Ruoŧa foanda – borgárbálká: min oktasaš riggodaga galgá bálvalit buohkaid

Várrehus maid eat šat oaččo hilgut

Jurddašeahket rehketdoalli, gii lea oahppan vihtta jagi ja bargan guoktelogi jagi. Rehkenastininšenevra, gii meroštallá šalddiid dimenšuvnnaid. Jurista, gii dárkkista soahpamušaid, prográmmerjeaddji, gii čállá koda, dahje áššemeannudeaddji, gii meannuda áššiid. Sii leat gullán, ahte oahppu addá sihkarvuođa. Muhto dál rievdá dan lohpádusa vuođđu.

Dahkujierbmi sáhttá fargga dahkat stuorra oasi dan barggus, maid dál dahket inšenevrat, rehketdoallit, juristtat, prográmmerjeaddjit, analysa dahkkit, konsuleanttat ja hálddahusbargit. Dat ii mearkkaš, ahte buot olbmo máhttu šaddá árvvoheapmin dahje ahte juohke fidnu jávká. Muhto barggu, masa ovdal dárbbašuvvojedje čuođi olbmo, sáhttet fargga dahkat logi, vihtta dahje okta áidna olmmoš beaktilis dahkujierbmevuogádagain.

Dát ii leat unna rievdadus bargomárkanis. Dát lea olles servodatekonomiija vuođđorievdadus. Mii fertet dadjat dan ovdal go bargguhisvuohta lea uvssa duohken ja ovdal go politihkka fas oktii čilge, ahte ii oktage sáhttán einnostit mii lei dáhpáhuvvame.

Teknologiija sáhttá luvvet olbmuid ovttalágan barggus, buoridit dikšuma, jođánit dutkama ja hábmet eanet riggodaga. Muhto gažaldat lea, gii oamasta teknologiija. Gii oažžu buvttadeaddjivuođa vuoittu? Gii massá bálkká? Gii máksá vearu? Ja gii oažžu friddjavuođa?

Go bálká jávká, jávká maiddái vearrovuođđu

Ruoŧa servodat ruhtaduvvo stuorra muddui barggu bokte. Bálkkás bohtet sisaboahtovearru, bargoaddi mávssut ja ealáhatmáksimat. Go bálká geavahuvvo gollumii, de máhccet maiddái lasseárvovearroboađut oktasašvuhtii. Muhto go bures bálkáhuvvon barggut jávket, njidjet vearroboađut seammás go bargguhisvuođa, nuppástuhttima ja dorvvolašvuođa golut sáhttet lassánit. Stáhta ja gielddat sáhttet nappo massit sisaboađuid juste dalle, go olbmuid dárbbut lassánit.

Min vearrovuogádat vuođđuduvvá dasa, ahte eanaš rávesolbmot vuvdet barganáiggiiset ja ožžot bálkká. Muhto jus árvu baicce šaddá algoritmmaid, diehtoguovddážiid, automahtalaš mašiinnaid, pateanttaid, dieđuid ja kapitála bokte, de ferte maiddái vearrovuođđu rievdat. Eat sáhte ain garrasit vearuhit olbmo barggu ja seammás diktit automašuvdnavuoittuid beassat eret.

Muđui oažžut servodaga, mas buvttadeapmi lassána muhto vearroboađut njidjet, mas fitnodagaid árvvut loktanit seammás go gielddat bággejuvvojit unnidit bálvalusaid, ja mas moattis oamastit vuogádagaid dan bottu go eanetlohku massá bálkká ja váikkuhanfámu. Dat ii livčče ovdáneapmi. Dat livččii historjjálaš váldočohkken.

Danin dárbbašuvvo Ruoŧa foanda

Ruoŧa foanda ii leat dušše luondduriggodagaid ođastus. Dat lea vástádus ođđa ekonomalaš duohtavuhtii. Go teknologiija dagaha vejolažžan buvttadit eanet ain unnit olbmo bargodiimmuiguin, ferte oassi buvttadeaddjivuođa vuoittus boahtit olles servodahkii. Ii buorredáhtolašvuohtan. Ii gaskaboddasaš heahtedoarjjan. Muhto oamastussan.

Fitnodagat galget oažžut dinehit buriin ideaiguin, čeahpes organiserenbargguin ja duohta riskaváldimiin. Muhto fitnodagat eai doaimma guorus sajiin. Dat atnet almmolaččat skuvlejuvvon olbmuid, oktasaš elrávdnjiid, digitála infrastruktuvrra, dutkama, dieđuid ja riektevuogádaga, mii suodjala sin doaimma. Danin lea servodagas riekti oažžut oasi buhtadusas.

