Biras ja dálkkádat – ollašuhttin ja ekonomiija

Dat duopmu min vuordá. Ii min áigumušaid geažil. Ii min konferánssaid geažil. Ii min ávvobáhkuid geažil. Muhto dan geažil, maid duođaid dagaimet go meahcit buolle, mearat lieggane, šlájat jávke ja luoitimat jotkojuvvojedje.

Sonja Kovalevsky celkkii, ahte ii sáhte leat matematihkkár jus ii leat dikter sielus. Biraspolitihkas gusto seammá garrasit nuppe ládje: ii sáhte ráhkistit luonddu almmá háliidit rehkenastit dan birra. Ráhkisvuohta mihtideami haga báhcá vuoiŋŋalaš sátnin. Mihtideapmi ráhkisvuođa haga šaddá galbma girjedollun.

Mii eat mieđa válljet liekkusvuođa ja čielggasvuođa gaskkas. Mii eat mieđa válljet višuvnna ja duođaštusa gaskkas. Mii eat mieđa válljet servodaga, mii dovdá ovddasvástádusa, ja servodaga, mii sáhttá čájehit bohtosiid, gaskkas. Dat lea olles min politihkka ovtta cealkagis.

Mii eallit vuosttas áiggis, mas leat doarvái nana reaiddut oaidnit eatnama ollisin. Satellihtta oaidná metánbalvva bázahusbáikki bajábealde ovdal go oktage dovdá hája. Málle gullá muorajeagáha vuovddis ja earuha dan biekka jienas. Algoritma diehtá ovddalgihtii, goas biegga jorgala, ja sáhttá seailluhit dan kilowáhttodiimmu, mii muđui livččii mannan duššái.

Dát ii leat dieđalaš fantasiija. Dat lea teknihkka, mii juo geavahuvvo eará riikkain. Ruoŧas eai leat mašiinnat váilon. Politihkalaš dáhttu stivret daid váilu. Váilu roahkkatvuohta gáibidit. Váilu mearrádusdettolašvuohta dadjat, ahte teknihkka, maid servodat ruhtada, galgá maid bálvalit servodaga — ja duođaštit, ahte dat dahká nu.

Teknihkka ii oaččo šaddat vel oktan surgin, mas vuoitu čohkkejuvvo moatti olbmui ja golut sáddejuvvojit buohkaide earáide. Dat galgá leat demokráhtalaš stivrema vuolde. Ii nuppe ládje.

Maid mii diehtit, ja maid eai mieđa čuoččuhit

Dahkujierbmi ii rievdat maidege ovdal go dat guoská juoga konkrehtalaččat. Satellihttagovva ferte mielddisbuktit dárkkisteaddji. Einnustus ferte rievdadit buvttadusplána. Sensor ferte álggahit heahtealármma, masa oktage vástida. Málle ferte mielddisbuktit doaimma, mii unnida luoitimiid, suodjala vuovddi, seastá čázi dahje nannet servodaga gearggusvuođa.

Analysat, mat báhcet raportii, eai leat goassege gádjun ovttage čázádaga. Danin mii ruhtadit olles geaidnu — dieđuid, mearrádusa ja doaibmabiju — dahje eat maidege. Mii eat áiggo máksit šelges čájáhusaid ovddas, main ii leat fápmu rievdadit duohtavuođa.

Dahkujierbmi ii leat nuvttá. Diehtoguovddážat geavahit elrávnnji, čázi, eatnama ja metálla. Daid elgeavaheapmi lassánii čiežanuppelohkái proseanttain jagi 2025 áigge. Birasbellodat, mii giddá čalmmiid teknihka iežas goluid ovddas, lea juo massán vuoigatvuođa gáibidit earáin rehketdoalu.

Ii sáhte sárdnidit ruovttudoaluid seastilis geavaheamis ja seammás addit teknologiijasuorgái friddjakoartta. Ii sáhte gáibidit, ahte borgár galgá mihtidit juohke kilowáhttodiimmu, ja dasto diktit stuorámus vuogádagaid čiehkádit iežaset geavaheami innovašuvdna- ja boahtteáigi-sániid duohkái.

Danin mii mihtidit nettoávkki: eastaduvvon luoitimiid ja seasttašuvvon resurssaid, main geahpeduvvo vuogádaga iežas elrávdnje-, čáhce- ja ávdnasiid geavaheapmi ja dat lassánan golaheapmi, maid beaktilvuohta sáhttá dagahit. Ii mihkkege eará lohku dohkke duođaštussan.

