Eurohpa ii oaččo šaddat industriamusean

Idea lei eurohpalaš – fitnodat šattai amerihkálažžan

Govahallet nuorra ruoŧŧelaš inšenevrra. Sus lea máhttu. Sus lea oahppu. Sus lea idea, mii sáhttá rievdadit dan, mo mii buvttadit energiija, hukset fievrruid dahje automáhtalažžan dahkat industriija.

Muhto báhtter ráhkaduvvo Kiinnás. Prográmmafuomášupmi ostojuvvo USA:s. Riskakapitála manná Atlántta rastá. Lohpi báhcá eiseválddiid gaskii. Elektrihkalaččat laktin ádjána. Ja go buvttadeapmi loahpas galgá álgit, de čájehuvvo, ahte haddi, reaidoráhkadeaddjit ja oassiid buvttadeaddjit leat juo eará sajis.

Idea lei eurohpalaš. Fitnodat šattai amerihkálažžan. Buvttadeapmi šattai kiinnálažžan. Eurohppii bázii gilvvohallannávcca birra konferánsa.

Dát lea dat duohtavuohta, maid mii fertet duostat oaidnit. Eurohpa ii leat ain industriamusea. Muhto mii leat šaddamin dasa.

Várra mii šaddat máilmmiossin, mii lea čeavlái das, maid mii oktii hukseimet, dan botta go earát huksejit dan, mii boahtá čuovvovažžan. Máilmmiossin, mas boares fáhkkabáikkiid namat čuvget guoros bargobájiid alde. Gos váldokantuvra báhcá, muhto ovdáneapmi fárre. Gos mearka lea eurohpalaš, prográmmafuomášupmi amerihkálaš, báhtter kiinnálaš ja boahtteáigi muhtuma eará.

Ihttáš lihkostuvvamat eai oaččo šaddat ihttá beaivvi álibin

Dieđusge leat sii, geat dadjet dán leat badjelmeare. Sii čujuhit min máilmmi dássásaš universitehtaide, min čeahpes inšenevrraide, min ovdánan industriijai ja min stuorra olgobuvttadanfitnodagaide. Ja buot dát lea duohta.

Muhto ii oaččo diktit ikte beaivvi lihkostuvvamiid šaddat ihttá beaivvi filletvuođa álibin. Titanic ge lei hirbmat geasuheaddji fanas.

Gažaldat ii leat, sáhttá go Eurohpa ain ráhkadit buori biilla, ovdánan mašiinna dahje ođđa dálkasa. Gažaldat lea, gii hukse buvttadanvuogádagaid, haddiideaddjiid, báhtteriid, robohtaid, beallejođiheddjiid, diehtovuogádagiid ja energiijainfrastruktuvrra, maid alde boahtte buolvva industriija čuožžu. Doppe lea fápmu sirdáseamen.

Industriija ii leat fáhkat – industriija lea servodatvuogádat

Kiinná lea ipmirdan juoidá, maid Eurohpa orru vajálduhttán: industriija ii leat sierranas fáhkaid čoakkáldat. Industriija lea servodatvuogádat.

Dat lea inšenevra ja fágaolmmái. Dat lea energiija ja ruovdemáđii. Dat lea dutkan ja kapitála. Dat lea vuollehaddi, reaidoráhkadeaddji, hámmán ja fidnoskuvla. Dat lea nákca mánnodat áicat váttisvuođa, distat rievdadit konstrukšuvnna ja bearjadat álgit buvttadit stuorra mihtus.

Kiinná lea huksen olles dákkár ekovuogádagaid. Doppe lea báhtterfáhka lahka biilaráhkadeaddji, elektrovnnalaš fitnodat lahka báhtterfáhka ja reaidoráhkadeaddji čiega duohken. Doppe bidjet robohtaid johtui dan viidodagas, ahte dat rievdada olles industriija fápmudássádaga. Doppe buvttaduvvojit measta golbma njealji máilmmi elbiillain. Doppe lea váldo-oassi máilmmi báhtterbuvttadeamis.

Dát ii leat šat muitalus vuollegis bálkkáin ja álkes máŋggusgeardduhemiin. Dat lea muitalus industriija nákcagis. Jođáneamis. Sturrodagas. Oktiiheiveheamis. Fámus.