Riika, mii diktá teknologiija buhttet barggu oamastusa rievdatkeahttá, sáhttá seammás hábmet viiddis bargguhisvuođa ja stuorra priváhta opmodagaid. Riika, mii dahká borgáriiddis oasseoamasteaddjiid, sáhttá baicce geavahit teknologiija stuorát friddjavuhtii. Dan geainnu Ruoŧŧa ferte válljet.

Dát gullá midjiide

Málbmi bávttis. Meahcci. Jogat. Čáhcefápmu. Elrávnnjit. Eana. Infrastruktuvra. Min universitehtaid máhttu, oktasaččat ruhtaduvvon dutkan ja digitála árvvut, mat leat šaddan olbmuid eallima ja barggu bokte. Ii mihkkige dás leat ovtta olbmo hábmen. Dat lea šaddan luonddus, historjjás ja buolvvaid oktasaš barggus.

Danin eai galgga árvvut sáhttit gártat dan háldui, gii soaitá boahtit vuosttažin, geas lea eanemus kapitála dahje gii čállá vuosttas soahpamuša. Oktasaš galgá fas šaddat oktasažžan.

Foanda olles álbmogii

ovddasvástáduslaš jierbmi politihkas háliida ásahit Ruoŧa foandda: guhkesáigásaš borgárfoandda, mii čohkke oasi Ruoŧa luondduriggodagaid, infrastruktuvrra ja boahttevaš teknologiijaárvvuid buhtadusas. Foanda galgá oamastuvvot borgáriid ovddas ja hálddašuvvot buolvvaid badjel. Kapitála galgá šaddat. Vuosttažettiin galgá buhtadus juhkkojuvvot.

Dás ii leat sáhka gáđašvuođas. Dás lea sáhka oamastusas, vuoiggalašvuođas ja friddjavuođas. Álbmot, mii ii šat oamas ovttage oasi riikkas vuođđoárvvuin, šaddá loahpas vieris iežas riikkas. Ja álbmot, mii ii oamas ovttage oasi teknologiijas mii buhttet dan barggu, sáhttá šaddat dárbbašmeahttumin ekonomiijas, maid álbmot ieš lea leamaš mielde hukseme.

Borgároassi – ii almosa

Oassi Ruoŧa foandda buhtadusas galgá máksojuvvot jeavddalaš borgároassin. Dan ii galgga atnit doarjjan, maid stáhta árpmus juohká. Dat galgá leat oidnosis oassi das, maid mii juo oamastit ovttas.

Ii oktage olmmoš galgga geahpeduvvot doarjjaoažžun, go son duođaid lea mieloamasteaddji. Borgároassi sáhttá addit olbmuide vejolašvuođa oahppat, álggahit fitnodaga, dikšut lagasolbmo, guođđit vahátlaš barggu dahje lonuhit suorggi, go boares bargu automašuvdná. Friddjavuohta šaddá duođalaččabun, go lea vuođđu julggiid vuolde.

Borgároasis borgárbálkán

Mii galgat leat rehálaččat. Ruoŧa luondduriggodagat eai sáhte okto ruhtadit olles borgárbálkká. Livččii rehálašmeahttun lohpidit dakkára dál. Muhto livččii seamma rehálašmeahttun čuoččuhit, ahte dálá bálkkáservodat sihkkarit seailu.

Ruoŧa foanda sáhttá álgit borgároasiin. Jus automašuvdna ain unnida dárbbu olbmuid bálkkábargui, de galgá oassi sáhttit lassánit ja áiggi mielde šaddat oassin duohta borgárbálkkás. Dakkár ekonomalaš vuođđu ferte álgit huksejuvvot ovdal go heahti boahtá. Politihkka, mii álo vuordá ollislaš sihkarvuođa, boahtá álo maŋŋit.

Gávdnat ii leat seamma go oamastit

Son, gii gávdná roggosa Ruoŧa eatnama vuolde, lea bidjan dasa máhtu, kapitála ja riskka. Dat galgá bures buhtaduvvot. Muhto roggos ii šaddan ohcci barggu bokte. Gávdnat ii leat seamma go oamastit. Danin galgá Ruoŧa foanda sáhttit oažžut oamastanoasi, royalty-mávssu dahje resurssaráigovuoigatvuođa, go minerálat, čáhcefápmu ja eará vuođđoárvvut váldojuvvojit atnui.

