Manne ovddasvástáduslaš jierbmi politihkas vuođđuduvvui

Buot teavsttat, ideat ja politihkalaš evttohusat mat leat ovddasvástáduslaš jierbmi politihkas oktavuođas, ovddiduvvojit Johan Kärrmana ja njealji dahkujierbmi-skája gaskasaš ságastallamis: Ellen Key, Sonja Kovalevsky, Jan Stenbeck ja Olof Palme.

Skájat ovddiduvvojit historjjálaš gálduid ja máŋgga dahkujierbmi-málle doarjagiin. Eai dat leat njeallje ealláskan olbmo, muhto njeallje sierra jurddašanvuogi mat besset deaivvadit min áiggiin – ja nubbi nuppiin.

Manne mun vuođđudin ovddasvástáduslaš jierbmi politihkas

Vuolggasadji lei álki muhto váttis jáhkku:

Ruoŧŧa ii sáhte geahččat maŋos ja easka de ipmirdit boahtteáiggi.

Mii leat Ruoŧa historjjá stuorámus buresbirgenhástalusa ovddabealde.

Dahkujierbmi ii leat dušše vel okta teknihkalaš reaiddus. Dat rievdada barggu, fitnodatdoaimma, oahpahusa, dorvvolašvuođa ja almmolaš buresbirgema eavttuid.

Dahkujierbmi sáhttá háhkat eambbo riggodaga mearkkašahtti unnit bargodiimmuiguin. Dat sáhttá luvvet olbmuid ovttalágan barggus ja addit midjiide buoret dikšuma, jođáneappot dutkama ja nannebut fitnodagaid. Muhto dat sáhttá maid máddudit vearrovuođu, ámmáhiid ja ekonomalaš dorvvolašvuođa olu ovdal go politihkka lea ehtten hábmet vástádusa.

Riika sáhttá riggut seammás go dan ássit šaddet eambbo eahpesihkarin.

Eará leat manname min meaddel.

Ii dahkujierbmi.

Muhto riikkat ja fitnodagat mat jođáneappot ipmirdit maid teknologiija mearkkaša – ja duostet doaibmat dan mielde.

Danin dárbbašuvvo ovddasvástáduslaš jierbmi politihkas.

Ruoŧŧa galgá hukset. Vuoitu galget juhkkojuvvot. Olmmoš galgá guoddit ovddasvástádusa.

Mii eat galgga duhtat dasa, ahte muddet teknologiija maid earát ovddidit, eaiggáduššet ja vuvdet fas midjiide. Ruoŧŧa ferte hukset iežas dahkujierbmi-návcca, addit olles servodahkii oasi buvttadeaddjivuođa vuoittuin ja sihkkarastit, ahte maŋimus ovddasvástádus bissá álo olbmos.

Dát ii leat teknihkalaš lasáhus boares politihkkii. Dát lea politihkalaš prográmma ođđa duohtavuhtii.

Manne mun searvan

Mun lean dáiddár ja hábmejeaddji, lean huksen fitnodagaid vuođus rájes ja bargan muhtin Ruoŧa stuorámus fitnodagaiguin.

Mun lean geavatlaččat bargan digitaliseremiin, energiija nuppástuhttimiin, smávvafitnodatdoaimmain ja dahkujiermmiin – surggiin main politihkka millosit hábme mihttomeriid, muhto mearkkašahtti hárve olaha bohtosiid.

2023 rájes lea dađistaga stuorát oassi mu barggus guoskan dasa, maid dahkujierbmi dahká bargui, fitnodagaide, váldái ja olbmo sajádahkii servodagas.

Ruoŧŧa ii dárbbaš vel ovtta politihkalaš karrieara. Politihkka dárbbaša eambbo olbmuid, geat leat huksen, geahččalan, fillet, divodan ja geat leat fertet guoddit ovddasvástádusa bohtosis.