Lohpádus golbmalogi proseantta birra lea mearkkašumitkeahttá, jus ii leat vuođđodássi, mas rehkenastit. Preassadieđáhus ii leat boađus. Einnustus ii leat dálkkádatvuoitu. Ja vuogádat, mii ii gierdda dárkkisteami, ii gula almmolaš biraspolitihkkii.

Dán mii dahkat

Našuvnnalaš bargoprográmma dahkujierpmi, birrasa ja servodatplánema várás

Mii vuolginnávccat váttisvuođas, eai goassege teknihkas. Servodaga bargu ii leat ohcat ákkastallamiid ođđa vuogádagaide. Teknihka bargu lea čoavdit duohta servodatváttisvuođaid.

Mii ruhtadit dieđuid, gelbbolašvuođa, málle, háhkama ja árvvoštallama oktan oktasaš ollisvuohtan. Ii oktage gielda galgga guđđojuvvot okto pilotaprošeavttain, mii doaibmá meassuin muhto gahččá bieđgan árgabeaivvis. Unnimusat guhtta pilotaprošeavtta galget leat anus ovdal jagi 2028. Eai guhtta raportta. Eai guhtta višuvdnadokumeantta. Guhtta doaibmi doaimma, maid sáhttá mihtidit, dárkkistit ja viiddidit.

Ruoŧa birasdiehtolatnja

Ii stuorra risa diehtovuođđu. Ii ođđa guovdilastojuvvon teknoalddálašvuođa muitomearka. Mii hukset oktasaš standárddaid, katalogaid ja geavahanlaktaosiid, vai eiseválddiid ja gielddaid dieđuid sáhttá duođaid geavahit ovttas.

Dál diehtu lea dávjá juo gávdnamis, muhto dat lea lohkkaduvvon sierra vuogádagaide, juhkkojuvvon eiseválddiid gaskkas dahje hávdáduvvon formáhtaide, mat eai gulahallan gaskaneaset. Ii leat dieđuid váili. Politihkalaš oktiiheiveheapmi váilu. Rabasvuohta lea váldonjuolggadus. Suodjaluvvon doppe, gos dat lea bákkolaš. Oktasaš dieđut galget leat demokráhtalaš infrastruktuvra — eai priváhta ráhkadávnnas sidjiide, geain lea várri oastit beassanvuođa.

Oaidnit olles riikka, juohke mánu

Ruoŧa meahcit, jeakkit, riddut ja eallinbirrasat eai galgga dárkkistuvvot dušše dalle, go vahát lea juo dáhpáhuvvan. Satellihtat, laserdieđut, jietnasensorat, bivdogámerat ja gieddeguorahallamat galget čatnasit oktasaš vuogádahkan meahci, jeakki, riddu ja biologalaš máŋggabealatvuođa várás.

Mašiidna čájeha, gos olbmot galget geahččat dárkileappot. Dat ii goassege duopmo. Teknihkka galgá nannet olbmo árvvoštallannávcca, ii sadjásahttit riektesihkarvuođa. Muhto olmmoš galgá álo guoddit ovddasvástádusa mearrádusas.

Doalvut metánleakagiid

Bázahusbáikkit, duolvačáhcevuogádagat, biogássa, eanandoallu ja energiijainfrastruktuvra galget gozihuvvot gomuvuođas ja dárkkistuvvot eatnama alde. Alárbma. Áigemearri. Doaibmabidju. Almmolaš raporteren. Nu álki galgá ovddasvástádus doaibmat.

Luoitima dagahalli ii galgga sáhttit čiehkádit dan duohkái, ahte oktage ii soaittán mihtidit. Alármma vuostáiváldi ii galgga sáhttit guođđit dan vástádusa haga vel ovtta ášševuogádahkii. Ja son, gii divvu luoitima, galgá sáhttit čájehit, ahte luoitin duođaid nogai. Metána lea jođáneamos dálkkádatvuoitu, mii mis lea vel báhcán.

Oaidnit dola ovdal go dat oidno

Gámerafierpmádagat, bajándieđut, satellihtat ja báikkálaš mállet galget čatnasit njuolga gieldda gádjunbálvalussii. Kalifornias vuogádat fuobmá eanet go juohke goalmmát buollima ovdal vuosttas heahtesímtaleami.