Fitnodatdoalli galgá oažžut buhtadusa iežas háhkanfámus. Muhto ii oktage galgga oažžut váldit olles vuoittu riggodagas, mii gullá buohkaide.

Automašuvdnet ii leat seamma go okto hábmet árvvu

Seamma prinsihppa guoská ođđa teknologiijai. Fitnodagas, mii ovddida beaktilis dahkujierbmevuogádaga, lea riekti oažžut buhtadusa iežas ideas ja riskaváldimis. Muhto vuogádat atná oktasaš infrastruktuvrra, almmolaččat skuvlejuvvon olbmuid, servodatlaččat ruhtaduvvon máhtu ja dieđuid, maid miljovnnat olbmot leat hábmen.

Danin galgá maiddái oassi dahkujierbmeekonomiija buhtadusas boahtit oktasašvuhtii. Dat sáhttá dáhpáhuvvat servodatlaš oamastanoasiiguin strategalaš dahkujierbmeinfrastruktuvrras, buhtadusain oktasaš diehtoresurssaid gávppálaš geavaheamis ja almmolaččat ruhtaduvvon teknologiija buhtadusain. Dát ii leat ráŋggáštus innovašuvdnii. Dat lea vuohki seailluhit servodaga, go innovašuvdna rievdada bargoeallima.

Fitnodatdoaibma ja vuoiggalašvuohta gullet oktii

Ruoŧa foanda ii mearkkaš, ahte stáhta galgá dahkat buot. Ruoŧŧa dárbbaša fitnodatásaheddjiid, dutkiid, inšenevrraid, investerenolbmuid ja fitnodagaid, mat duostilit hukset ođđa. Muhto friddjavuohta ferte ovttastuvvat ovddasvástádusain. Fitnodat galgá oažžut vuoittu iežas ideas, organisašuvnnas ja barggus. Borgárat galget oažžut oasáset vuođđoriggodagas, servodatstruktuvrras ja oktasaš máhtus, maid fitnodat geavaha.

Ná sáhttá Ruoŧa foanda huksejuvvot

Foanda sáhttá oažžut sisaboađuid máŋgga guhkesáigásaš gáldus:

• minerálamávssut ja resurssaráiggit
• stáhtalaš fitnodagaid vuoituoasit
• oamastanoasit strategalaš prošeavttain
• eanaárvvu lassáneamit
• lunddolaš monopolfitnodagat
• digitála infrastruktuvra
• almmolaččat ruhtaduvvon teknologiija
• boahttevaš dahkujierbmái čadnon servodatlaš ráiggit

Ruoŧŧa galgá maiddái hukset iežas dahkujierbmemálle ja strategalaš rehkenastinnákca. Go stáhta ruhtada dutkama, dihtorfámu ja teknihkalaš ovdáneami, galgá oktasašvuohta oažžut oamastanoasiid ja oasi buhtadusas. Go almmolaš dieđut, ruoŧagiella ja máhttu, maid buolvvat leat huksen, geavahuvvojit gávppálaš vuoittuid hábmemii, galgá oassi máhccat Ruoŧa foandii.

Fitnodatdoalli galgá bálkkašuvvot iežas ideas, barggus ja riskkas. Muhto stáhta ii galgga máksit golu, guoddit riskka ja de guođđit olles vuoittu eará háldui. Dat, mii huksejuvvo olles álbmoga máhtuin ja resurssaiguin, galgá maiddái addit buhtadusa olles álbmogii.

Foanda ii oaččo šaddat ruhtagistin, maid juohke ráđđehus sáhttá guoradit oanehisáigásaš válgalohpádusaide. Dan ferte suodjalit nana váldinnjuolggadusaiguin, rabas rehketdoaluin ja demokráhtalaš dárkkistemiin. Ii ovttage buolvvas leat riekti vuovdit boahtteáiggi riggodagaid gokčat dálá álkisvuođa.

Sii, geat guddet golu, galget oažžut oasáset

Dáid guovlluin, mat guddet ruvkkeid, čáhcefámu, meahccedoalu, elfávdnalinnjáid ja diehtoguovddážiid, eai galgga olbmot dušše oaidnit árvvuid guođđime báikki. Oassi buhtadusas galgá mannat olles álbmogii. Oassi galgá máhcahuvvot daidda gielddaide ja regiovnnaide, gos olbmot ja luondu leat guoddán golu.

