Dahkkivuoigatvuohta mii hukse ruoŧalaš dahkujierpmi

Gii oažžu olbmuid barggu šattuid?

Ruoŧŧa ii galgga vuostáiváldit dahkujierpmi ballamiin ja gieldimiin. Jus nu dahkat, massit sihke teknologiija ja ruđa. Muhto eat galgga maid leat nu jáhkkálmasat, ahte addit nuvttá olles riikka giela, kultuvrra, dutkama, ámmátmáhtu ja almmolaš máhtu – ja dasto oastit bohtosa ruovttoluotta muhtun máilmmi stuorámus fitnodagain.

Hárjehusdata ii leat gahččan almmi rájes. Dat lea huksejuvvon olbmuid barggus, vásáhusain ja muitus. Attejit dan nuvttá ja eavttuid haga ii livčče ođđaáigásašvuohta. Dat livččii heajos gávpi.

Dás deaivvadit guokte ruoŧalaš árbevieru. Nubbi dadjá, ahte olbmuid barggus lea árvu ja ahte ekonomalaš válddi ferte sáhttit dárkkistit demokráhtalaččat. Nubbi dadjá, ahte son gii ipmirda infrastruktuvrra ja márkana, sáhttá maiddái váikkuhit eavttuide. Ovttas dat dollet geavatlaš loahppabohtosii: mii galgat ordnet dahkkivuoigatvuođa nu, ahte Ruoŧŧa sáhttá hukset dahkujierpmi – ja ahte olbmot, geaid máhttu lea dan duogážis, ožžot oasi árvvus.

Máhttooktasašvuohta – okta soahpamuš logi duhát riektedoaimma sadjái

Mii háliidit čohkket ruoŧalaš girjjálašvuođa, journalistihka, dutkama, kulturárbbi, almmolaš teavsttaid ja eará máhtu, masa vuoigatvuođat leat čielggaduvvon, liseansejuvvon ruoŧalaš máhttooktasašvuhtii. Ii dan dihte, ahte stáhta galgga oamastit bargguid, muhto vai ovttaskas girječálli, govvejeaddji dahje dutki ii okto dárbbašii ráđđádallat máilmmi stuorámus teknologalaš fitnodagaiguin.

Galgá leat okta uksa sisa, okta soahpamuš ja doaibmi máksinvuohki – muhto maiddái čielga vuoigatvuohta dadjat ii. Oassálasti galgá oažžut buhtadusa.

Mii buktit davviriikkalaš soahpamušliseanssa vuođđojurdagiid dahkujierpmi áigái. Dahkkivuoigatvuohta, maid sáhttá bealuštit dušše viđa jagi riektedoaimma bokte, ii namalassii leat stuorra vuoigatvuohta. Geavatlaččat dat lea ovdavuoigatvuohta sutnje, geas lea dasa várri. Mii háliidit dahkat dan duohtan buohkaide.

Son gii vuovdá jierpmi, máksá máhtus

Máksu ii galgga noađuhit hábmejeaddji, muhto gávppa. Son gii vuovdá dahkujierpmibálvalusaid ruoŧalaš márkanis ja hukse árvvu ruoŧalaš máhtu ala, galgá maiddái máksit ruovttoluotta dan máhttui, mii dagai gávppa vejolažžan.

Eavttut galget seammás ovddidit sin dili, geat háliidit hukset ovttas Ruoŧain. Fitnodagat, mat almmuhit datačáhciideaset, investerejit dáppe ja addet ruoŧalaš dutkamii ja almmolaš sektorii beassama modeallaide ja rehkenastinnákcii, galget sáhttit oažžut buoret eavttuid. Son fas, gii dušše viežžá rávdnjeávdnasa, gidde modealla ja doalvu árvvu eret, galgá máksit eanet.

Galgá leat hálbbibut hukset Ruoŧain go čogget Ruoŧa šattu.

Maiddái almmolaš suorgi ferte geavahit ekonomalaš fámus. Gustojeaddji liseanssa ja hárjehusdata dárkilis raporterema haga eai galgga šaddat stuorra soahpamušat ruoŧalaš dearvvašvuođafuolahagain, skuvllain, eiseválddiiguin dahje eará almmolaš doaimmain. Fitnodagat sáhttet sirdit bálváideaset; ruoŧalaš márkana eai sáhte sirdit. Das lea min ráđđádallanfápmu.