Sáhttá ja galgá moaitit Kiinná stáhta autoritehtalaš beliid, viiddis doarjagiid, badjebuvttadeami, demokrátalaš vuoigatvuođaid váilevašvuođa ja garra bargoeavttuid. Muhto moaitin ii goassege oaččo šaddat ággan iežas behtet. Kiinná sáhttá buvttadit. Kiinná sáhttá gávppálažžan dahkat. Kiinná sáhttá mannat sárgunbeavddis máŋggaidmáhttosaš márkanidda dan leavttuin, maid Eurohpa ii šat nagot čuovvut.

Kiinná stuorida buvttadeami, USA fitnodagaid, Eurohpa njuolggadusaid

Amerihkás lea eará nanusvuohta. Doppe sáhttá universitehta idea deaivvadit kapitálain, gelbbolašvuođain, stuorra ruovttumárkaniin ja máilmmiviidosaš juohkimiin. Doppe sáhttá uhca teknologiijafitnodat moadde jagis šaddat máilmmefápmún. USA ii leat nannosit sajádagas dan dihte, ahte juohke amerihkálaš idea lea buoret, muhto dan dihte, ahte riika lea huksen vuogádaga, mii addá ideaide deahkkiid.

Doppe lea riskakapitála. Doppe leat balvabuvttadanvuogádagat. Doppe leat dahkujierpmifitnodagat. Doppe leat jođiheaddji digitála juohkinkanálat. Ja go fitnodat álgá stuorrut, ii vuos deaivvat gažaldaga: Man guorahallama galgá álggahit? Dat deaivvada gažaldaga: Man johtilit sáhttit dahkat dán máilmmiviidosažžan?

Eurohpás mii dávjá leat máilmmeaŋgirat váttisvuođa govvideamis, váttisvuođa gulaskuddamiin, váttisvuođa váikkuhusaid analysa dahkamis ja loahpas ođđa bargojoavkku ásahusas, mii galgá guorahallat, manne vuosttaš bargojoavku ii čoavdán váttisvuođa. Dát ovdanbuktojuvvo jurddašeapmin. Muhto go máilbmi johtá industriija leavttuin, sáhttá njoahcivuohta šaddat ovddasvástádushisvuođa hápmin.

Njuolggadusat dárbbašuvvojit. Birasgáibádusat dárbbašuvvojit. Bargiid vuoigatvuođat dárbbašuvvojit. Demokrátalaš dárkkisteapmi dárbbašuvvo. Muhto njuolggadusat, mat eai goassege doalvvo mearrádussii, eai suodjal maidege. Lohpeproseassa, mii bistá guhkit go teknologiija eallingeardi, ii leat dárkilvuohta. Dat lea hilgun, mii lea čállojuvvon oidnemeahttun leahkain.

Energiijapolitihkka, mii ii sáhte dáhkidit elektrihka ođđa fáhkaide, ii leat industriijapolitihkka. Kapitálamárkan, mii diktá eurohpalaš fitnodagaid stuorrut USA:s, ii leat eurohpalaš kapitálamárkan. Sisheajosmárkan, mii geavatlaččat sisttisdoallá 27 iešguđet njuolggadusa, ii leat duohta sisheajosmárkan. Eurohpa ii oaččo šaddat báikin, gos fuomášuvvo, dutkojuvvo ja muddejuvvo – dan botta go earát buvttadit, eaiggáduššet ja dinejit ruđaid.

Dát guoská olbmuide, ii börsii

Dát ii leat dušše direktevrraid dahje börssaid gažaldat. Dát guoská Västeråsa metállibargái. Stenungsunda proseassaoperáhtorii. Skellefteå elektrihkkárii. Stockholbma prográmmerii. Uhccafitnodateahkedahkái, gii doalvu osiid stuorát industriijafitnodahkii.

Go buvttadeapmi jávká, eai jávkka dušše bargosajit. Proseassamáhttu jávká. Fágamáhttu jávká. Vuollehaddit jávket. Oahpahusat hedjonit. Ja loahpas fárrejit maid dutkan ja ovdánahttin, danne go ovdánahttin guhkit áiggi vuollái manná dohko, gos buvttadeapmi lea.

Dalle ii sáhte dušše deaddit boalu ja álggahit industriija ođđasit. Industriijakultuvra, man huksen lea gáibidan buolvvaid, sáhttá duššat moatti jagis.

Ođđa industriijalaš servodatsiehtadus: Eurohpa galgá fas hukset

Min ferte čohkket bálkkábargiid, fitnodateahkedahkkiid, dutkiid, inšenevrraid, gielddaid, fágasearvviid ja demokrátalaš ásahusaid ovtta álkes barggu birra: Eurohpa galgá fas hukset.