Vuoiggalašvuohta ii leat dušše lohku oaivegávpogis. Dat lea maiddái skuvla, geaidnu, dearvvašvuođaguovddáš ja báikki mánáid boahtteáigi.

Luondu ii oaččo šaddat máksingaskaoapmin

Foanda, mii huksejuvvo billistuvvon luonddu bokte, ii leat boahtteáiggefoanda. Dat lea ovdamáksu massimis. Danin ferte Ruoŧa foanda ovttastit ekonomalaš jierbmi ekologalaš ovddasvástádusain. Sámi vuoigatvuođat, luonddu guoddevašvuohta ja boahttevaš buolvvaid gáibádusat fertejit deattuhuvvot nana. Oktasaš ii leat dušše dat, maid sáhttit vuovdit. Dat lea maiddái dat, maid fertet seailluhit.

Dahkujierbmi galgá rehkenastit – olmmoš galgá árvvoštallat

Dahkujierbmi sáhttá veahkehit min rehkenastit resurssaráiggiid, fuobmát bearehisvuođa ja čuovvut birasláhččaneavttuid. Muhto dahkujierbmi ii oaččo goassege čiehkat politihkalaš mearrádusaid teknihkalaš rehkenastimiid duohkái. Mašiidna sáhttá rehkenastit. Olmmoš ferte árvvoštallat. Demokratiija ferte guoddit ovddasvástádusa.

Eat goassege oaččo addit algoritmii válddi mearridit, makkár olbmot adnojit ekonomalaččat ávkkálažžan. Olbmoárvvu ii sáhte mihtidit dan mielde, man gánnáhahtti olmmoš lea automašuvdnon fitnodahkii.

Ruoŧa foanda ja borgároassi

Čađahanplána

2026–2027: ása foandda ja nanne njuolggadusaid

Ruoŧa foanda ásahuvvo lága bokte. Foanda oažžu sorjjasmeahttun hálddašeami, almmolaš rehketdoalu ja čielga gáibádusa das, ahte kapitála galgá suodjaluvvot guhkes áigái.

Vuosttas jagi dahkko ollislaš rehketdoallu dáin:

• stáhta fitnodatomastus ja fitnodagaid vuoituoasit
• minerálamávssut ja eará resursasisaboađut
• stáhtalaš eana, meahcci, energiija ja infrastruktuvra
• almmolaččat ruhtaduvvon teknologiija-, energiija- ja dahkujierbmeprošeavttat
• makkár sisaboađut juo geavahuvvojit stáhtabušeahtas.

Vuolggasadjin galgá leat, ahte seamma sisaboahtu ii goassege rehkenasto guovtte geardde.

2027–2028: mearrid foandda sisaboađuid

Riikkabeaivi mearrida, makkár sisaboađut galget dađistaga biddjojuvvot foandii. Dat sáhttet leat:

• dihto oassi boahttevaš fitnodatvuoituosiin
• ođđa minerála- ja resurssaráiggit
• stáhtalaš oamastanoasit prošeavttain, maid stáhta ruhtada dahje main stáhta guoddá riskka
• buhtadus almmolaš digitála infrastruktuvrras ja almmolaččat ruhtaduvvon dahkujierbmis
• oasit eanaárvvu lassáneamis, maid almmolaš investeremat hábmejit
• boahttevaš vurken-, konsešuvdna- ja infrastruktuvrabuhtadusat.

Dálá fitnodatvuoituoasit leat juo stáhtabušeahtas. Jus dat sirdojuvvojit Ruoŧa foandii, ferte stáhtabušeahtta seammás heivehuvvot. Várrugas molssaeaktu lea danin, ahte álggos foanda oažžu ođđa sisaboađuid ja dan oasi boahttevaš sisaboađuin, mii manná mearriduvvon vuođđodási badjel.

2028–2030: hukse kapitála

Vuosttas duohta sisaboađut sirdojuvvojit foandii. Juohke kruvdnu rehkenasto ná:

• kapitálalasáhus
• ollašuhtton sisaboahtu
• buhtadus
• hálddašangollu
• juohkinláhkái badjebáza.

Ii oktage borgároassi ruhtaduvvo loanaiguin. Ii oktage juohkin váldojuvvo ieš vuođđokapitálas.