Ruđat ruovttoluotta boahtte girjái, boahtte fuomášupmái, boahtte jurdagii

Buhtadus ii galgga jávkat stáhtabušeahttii. Dat galgá máhccat hábmema lusa. Go geavaheami sáhttá mihtidit, de barggu hábmejeaddji galgá oažžut mávssu. Go dan ii sáhte juste mihtidit, galgá buhtadus juhkkojuvvot oktasaččat, rabas vuogi mielde ja ipmirdahtti njuolggadusaiguin.

Go máhttu lea šaddan ovttas muhtun ámmáha siskkobealde – dearvvašvuođafuolahusas, skuvllas, dutkamis dahje almmolaš hálddahusas – galget ruđat máhccat dohko dutkanáiggi, joatkkaoahpu, buoret bargoeavttuid ja ođđa hábmema sadji hámis.

Dás ii leat sáhka máksit ovddit beaivvi ovddas. Dás lea sáhka ruhtadit boahttebeaivvi. Girječálli, gii sáhttá eallit barggustis, čállá boahtte girjji. Journalistta, geas leat resurssat, dahká boahtte guorahallama. Dutki, geas lea áigi, dahká boahtte fuomášumi. Buohccedivššár, gii beassá ovddidit ámmáhis, hábme máhtu, maid ii leat vel ovttage modeallas.

Dahkujierbmi sáhttá gieđahallat arkiivva. Dušše olbmot sáhttet hábmet dan, maid ii vel leat. Jus dát olbmot eai oaččo mávssu, de nohkká maiddái boahtteáiggi máhttu. Dat lea dahkkivuoigatvuođa duohta ekonomiija.

Danin Ruoŧa ferte doaibmat dál

Muhtumat dadjet, ahte nanus dahkkivuoigatvuohta hehtte dahkujierpmi ovdáneami. Sii leat jorgalan váttisvuođa nuruid. Eahpesihkkarvuohta dat hehtte: logi duhát eahpečielga vuoigatvuođa, guhkes riektedoaimmat, fitnodagat mat eai dieđe maid sáhttet geavahit, ja dahkkit mat eai dieđe ožžot go mávssu.

Mii galgat buhttet dán čoavddakeahtes dili doaibmi márkaniin: lágalaš geaidnu ruoŧalaš hárjehusdáhtii, čielga hattit, ipmirdahtti vuoigatvuođat ja duohta geatnegasvuođat. Dat ii leat unnit márkan, muhto buoret márkan. Dat ii leat unnit teknologiijaovdáneapmi, muhto eaktu dasa, ahte Ruoŧŧa oažžu iežas teknologiijaovdáneami.

Mis lea juoga hui mávssolaš: olles giella, máilmmi njunušdutkan, stuorra arkiivvat, gelbbolaš almmolaš suorgi ja buolvvaid dokumenterejuvvon ámmátmáhttu. Dan máhtu ii galgga giddejuvvot iige addojuvvot nuvttá. Dat galgá rahppojuvvot ruoŧalaš eavttuiguin.

Mii eat áiggo gieldit mašiinnaid. Mii galgat hukset ja geavahit daid. Ruoŧŧa galgá leat riika, gos dahkujierpmifitnodagat háliidit ovdánit, daningo máhttu lea buorre, njuolggadusat ipmirdahttit ja vuoigatvuođat čielgasat.

Muhto okta eaktu bissá: olmmoš, gii hábme árvvu, galgá maiddái oažžut oasi árvvus. Dat lea vuoiggalašvuohta, muhto maiddái buorre ekonomiija. Erenoamážit nu mii sihkkarastit, ahte boahtte buolvva olbmuin lea ođđa ruoŧalaš máhttu maid hábmet – ja boahtte buolvva dahkujierpmis maid oahppat.