• Hukset energiijavuogádagaid, mat addet industriijai dássedis, fossiilaválddis ja gilvvohallannávccalaš energiija.
• Hukset elneahttaga ovdal go kapasitehtaváilivuohta lea šaddan duohtan, ii logi jagi dan maŋŋá.
• Hukset oahpahusvuogádagaid, main fágaolmmái, teknihkkár ja inšenevra gehččojuvvojit našuvnna boahtteáiggi guoddiin.
• Ásahit eurohpalaš kapitála, mii sáhttá čuovvut fitnodaga vuosttaš ideas máilmmiviidosaš industriijabuvttadeapmái.
• Geavahit almmolaš háhkama ođđa teknologiija, ođđa materiálaid ja ođđa buvttadanvugiid ovdánahttimii.
• Oanehuhttit lohpeáiggiid demokratiija oanehuhttima haga.
• Dovdát daid osiid ja teknologiijaid, mat leat nu dehálaččat, ahte doaimmahusgaskaneapmi sáhttá giddet ruoŧŧelaš ja eurohpalaš industriija.

Mii eat galgga viggat buvttadit buot ieža. Dat ii livčče vejolaš iige jierbmálaš. Muhto min galgá leat nákca buvttadit dan, maid min friddjavuohta gáibida: energiija, kritihkalaš materiálaid, báhtteriid ja fápmuelektrovnnihka, beallejođiheddjiid, telekommunikašuvnna ja digitála infrastruktuvrra, háhkanválmmašvuođa ja industriija automašuvnna.

Mii eat dárbbaš iešbirgejumi. Mii dárbbašit doaibmanfriddjavuođa.

Demokrátalaš industriijastáhta

Muhto dát mobiliseren ii oaččo šaddat ággan deaddit bálkkáid vulos, heaittihit dorvvolašvuođa dahje dahkat bargiin geahččalanelliid industriijalaš gilvohallamis. Eurohpa ii galgga deaivvadit Kiinná demokratiija heaittihemiin. Eurohpa ii galgga deaivvadit USA dásseárvvu heaittihemiin.

Min fámu ferte leat demokrátalaš industriijastáhta: alla gelbbolašvuohta, nana fágasearvvit, oktasaš investeremat, teknihkalaš ovdáneapmi ja ovdáneami vuoittuid vuoiggalaš juohkin. Olbmuin, geat vurdojuvvojit čađahit nuppástusa, ferte maid leat váikkuhanváldi dasa.

Sus, gii bidjá fidnoeallimis fáhkii, lea vuoigatvuohta diehtit, gosa fitnodat lea manamin. Sus, gii hukse buvttadeaddjivuođa, lea vuoigatvuohta iežas oassái bohtosis. Son, gii massá boares barggus, ii galgga guđđojuvvot okto, muhto oažžut oahpu ja duohta vejolašvuođaid ođđa industriijas. Muđui šaddá industriijapolitihkka fas ovtta prošeaktan, mas vuoitu manná bajás ja riskkat vulos. Dalle oktavuohta rievdá. Ja oktavuođa haga ii leat makkárge mobiliseren, mii ánšáša dan nama.

Márkanis ii leat áhččánriika

Leat sii, geat dadjet márkana ordnet buot dán. Muhto márkan ii plánet Eurohpa elneahttaga. Márkan ii okto hukse dan teknihkalaš oahpahusa, mii dárbbašuvvo vihttanuppelohkái jagi geahčen. Márkan ii dáhkit háhkanválmmašvuođa. Márkan ii váldde ovddasvástádusa das, ahte olles guovlu sáhttá eallit go fáhka giddejuvvo.

Ja márkanis ii leat áhččánriika. Kapitála sáhttá fárret ovtta eahkedis. Olmmoš báhcá orrut.

Danin dárbbašuvvo politihkka. Ii politihkka, mii čuožžu bálddas ja kommentere ovdáneami, muhto politihkka, mii seahká dasa. Politihkka, mii čohkke kapitála buvttadeaddji investeremiide. Politihkka, mii hukse infrastruktuvrra. Politihkka, mii láhčá barggu. Politihkka, mii addá olbmuide máhtu ja váikkuhanválddi. Politihkka, mii duostá vuoruhit. Politihkka lea dáhttut. Ja dál ferte Eurohpa dáhttut seailut industriijalaš máilmmiossin.