2030 maŋŋá: váldde borgároasi atnui, go buhtadus gokčá dan

Vuosttas borgároassi sáhttá váldojuvvot atnui, go foanddas lea doarvái stuorra, jeavddalaš ja dárkkistuvvon buhtadus. Juohkin berre rehkenastot máŋgga jagi gaskameari vuođul, vai dat ii čuovo ovttaskas jagiid råvdniávnnas-hattiid dahje fitnodatbohtosiid.

Ollislaš borgárbálká šaddá áigeguovdilin easkka dalle, jus guhkesáigásaš ruhtadeapmi duođaid nohkká.

Golut

Vuolábeale rehkenastimat gusket dasa, jus supmi máksojuvvo buot 10,6 miljovnna ássái. Kapitáladárbu lea dušše rehkenastin bargu njealji proseantta jahkásaš juohkinlágan buhtadusain – ii einnostus iige dáhkádus.

Foandda ásahan- ja hálddašangollu ii leat vel rehkenastojuvvon. Dat galgá ráhkaduvvot ovdal láhkaevttohusa ja rehkenastojuvvot sierra foandda kapitálas.

Stáhtalaš ossosiid sirdit foandii ii hábme ođđa ruđaid. Dat sirdá opmodaga stáhtas foandii. Seamma guoská fitnodatvuoituosiide: jus foanda oažžu daid, massá stáhtabušeahtta seamma stuorra sisaboađu.

Sisaboađut ja opmodagat maid juo dovdat

Stáhta fitnodatportfolio

2025 loahpas stáhta fitnodatportfolio árvvoštallojuvvui sullii 890 miljárdda ruvdnun. Stáhta oamastii ollásit dahje muhtin muddui 38 fitnodaga. Doaibmajagi 2025 vuoituoasit ledje 23,6 miljárdda ruvnnu 13 fitnodagas. Dat lea duohta jahkásaš sisaboahtu, muhto dat rievdá jagiid gaskkas ja geavahuvvo juo stáhtabušeahtas. Regeringens redovisning av de statligt ägda bolagen

Jus olles 23,6 miljárdda ruvnnu vuoituoassi baicce máksojuvvolii njuolga álbmogii, dat vástidivččii sullii 185 ruvnnu juohke ássi nammii mánus, ovdal hálddašangoluid. Dat čájeha sihke ahte vuođđu gávdno ja ahte dat ii vel ruhtat stuorát borgároasi.

Minerálabuhtadus

Minerálabuhtadus lea dál 0,2 proseantta roggon konsešuvdnaminerála rehkenastojuvvon árvvus. Golbma njealjádasoasi mannet eanaoamasteaddjiide ja okta njealjádasoassi stáhtii.

Jagi 2025 lei minerálabuhtadus oktiibuot sullii 23,0 miljovnna ruvnnu. Stáhta oassi lei dušše sullii 5,7 miljovnna ruvnnu. Dat lea duohta sisaboahtu, muhto dál menddo uhci borgároasi ruhtadeapmái. Sveriges geologiska undersökning

Seammás dat mearkkaša, ahte juo lea hálddahuslaš vuogádat, maid sáhttá ođastit. Alit resurssaráigi, royalty-máksu dahje stáhtalaš oamastanoassi sáhttá mearriduvvot boahttevaš roggamii. Dárkilis sisaboađu ii sáhte almmuhit ovdal go dásit, spiehkastagat, báikkálaš buhtadusat ja investerenváikkuhusat leat čielggaduvvon.

Vejolaš boahttevaš sisaboađut

Ruoŧa foanda sáhttá dasa lassin huksejuvvot dáid bokte:

• alit resurssaráiggit boahttevaš minerálaroggamis
• stáhtalaš oamastanoasit, go stáhta máksá elrávnnjiid, lobiid, dutkama dahje eará prošeavttariska
• buhtadus ođđa energiija-, vurken- ja industriijaprošeavttain
• stuorát buorideaddji árvu Ruoŧa meahcis ja Ruoŧa minerálain dušše lassánan roggama sajis
• buhtadus boahttevaš čáhciiduvkanvurkemis
• buhtadus stáhtalaš digitála infrastruktuvrras, rehkenastinnávccas ja almmolaččat ruhtaduvvon dahkujierbmis
• oasi máhcahus eanaárvvu lassáneamis, maid almmolaš investeremat hábmejit
• boahttevaš buhtadus lunddolaš monopolfitnodagain.

Go stáhta ruhtada riskka, ii galgga stáhta dušše addit doarjaga. Ruoŧa foanda galgá sáhttit oažžut ossosiid, royalty-mávssu dahje eará vuoigatvuođa boahttevaš buhtadussii.