Dahkkivuoigatvuohta mii hukse ruoŧalaš dahkujierpmi – ollašuhttin ja ekonomiija

Ruoŧŧa galgá fállat lágalaš ja geavatlaš geainnu ruoŧalaš hárjehusdáhtii. Dahkkit galget oažžut mávssu, dutkan galgá doalahit spiehkastagas ja ruoŧalaš dahkujierpmifitnodagat galget sáhttit oažžut čielga liseanssaid ráđđádallama haga juohke barggu birra sierra.

Máhttooktasašvuohta galgá leat ovttastuvvan liseansavuogádat – ii stáhtalaš girjjiid, govaid, musihka dahje dutkama oamasteapmi.

Ollašuhttinplána

Vuosttaš 100 beaivvi

PRV oažžu ovttas vuoigatvuođaid eaiggádiiguin, oktasaš hálddašanorganisašuvnnaiguin, universitehtaiguin, kulturásahusaiguin ja dahkujierpmifitnodagaiguin bargun ovddidit válmmaš láhka- ja ollašuhttinevttohusa. Duohtaáššit, jurdagat, vuogit ja dáiddalaš stiila eai galgga oažžut ođđa ovttaskasvuoigatvuođaid.

2027

Huksejuvvo mašiinnalohkanláhkái heivvolaš ruoŧalaš vuoigatvuohta- ja liseansaprotokolla. Das galgá sáhttit merkejit barggu dahje kataloga ná:

• hárjeheapmái lobálaš
• kommersiála hárjeheapmái gildojuvvon
• liseanssa vuostá olámuttos
• dutkamii lobálaš
• dahje RAG:ii ja ohcamii lobálaš, muhto ii vuođđomodealla hárjeheapmái.

Álggahuvvojit njeallje eaktodáhtolaš liseansageahččaleami: preassa, girjjálašvuohta, ámmátgovven ja musihkka. Smávva ja álggahuvvon dahkujierpmifitnodagat ožžot vuollegis vuođđomávssu dahje maŋiduvvon sisaboahtovuođđuduvvon mávssu.

2028

Geahččaleamit árvvoštallojuvvojit hattiid, gokčama, hálddašangoluid, gilvvu ja duohta juohkima dáfus. Jus ovddasteaddji organisašuvdna ja doaibmi márkan gávdnojit, de ásahuvvo sierra soahpamušliseansa dahkujierpmi hárjeheapmái ráddjejuvvon suorggis. Vuoigatvuođa eaiggát doalaha vejolašvuođa báhcit olggobeallái.

2029

Ovttastuvvan registtar čadnojuvvo eurohpálaš standárddaide. Buvttadeaddjit, mat vuvdet modeallaid ruoŧalaš márkanis, galget sáhttit čájehit hárjehusčoakkáldaga čoahkkáigeasu, dahkkivuoigatvuođapolitihka ja daid liseanssaid, mat leat áigeguovdilat vuovdima vuolde oleva bálvalussii.

Almmolaš háhkama gáibádusat galget guoskat juste dan modeallii ja bálvalussii, mii duođaid háhkkojuvvo. Daid fertejit leat govttolaččat, rabasat ja vealaheamit – eai oppalaš politihkalaš gielddus muhtun buvttadeaddji vuostá. Upphandlingsmyndigheten vuođđoprinsihpat.

2030

Vuosttaš juohkin galgá leat ollašuhttojuvvon. Jus eaktodáhtolaš liseanssat ja soahpamušliseanssat guđđet duođaštuvvon guorus saji, sáhttá ásahuvvot ráddjejuvvon bázahusbuhtadus duođaštuvvon geavaheami ovddas, maid ii sáhte čatnat identifiserejuvvon vuoigatvuođa eaiggádii. Seamma geavaheamis ii galgga máksit guovtte geardde.

2031–2032

Ruoŧŧa ovddida oktasaš eurohpálaš liseansa- ja metadataarkitektuvrra ja riikkaidgaskasaš oktiiheiveheami EU ja WIPO bokte. Vuogádagat, main ii leat mihtiduvvon nettojuohkin dahje main leat govttolašmeahttun hálddašangolut, galget heaittihuvvot.