Váttisvuođat govviduvvojit. Čielggadeamit álggahuvvojit. Preassakonferánssat dollojuvvojit.

Muhto boahtteáigi ii vuordde boahtte válgaáigodaga.

Dahkujierbmi lea váldogažaldat

Dahkujierbmi ii leat min bestiideaddji iige sivilisašuvnna loahppa.

Livččii measta álkit, jus dat livččii goabbáge dain.

Dahkujierbmi sáhttá lohkat miljovnna áššegirjji, oaidnit minstariid maid oktage olmmoš ii nagot fuobmát ja bargat ija čađa almmá gáfe, luomu dahje eallinmeahttunvuođakriissa haga.

Muhto dat ii leat goassege eallán.

Dat ii leat goassege guoddán ovddasvástádusa mánás, čohkkán jápmi olbmo bálddas dahje bidjan maŋimus kruvnus fitnodahkii.

Dahkujierbmi sáhttá nanusmahttit olbmo návccaid. Dat ii sáhte guoddit olbmo ovddasvástádusa.

Buvttadeaddjivuohta ii leat seamma go viisodat. Servodat sáhttá dahkat boasttu áššiid hui beaktilit. Dan duođašteapmái ii dárbbaš dahkujierbmi.

Danin politihkka ferte jearrat gažaldagaid maid teknologiijasuorgi ii okto sáhte vástidit:

Gii eaiggáduššá teknologiija? Gii oažžu vuoittuid? Gii oažžu vejolašvuođaid? Ja geas vuordit máksit nuppástusa hatti?

Doppe álgá politihka ovddasvástádus.

Mii galgat muddet dahkujierbmi doppe, gos teknologiija áito olbmuid priváhtavuođa, dorvvolašvuođa ja friddjavuođa. Muhto mudden ii oaččo šaddat Eurohpá sadjásaš čovdosiin innovašuvdnafápmui – vuohkin vuos dahkat váttisin hukset dan maid eat ipmir ja dasto oastit seamma teknologiija USA:s dahje Kiinnás.

Ruoŧŧa ferte duostat hukset.

Jus dahkujierbmi dahká Ruoŧa riggábut, de dan riggodaga galgá oaidnit olbmuid albma eallimis: buoret dikšumis, nannebut fitnodagain, almmolaš suorggis mii veahkeha olbmuid dan sajis go sáddá sin vuogádagas nubbái – ja vejolašvuođas oanidit bargoáiggi go buvttadeaddjivuohta dan diktá.

Mun in hálit servodaga, mas olmmoš gilvala mašiinnain das, goabbá lea buoret láhtten dego mašiidna.

Mašiidna galgá dahkat eambbo mašiinna barggu, vai olmmoš oažžu eambbo saji dahkat dan maid dušše olmmoš sáhttá dahkat:

• Jurddašit.
• Háhkat ođđa.
• Dikšut.
• Ráhkistit.
• Váldit ovddasvástádusa.

ovddasvástáduslaš jierbmi politihkas ii galgga leat teknologiijaindustriija njuikunjoavku iige nostalgihkkáriid suodjalus máilbmái mii juo lea jávkame.

Politihkka ferte fas guoskat guvlui: válljet, vuoruhit ja govvidit duohtavuođa ovdal go dat lea ehtten šaddat kriisan.

Mun hálidan vuoitit olbmuid doarjaga – muhto in dainna, ahte ovttastalan nuppástusa sáhttit vuordit.

Boahtteáigi ii galgga hábmejuvvot vuogádaga dihte. Vuogádat ferte hábmejuvvot olbmo boahtteáiggi várás.

Mašiidna šaddá ain buorebun addit midjiide vástádusaid.

Politihka bargun lea ain duostat jearrat rivttes gažaldagaid.

Ja dasto duođaid doaibmat.

Johan Kärrman, ovddasvástáduslaš jierbmi politihkas vuođđudeaddji