Sturrodatčujuhusat – muhto eai geavahanlágan sisaboađut

Máilmmibáŋku árvvoštalai Ruoŧa ollislaš luondduriggodatráiggiid leat sullii 1,21 proseantta 2021 BBN:s. Jus seamma oassi dušše rehkenastinbargun geavahuvvo Ruoŧa 2025 BBN:i, dat vástida sullii 80 miljárdda ruvnnu jahkái. Dát lea ekonomalaš resurssaráiggi mihttu – ii 80 miljárdda, maid stáhta juo sáhttá váldit dahje juohkit. Världsbankens statistik, SCB:s BNP-statistik

Ruoŧa čáhcefápmu buvttadii 64,8 TWh jagi 2024. Go dat máŋggáduvvo jagi gaskamearálaš vuogádathattiin, dat vástida sullii 25 miljárdda ruvnnu bruttoárvvu. Dat ii leat seamma go vuoitu dahje stáhtalaš sisaboahtu: golut, haddedorvun, oamastandilit ja elguovlohattit leat ain rehkenasttekeahttá. Energimarknadsinspektionens marknadsrapport

Svenska kraftnät máksomearit ja gohččunjuolggusisaboađut eai sáhte rehkenastojuvvot friddja foandasisaboađuin. Dálá njuolggadusaid mielde dat geavahuvvojit fápmo vuogádahkii, fierpmádaga investeremiide ja mávssuide. Svenska kraftnät

Dán mii diehtit

• Ruoŧas lea juo stáhtalaš fitnodatportfolio, man árvu lea sullii 890 miljárdda ruvnnu.
• Fitnodagat adde 23,6 miljárdda ruvnnu vuoituosiid doaibmajagi 2025 ovddas.
• Vuoituoasit leat duohta ruđat, muhto juo oassi stáhtabušeahtas.
• Dálá minerálabuhtadus addá stáhtii sullii 5,7 miljovnna ruvnnu jahkái.
• Borgároassi 500 ruvnnu mánus mávssášii sullii 63,6 miljárdda ruvnnu jahkái.
• Dálá fitnodatvuoituoasit nohket rehkenastima mielde sullii 185 ruvdno rádjái juohke ássi nammii mánus – muhto dušše jus olles supmi váldojuvvo stáhtabušeahtas.
• Stuorát borgároassi gáibida mearkkašahtti ollu stuorát kapitála ja máŋga ođđa, jeavddalaš sisaboahtogáldu.

Dán eat dieđe

• Man stuorrát boahttevaš minerála- ja resursasisaboađut duođaid šaddet.
• Makkár buhtadusa ođđa energiija-, industriija- ja dahkujierbmeinvesteremat addet.
• Man stuorra oassi fitnodatvuoituosiin sáhttá sirdojuvvot foandii vearroloktemiid dahje unnidemiid haga.
• Man ollu foandda hálddašeapmi boahtá máksit.
• Goas foanda sáhttá gokčat vuosttas borgároasistis.
• Man stuorrin borgároassi dalle sáhttá šaddat.

Danin eai galgga boahttevaš resursaárvvut rehkenastojuvvot sisaboađuin ovdal go ruđat duođaid leat máksojuvvon sisa.

Mearrádus dál

Eat dál dieđe, man stuorrin borgároassi sáhttá šaddat. Muhto diehtit doarvái, vai sáhttit álgit hukset foandda.

Válgaáigodagas galgá danin Ruoŧa foanda ásahuvvot, ruhtadannjuolggadusat mearriduvvot ja vuosttas duohta sisaboađut sirdojuvvot sisa. Juohke jagi galgá Ruoŧa álbmot sáhttit oaidnit foandda kapitála, sisaboađuid, goluid ja vejolaš juogadeami.

Vuosttas hukset kapitála. Dasto juohkit buhtadusa. Eat lohpit ruđaid mat eai vel gávdno – muhto eat ge vuordde álgimiin.

LASSIDOKUMENTAŠUVDNA

Duogáš: borgársisaboađu ruhtadeapmi

Oanehis kárten das, movt Ruoŧa oktasaš opmodagat – stáhtalaš fitnodagat, ruvkkit, meahcci, energiija ja eana – sáhtášedje doarjut boahttevaš borgársisaboađu, ja manne realisttalaš geaidnu lea portfoliomálle ovtta áidna imašlaš resurssa sajis.