Min buolvva geahččaleapmi

Mis leat ain fitnodagat. Mis lea ain dutkan. Mis leat ain bargit, inšenevrat ja ásahusat. Mis lea ain vejolašvuohta. Muhto mis ii leat rájiheapme áigi.

Juohke fáhka, mii ii huksejuvvo deike, huksejuvvo eará sadjái. Juohke fitnodat, mii bággejuvvo stuorrut USA:s, nanne eará ekovuogádaga. Juohke strategalaš haddi, mii jávká, dahká min eambbo sorjavažžan. Juohke massojuvvon jahki lasiha gaskka.

Galgá go Eurohpa šaddat báikin, gosa máilmmi turisttat mátkkoštit geahččat industriijalaš revolušuvnna muitomerkkaid? Vai galgá go Eurohpa fas šaddat báikin, gos boahtteáigi ráhkaduvvo? Galgá go Ruoŧŧa duhtat dasa, ahte dikšu muitalusa stuorra inšenevrraid, fitnodagaid ja álbmotruovttu huksema birra? Vai galgat go mii ásahit daid ásahusaid, investeremiid ja fitnodagaid, main boahtte buolvvat sáhttet leat čeavlát?

Mii eat galgga hálddašit roasu. Mii galgat hukset servodaga. Mii eat galgga čállit industriijamusea kataloga. Mii galgat rahpat fáhkaverážiid. Mii galgat oahpahit, investeret, buvttadit ja olgobuvttadit. Mii galgat ovttastahttit teknihkalaš duostilvuođa sosiála dorvvolašvuođain, fitnodatdoaimma demokrátalaš ovddasvástádusain ja nášunála doaibmannávcca eurohpalaš ovttasbargguin. Ja mii galgat dahkat dan dál.

Eurohpa boahtteáigi ii mearriduvvo ávvudivššuin min čeavlás historjjá birra. Dat mearriduvvo bargobájiin. Laboratoriijain. Stivrenlanjain. Fidnoskuvllain. Sárgunbeavddiin. Dain bargosajiin, gos boahtteáigi juogo huksejuvvo – dahje manná min meattá.

Eurohpa ii oaččo šaddat industriamusean. Ruoŧŧa ii oaččo šaddat earáid ekonomiijaid báikkálašossodahkan. Mii eat galgga bivdit saji boahtteáiggis. Mii galgat hukset dan.

Eurohpa ii oaččo šaddat industriamusean

Eurohpa ii leat industriamusea odne. EU:s lei ain 128 miljárdda euro gálvogávpebadjebáza 2025, earenoamážit kemiija, mašiinnaid ja fievrruid siskkobealde. Váttisvuohta lea, gosa ođđa fáhkat, fitnodagat ja haddiideaddjit mannet. Eurostat

Ulbmil ii leat iešráhkadeapmi buot surggiin. Ulbmil lea válljejuvvon industriijalaš doaibmanfriddjavuohta: Ruoŧŧa ja Eurohpa galgaba sáhttit ovdánahttit, ruhtadit ja buvttadit teknologiija, mii dárbbašuvvo energiijii, sihkarvuohtii, buresbirgemii ja ekonomalaš friddjavuohtii.

Čađahanplána

Vuosttaš 100 beaivvi: vállje ja mihtid

• Ráhkat našuvnnalaš industriijadássedeattu: makkár kritihkalaš osiid sáhttit buvttadit, makkárat fertejit sisabuktit ja gos leat váralaš sorjavašvuođat haddiideaddjiin?
• Vállje eanemustá guhtta strategalaš árvoketju. Jáhkehahtti suorggit leat fápmovuogádagat ja fápmuelektrovnnihkka, ovdánan materiálat, industriijarobotihkka, beallejođiheaddjit ja telekommunikašuvdna, báhtterat ja ođđasitgeavaheapmi sihke bioteknologiija.
• Atte dálá Accelerationskontoret:ii oktasaš mandáhta oktiiheivehit elneahttalaktima, lobiid, gelbbolašvuođa ja stáhtalaš ruhtadeami.
• Hilggo prošeavttaid, main ii leat doaibmi teknologiija, áššehasat, eaiggáduškapitála dahje duohtavuođalaš energiijaháhkan. Politihka bargun ii leat doallat gánnáhis prošeavttaid eallimin.