Golut

Báikkálaš čiekŋudeapmi namaha čuovvovaš árvvoštallon goluid gaskka:

Dát leat analysalaš árvvoštallamat, eai fállamat. Daid vuođul mearriduvvojit čuovvovaš stáhtalaš plánengoluid bajit rájit:

Vuosttaš juolludanrámma šaddá 80 miljovnna ruvnno 2027. Eará 220 miljovnna luvvejuvvojit, go golut ja bohtosat leat raporterejuvvon. Jus teknalaš čoavddus šaddá divraseabbon, galgá viidodaga geahpedit dahje ovttastahttit EU-dásis – ii automáhtalaččat oažžut stuorát juolludeami.

Sisaboađut ja ruhtadeapmi

Liseansasisaboađut eai leat stáhta sisaboađut. Dat galget mannat vuoigatvuođaid eaiggádiidda ja guoskevaš ámmátjoavkkuide, maŋŋá go hálddašangolut leat raporterejuvvon rabas vuogi mielde.

Vuođus leat čuovvovaš rehkenastinovdamearkkat:

Dáhpáhusgovvádusat leat molssaeavttut, eaige dat galgga lasihuvvot oktii. Seamma geavaheapmi ii galgga máksit sihke olles liseanssa ja olles bázahusmávssu.

Boarrásat rehkenastinovdamearka – ahte golbma proseantta dahkujierpmimárkanis, man árvu lea 10 miljárdda, attášii 300 miljovnna ruvnno, ja golbma proseantta 50 miljárddas attášii 1,5 miljárdda – lea matematihkalaččat riekta, muhto ii leat sisaboahtoprognosa. Mis ii leat duođaštuvvon ruoŧalaš johtu vuođđodiehtu iige sihkkaris rievttálaš vuođđu oppalaš golmma proseantta mávssu várás. Danin supmiid ii galgga geavahit lohpádusaid ruhtadeapmái.

Go vuogádat lea gárvvis, galget hálddašeapmi ja dárkkisteapmi čuovvut ulbmila, ahte dat leat eanemustá 10–15 proseantta boahtán liseansaruđain. Rehkenastinnávcca dahje modeallabeassama sáhttá vuostáiváldit lasáhussan, muhto dušše sorjjasmeahttun árvvoštallama maŋŋá. Dat ii oaččo buhttet vuoigatvuođa eaiggáda ruhtabuhtadusa iige dagahit buvttadeaddjái čatnaseami.

Stáhta alimus nettogollu doaibmaáigodagas lea danin 300 miljovnna ruvnno. Liseansasisaboađut dollojuvvojit stáhtabušeahta olggobealde.

Juohkin

Ruđat galget juhkkojuvvot golmma prinsihpa mielde:

• Njuolggo buhtadus, go identifiserejuvvon barggu dahje kataloga geavaheami sáhttá duođaštit.
• Ovddasteaddji ja almmolaččat raporterejuvvon juohkin, go geavaheami sáhttá duođaštit statistihkalaččat, muhto ii ovttaskas barggu dásis.
• Áigemearrádusa vuollásaš gáibádusvárri olggobealde leahkkiide ja oamasteaddji haga bargguide.

Eanaš oassi nettoreainnus galgá olahit dahkkiid ja čájeheaddji dáiddáriid. Unnit oassi sáhttá ruhtadit metadata, unnitlogugielaid, digitaliserema ja oktasaš ámmátmáhtu. Juohke ruvdna ja juohke hálddašeami geažil dahkkon geahpedeapmi galgá raporterejuvvot almmolaččat.

