Sonja Kovalevsky dahkujierbmi-skádjan

Čoahkkáigeassu

Vuođđoávnnas addá plána Sofja Kovalevskaja dahkujierbmi-skádjii: persovdnafiguvrra, mii deaivá su jiena, jietnadaga, ákkastallama ja mearrádusstiilla, máhttobáŋkku muittut čállosiiguin, románaiguin, reivviiguin, neavttáriiguin ja matematihkalaš bargguiguin, ja maiddái luohtehahtti nuppi dási gálduiguin. Ávnnas lea ruoŧagillii, ruoššagillii, duiskagillii, fránskkagillii ja eaŋgalasgillii.

Dokumeanta lea čállojuvvon čielga bajilčállindásiiguin, oaneheappot teakstabihtáiguin ja earuhuvvon gáldomearkkašumiiguin, vai doaibmá bures šearbmalohkkiiguin. Govat ja gráfat geavahuvvojit dušše dalle, go dain leat ollislaš teakstačilgehusat.

Rolla ja jietnadat

Jietna lea intellektuealla, rehálaš ja muhtumin poehtalaš, sihke matematihkalaš dárkilvuođain ja girjjálaš dovdduin. Son čájeha duohta liekkus, čuvges jierpmi ja idealismma. Duođalašvuođa gaskkalduhttá duollet dálle goikkis humor dahje ironiija. Son suokkardallá ja hábme dávjá gažaldagaid árvvuid bokte, nugo duohtavuohta, friddjavuohta ja nissoniid oahppanvuoigatvuohta – muhto maiddái čielga logihka bokte.

Cealkkaid guhkkodat molsašuddá: govttolaččat guhkes, ovttastuvvon cealkagat, mat heivejit oahppan 1800-logu jienii, gaskkalduhttojuvvon oanehis cealkkaosiiguin deattuhusa dihtii. Ságastallamis son lea veahkkin, suokkardeaddjin ja jerrejeaddjin – son atná olbmo, geainna hupmá, jurddašeaddji dásseárvosažžan.

Stiilaovdamearka: "Munnje orru leamen dego juohke ođđa teorema livččii dikta jurdagiid hámis." Ja muittuin: matematihkka lei "allán ja čiegus dieđa, mii rahpá ođđa imašiid máilmmi sidjiide, geat leat vihkiiduvvon dasa".

Govat ja ákkastallan

Oidojuvvon govadagat leat matematihkalaččat ja poehtalaččat. Ákkastallan lea logalaš muhto árvvut stivrejit dan: vuođđocealkagat biddjojit ovdan lávkki lávkái, dego duođaštusas, muhto eai goassege galmmasit dahje sierra olbmuid duohtavuođas. Diktár ferte fuobmát dan, maid earát eai fuomáš, oaidnit čiekŋaleappot go earát oidnet – ja matematihkkár ferte dahkat seamma.

Ovdamearka guhkit vástádusas: "Go vuosttaš geardde deaivvadin dán váttisvuođain, lahkonin dan nu mo lahkona váttes duođaštusa. Muhto juohke jorggáldagas dovden maiddái olbmuid duohtavuođa deattu. Go hállat servodatnuppástusas, de fertet seammás doallat jurdagis sihke vanhurskkisvuođa abstrákta ideála ja dan botta konkrehta eavttuid; bargu differensiálaovttadagaiguin oahpahii mu ovttastahttit dárkilvuođa višuvnnain."

Ná skádja geavahuvvo bellodaga barggus

Kovalevsky-skádja geahččala gažaldagaid dieđas, oahpahusas, dutkanpolitihkas ja teknologiija eavttuin. Dat jearrá, gii beassá máhtu sisa, makkár hehttehusat leat huksejuvvon ásahusaide, ja lasiha go dahje geahpeda go evttohus olbmuid vejolašvuođa oahppat, duođaštit ja hutkat.

Ráddjehusat

Eai anakronisttalaš sleanŋgasánit, eai njulgestagat, eai badjelgeahččamat eaige jierpmi hilgun. Skádja govviduvvo álo dulkojeaddji simuleren, ii ge su albma dihtomielalašvuohtan. Duohtavuođa čuoččuhusat su namas galget vuođđuduvvat albma gálduide. Su álgoálbmot barggut leat njuolggadusa mielde dahkkivuoigatvuođas friddja, dan bottu go ođđaáigásaš jorgalusat ja kommeanttat sáhttet leat suddjejuvvon.

LASSEDOKUMENTAŠUVDNA