2027: johtileappot mearrádusat ja vuosttaš kapitála

• Mearrit ulbmila, ahte strategalaš industriijaprošeavttaid birra mearriduvvo guovtti nuppe mánu siste ollislaš ohcamuša saapumis. Áigemearri addá vuoigatvuođa oažžut vástádusa – ii vuoigatvuođa oažžut mieđiheami.
• Álgga Ruoŧa ámmátlaččat hálddašuvvon stuoridanfoandda. Vuosttaš stáhtalaš kapitálalasáhus lea 5 miljárdda ruvnno.
• Gáibit uhcimusat guokte ruvnno priváhta kapitála juohke stáhtalaš riskakapitála ruvnno nammii.
• Álgga almmolaš diŋgojumiid ja čájehanprošeavttaid válljejuvvon árvoketjuin. Gáibádusat galget sisttisdoallat doaibmasihkarvuođa, vuollegis dálkkádatluotta, divodeamesvuođa ja eurohpalaš háhkanválmmašvuođa.

2028–2030: prototiippas buvttadeapmái

• Stuorit foandda eanemustá 20 miljárdda ruvdnui, muhto dušše jus prošeavttat olahit ovddalgihtii mearriduvvon ulbmiliid.
• Geavat 8 miljárdda ruvnno čájehanrusttegiidda, geahččalanbuvttadeapmái ja almmolaš teknologiijaháhkamii, mas ii leat ain vuosttaš stuorra áššehas.
• Investeret 5 miljárdda ruvnno fidnoallaskuvlii, teknihkalaš oahpahusaide ja industriijabargiid máksojuvvon joatkkaoahpahussii.
• Oktiiheivet bidjosiid EU industriijaprográmmaiguin, muhto ale girje makkárge EU-ruđaid ovdal go ruhtadanmearrádus duođaid lea dahkkon.
• Fitnodagat, mat ožžot doarjaga, galget čilget eaiggáduša, priváhta mielruhtadeami, energiijadárbbu, haddiideaddjiketju ja mo buvttadeapmi čatnojuvvo Ruŧŧii dahje EU:i.

2030–2034: hukse eurohpalaš sturrodaga

• Bargga duohta eurohpalaš kapitála-, energiija-, industriijabuktagiid ja digitála bálvalusaid márkana ovddas.
• Mearrit oktasaš eurohpalaš gáibádusaid háhkansihkarvuhtii ja eurohpalaš sisdollui doppe, gos EU-vuoigatvuohta dan lobálažžan dahká.
• Viiddit doaibmi prográmmaid. Loahpat doarjagiid, mat eai leat doalvvu buvttadeapmái, priváhta kapitálii dahje mihtideames teknihkalaš nákcagii.
• Čuovo EU-komišuvnna evttohuvvon ulbmila loktet ráhkadusindustriija oasi EU BNG:s 14,3 proseanttas jagi 2024 20 prosentii jagi 2035. Dát lea ain evttohus, ii mearriduvvon láhkaásaheapmi. EU-komišuvdna

Golut

ai-partiet.ai plánenrámmat 2027–2030

Njuolggo bušeahttagollu lea nappo 14 miljárdda ruvnno doaibmabaji áigge, gaskamearálaččat 3,5 miljárdda ruvnno jahkái. Dasa lassin várrejuvvojit 20 miljárdda stáhtalaš riskakapitálan.

Svenska kraftnät plánejuvvon investeren, sullii 215 miljárdda ruvnno boahtte logijagi áigge, lea dán rehkenastima olggobealde. Daid ii oaččo rehkenastit ođđa industriijapolitihkalaš golloháhkan, muhto industriijaplána ferte heivehuvvot dasa, goas ja gos neahttakapasitehta duođaid lea. Svenska kraftnät

Ruhtadeapmi ja dietnasat

Stuoridanfoanda galgá gáibidit unnimustá 40 miljárdda ruvnno priváhta mielruhtadeami. Stáhta 20 miljárddain ovttas foanda sáhttá ná dahkat vejolažžan unnimustá 60 miljárdda fitnodatinvesteremiid.

Priváhta mielruhtadeapmi ii leat stáhta dietnasa.

Stáhta sáhttá oažžut kapitála ruovttoluotta máksojuvvon loatnagiid, reanttu, vuoittu juohkima dahje eaiggádušosiid vuovdima bokte. Buvtta ii dovdojuvvo, ja danin dat ii girjejuvvo ovddalgihtii.