Dán mii diehtit

• Ruoŧa láhka lohpiha juo teavstta- ja dataroggama materiálas, masa geavaheaddjis lea lágalaš beassanvuoigatvuohta, muhto vuoigatvuođa eaiggát sáhttá várret kommersiála vuoigatvuođa. Dutkamis lea nanus, soahpamušain sorjjasmeahttun spiehkastat. Upphovsrättslagen 15 a–c §§
• Ruoŧas leat juo soahpamušliseanssat ja oppalaš vejolašvuohta soahpamušliseansii ráddjejuvvon geavahansurggiin. Olggobealde leahkkiid galgá gieđahallat ovttaárvosaččat, ja sii sáhttet gáibidit individuála buhtadusa. Upphovsrättslagen 42 a och 42 k §§
• PRV lea juo oktasaš vuoigatvuođahálddašeami bearráigeahččoeiseváldi. Danin gávdno ásahus, man ala sáhttá hukset viidáset, dan sadjái ahte dakkaviđe ásahit ođđa eiseválddi. PRV om kollektiv förvaltning
• EU dahkujierbmiásahus gáibida, ahte oppalaš dahkujierpmimodeallaid buvttadeaddjiin lea dahkkivuoigatvuođapolitihkka ja ahte sii almmuhit hárjehusmateriála čoahkkáigeasu. Kommišuvdna sáhttá 2 borgemánu 2026 rájes váikkuhit ođđa modeallaid vuostá, mat eai deavdde gáibádusa. Sákut sáhttet leat golbma proseantta globála jahkásaš jođus dahje 15 miljovnna euro. Boarrásat modeallat, mat ledje EU-márkanis ovdal 2 borgemánu 2025, leat gaskaboddosaš áigemeari vuolde gitta 2 borgemánu 2027 rádjái. EU-kommissionens regler
• Eurohpáparlameanta lea gáibidan čielgaseabbo liseansanjuolggadusaid ja oktasaš liseanserema, muhto mearrádus ii iešalddis leat čadni láhka. Europaparlamentets underlag

Dán mii eat dieđe

Mii eat vel dieđe:

• man galle ruoŧalaš barggu ja kataloga leat duođaid geavahuvvon
• man galle dahkujierpmifitnodaga dahket liseansasoahpamuša
• makkár hattiid márkan dohkkeha
• man ollu sáhttá juohkit njuolga ovttaskas dahkkiide
• man stuoris ruoŧalaš liseansavuođđuduvvon dahkujierpmijohtu lea
• movt nationála njuolggadusat olahit modeallaid, mat leat hárjehuvvon Ruoŧa olggobealde
• dahje šaddet go sisaboađut stuorábut go hálddašeapmi juohke suorggis.

Dahkkivuoigatvuođaliseansa ii maid čoavdde GDPR:a, čiegusvuođa, fitnodatčiegusvuođaid, buohccedata dahje suodjalusa olbmuid ámadaju ja jiena lobihis digitála máŋgosiid vuostá. Dakkár materiála ii oaččo bidjat máhttooktasašvuhtii dušše daningo dahkkivuoigatvuohta lea čielggaduvvon.

Mearrádus dál

Riikkabeaivvit várrejit 80 miljovnna ruvnno 2027 várás ja addet PRV:ii bargun hukset liseansaprotokolla ja álggahit njeallje eaktodáhtolaš suorgegeahččaleami. Válmmaš evttohus ráddjejuvvon soahpamušliseanssa birra galgá ovddiduvvot maŋimustá 2028 mielde.

Oppalaš golmma proseantta máksu ii ásahuvvo duođaštuvvon márkana, rievttálaš geahččaleami ja váikkuhusanalysa haga. Boarrásat modeallain ii gáibiduvvo maŋosguvlui gustojeaddji máksu láhkadoarjaga haga. Dutkan, sitáhtat, kritihkka, parodiija ja duohtaáššiid lágalaš geavaheapmi galget suodjaluvvot.

Ovdal doaibmaáigodaga loahpa vuogádat galgá juogo leat máksán vuosttaš buhtadusas dahje rabas vuogi mielde raporteret manne dat ii doaibman, ja heaittihuvvot. Dat lea Sonja Kovalevsky ja Bertrand Russell dárkilvuohta ovttastuvvon Jan Stenbeck doaibmannávccain: rehkenastit rehálaččat, hukset infrastruktuvrra ja álgit das, gos láhka duođaid addá midjiide lobi álgit.

LASSIDUOĐAŠTUSAT

Gáldoteaksta: riektedilli, buhtadusmodeallat ja vuosttašgáldut

Vuođđomateriála geaidnokárta, vuosttašgáldut ja viidásat lohkan – dokumeanttat, mat leat vuoigatvuohtavárremiid, oktasaš liseanserema ja bázahusbuhtadusa evttohusaid duogážis.