelaš dahkujierbmái sierra njuolggadusat galget danne váldonjuolggadussan árvvoštallojuvvot golmma jagi maŋŋel.
Jus váttisvuohta lea rievdan, de galgá njuolggadus rievdat. Jus dat lea fillet, de dat galgá eret. Jus teknologiija dahje márkan lea juo čoavdán váttisvuođa, de stáhta ii galgga joatkit ikte beaivvi riskka hálddašeami.
Boares vuogádaga mielasátnán lea bistevaš.
Teknologiija mielasátnán lea boahtte.
Politihkka ferte birget goappašagaiguin.
Min vuosttas mearrádusat
Válgaáigodaga vuosttas 100 beaivvi áigge háliidit mii:
- Ásahit oktasaš ruoŧŧelaš uvssa dahkujierbmi-muddemii ja mudden-sandkássaide.
- Addit dearvvašvuođadivššui riikkalaš jođánanluotta dahkujierbmi sihkkaris geahččaleapmái, mii sáhttá geahpedit hálddašeami, vuorddináiggiid ja medisiinnalaš meattáhusaid.
- Ásahit oktasaš gáibádusaid alla riskka dahkujierbmi almmolaš háhkamii: ovddasvástádus, dárkkisteapmi, dáhtasirdinvejolašvuohta ja sihkarvuohta.
- Bissehit ođđa oppalaš ruoŧŧelaš dahkujierbmi-njuolggadusaid go ráđđehus ii sáhte čájehit makkár konkrehtalaš vahága dat galget eastadit.
- Ráhkadit čielga riikkalaš rávvagiid buohccedáhta, biometralaš dáhta ja eará hui hearkkes dieđuid várás dahkujierbmi-vuogádagain.
- Addit olbmuide doaibmi vuoigatvuođa oažžut mearkkašahtti automáhtalaš mearrádusaid čilgejuvvon ja olbmo ođđaárvvoštallama.
- Ovddidit EU:s ahte boahtteáiggi dahkujierbmi-njuolggadusat galget leat teknologiijaneutrálat, riskavuođđosaččat ja maiddái unnit fitnodagaide vejolaččat čuovvut.
- Gáibidit ruoŧŧelaš dahkujierbmi-sierra láhkaásaheami dávjá loahpahanárvvoštallama.
Min prinsihppa
Mii eat bala dahkujierbmis.
Mii ballat heajos váldogeavaheamis, heajos sihkarvuođas ja monopolas maid ii oktage šat sáhte hástalit. Dat lea áibbas eará ášši.
Dahkujierbmi sáhttá addit doaktárii eambbo áiggi buohcciin, oahpaheaddjái eambbo áiggi ohppiin ja fitnodatdoallái vejolašvuođa gilvalit fitnodagain mii lea čuođi geardde stuorát. Dat sáhttá veahkehit dutki fuomášit minstariid maid ii oktage olmmoš livčče sáhttán okto gávdnat.
Livččii jierbmeahttun muddet buot dán eret danin go teknologiija sáhttá maiddái geavahuvvot boastut.
Muhto livččii seamma jierbmeahttun čuoččuhit ahte buohccijournálat, ámadadjut, jienat ja olbmuid eallima guoskevaš mearrádusat leat váikko makkár dáhta.
Danne válljet mii eará geainnu:
Stuorra friddjavuohta doppe gos riska lea unni.
Garra ovddasvástádus doppe gos váikkuhus lea stuoris.
Nana suodjalus rupmašii, friddjavuhtii ja priváhtaeallimii.
Erenoamážit:
Mudde dan maid dahkujierbmi dahká olbmuide – it dan ahte dahkujierbmi lea gávdnamis.
Ná Ruoŧŧa suodjala olbmo almmá giddekeahttá uvssa boahtteáigái.
Dat lea ovddasvástáduslaš jierbmi politihkas.