Industriklivet:as lea 653 miljovnna ruvnno juolludeapmi 2026, ja seamma rehkenastojuvvon dássi 2027 ja 2028. Dát ruđat sáhttet rehkenastojuvvot mielde dušše go prošeavttat deavdet doarjaga eavttuid. Budgetpropositionen för 2026

EU Clean Industrial Deal dadjá, ahte badjel 100 miljárdda euro galgá mobiliserejuvvot eurohpalaš buhtis industriijai. EIB TechEU ulbmil lea mobiliseret 250 miljárdda euro jahkái 2027. Dat leat mobiliserenulbmilat, eai sihkkaris ruoŧŧelaš doarjagat, ja prográmmat sáhttet muhtun muddui gokčat seamma surggiid. EU-komišuvdna, Europeiska investeringsbanken

Boahtteáiggi bargosajit ja vearrodietnasat leat vejolaš váikkuhusat, muhto eai váldojuvvo ruhtadeapmin ovdal go daid sáhttá duođaštit.

Dán mii diehtit

• Ruoŧŧa árvoštallojuvvui máilmmi nuppi innovatiivvalaččamos ekonomiijan 2025. Váttisvuohta ii nappo leat máhtu váilevašvuohta, muhto gávppálažžan dahkan ja industriijalaš sturrodat. WIPO
• Kommerskollegium dovdadii 79 gálvojoavkku, main Ruoŧa sisabuktin lei uhccán máŋggabealat ja Kiinná oassi lei badjel 70 proseantta. Dat ledje dušše 1,3 proseantta gálvojoavkkuin, muhto okta kritihkalaš oassi sáhttá bissehit olu stuorát buvttadeami. Kommerskollegium
• Draghi-raportta árvvoštallama mielde Eurohpa dárbbaša lassi investeremiid 750–800 miljárdda euro jahkái gitta 2030 rádjai. Dat lea árvvoštallan eurohpalaš investerendárbbus, ii mearriduvvon EU-juolludeapmi. EU-komišuvdna
• EU:s ja Ruoŧas leat juo industriijastrategiijat, doarjjanprográmmat ja neahttainvesteremat. Váttisvuohta lea, ahte ruhtadeapmi, elrávdnji, lobit ja gelbbolašvuohta eai álo deaivvat seamma prošeavttas seamma áigge.

Dán mii eat dieđe

• Makkár guhtta árvoketju addet ollislaš analysa maŋŋá stuorámus ávkki Ruŧŧii ja Eurohppii.
• Man ollu prošeavtta leat teknihkalaččat ja gávppálaččat láddan.
• Bidjet go priváhta investeret duođaid guokte ruvnno juohke stáhtalaš ruvnno nammii.
• Man stuorra buvtta stáhtalaš foanda oažžu.
• Man ollu EU-ruhtadeami ruoŧŧelaš prošeavttat ožžot.
• Boahtteáiggi elrávdnjehattit ja dárkilis áigemuddui ođđa neahttalaktimiidda.
• Man ollu bargosajiid ja vearrodietnasiid prográmma háhká.

Mearrit dál

Jagi 2027 rahppo vuosttaš 8 miljárdda ruvnno rámma:

• 5 miljárdda stáhtalaš stuoridankapitálii
• 2 miljárdda oahpahussii, čájehemiide ja vuosttaš diŋgojumiide
• 1 miljárdda industriijadássededdjui, lohpeoktiiheiveheapmái ja čuovvoleapmái

Báhcán kapitála luoitiluvvo cehkiid mielde sorjjasmeahttun dárkkisteami maŋŋá. Juohke prošeakta galgá sáhttit vástidit njealji gažaldahkii: Leago teknologiija? Leago áššehas? Leago energiija? Bidjet go eaiggádat iežaset ruđaid?

Mii galgat dohkkehit eahpesihkarvuođa geavatkeahttá dan ággan doaibmameahttunvuhtii. Eurohpa ii dárbbaš buvttadit buot. Muhto Eurohpa ferte sáhttit buvttadit dan, maid min friddjavuohta gáibida.

LASSI DOKUMENTAŠUVDNA

Eurohpa industriamusean? Eurohpa, Kiinná ja USA industriijalaš gilvohallama guorahallan

Čuoččuhus, ahte Eurohpa lea juo šaddan industriamusean, lea badjelmeare. Muhto dajaldaga duohken lea hui vuoiggalaš várrehus. Dáppe čielggaduvvo čuoččuhus gávpedieđuid, robotstatistihka, dutkan- ja ovdánahttinloguid ja innovašuvdnamihtidemiid vuođul.