Minuhtat mearridit, ceavzá go vuovdi geasi. Minuhtat mearridit, sáhttá go ovtta joavku čáskadit dola vai dárbbašuvvojit duháhiid olbmuid návccat. Minuhtat mearridit, sáhttet go bearrašat bissut ruovttuineaset vai fertejit báhtarit. Dálkkádatheiveheapmi ii oaččo leat dokumeanta máhpas. Dat ferte leat alárbmaviđjosis, gádjunbálvalusas ja olbmuid árgabeaivvis.

Rehkenastit riekta biekkas, beaivvážis ja liekkus

Mii galgat geavahit buoret einnostusaid ja stivrejuvvon geabbilisvuođa elfierpmádagain, gáiddusliekkas ja giddodagain. Ođasmahtti energiija, maid ii sáhte ávkkástallat, ii leat dušše teknalaš filtojum. Dat lea politihkalaš filtojum.

Juohke ođasmahtti kilowáhttodiibmu, maid bálkestit eret danin go eat sáhttán einnostit dan, lea beahttin dálkkádaga, elrávdnjehastejeaddji ja buot daid olbmuid vuostá, geat mákset nuppástusa. Servodaga bargu lea dahkat ceavzilis čovdosa álkin, hálbbin ja olámuttos — ii moraliseren ovttaskas olbmo badjel dan botta go vuogádatmeattáhusat bissot.

Čáhci, mii ii golgga eret

Gielddat galget oažžut reaiddut buoremus ládje stivrejuvvon pumpemii, árra leakafuobmámii ja buoret ravdaarvi-gearggusvuhtii. Čáhci ii leat iešalddis čielggas ášši. Ii vel Ruoŧasge.

Go bohccit leakájit, de ii jávkka dušše čáhci. Maiddái energiija, ruhta ja boahtteáiggi dorvvolašvuohta golget eret. Singapore oanidii beaivválaš buvttadusplánema guovtti diimmus njealjádasdiibmui ja unnidii seammás energiijageavaheami. Mis leat stuorát leakagat ja galbmasat dálvvit — ja eanet vuoitit. Danin juohke gielda galgá sáhttit sirdit reaktiivvalaš divodeamis eastadeaddji ovddasvástádussii.

Johttolat, mii duođaid giddejuvvo

Mii háhkat duođaštuvvon ávdnasiid ođđasisgeavaheami, eat robothivvodaga. Almmolaš suorgi ii galgga máksit teknalaš čájáhusgálvvuid ovddas. Dat galgá máksit bohtosiid ovddas.

Huksen- ja gaikkodusbázahusat, plásta ja tekstiillat galget sirrejuvvot mašiidnaoainnuin — muhto máksu galgá dahkkojuvvot easkka dalle, go ođđasis geavahuvvon ávnnas duođaštuvvot lea sadjásahttán ođđa álgoávdnasa. Muđui johttolat ii leat giddon. Dalle bázahus lea dušše sirdojuvvon, sirrejuvvon dahje ožžon ođđa nama.

Vihtta caggi, main mii eat goassege luoba

Ii oktage ruvdno almmá vuođđodási haga

Juohke prošeakta galgá mihtiduvvot ovddalgihtii registrerejuvvon vuolggasadji vuostá, ja sorjjasmeahttun bealli galgá dárkkistit dan. Dat, mii ii doaibma, heaittihuvvo. Ja boađus almmuhuvvo maiddái dalle. Son, gii ii goassege raportere filtojumi, ii jáhkehahtti ládje jođit roahkkadis innovašuvdnapolitihka. Son reklámere.

Energiija- ja čáhcebušeahtta juohke almmolaš dahkujierbmevuogádahkii

Smávva mállet, go smávva mállet leat doarvái. Ođasmahtti elrávdnji ii leat álibi duššindahkamii. Ii leat ovddasvástáduslaš hukset vuogádaga, mii seastá ovtta kilowáhttodiimmu, jus dat ieš geavaha guokte. Olles rehket galgá ovdan.

Álo olmmoš viđjosis

Alárbma lea sivva guorahallat. Dat ii goassege leat duođaštus. Dat ii goassege okto leat vuođđu ráŋggáštussii. Riektesihkarvuohta dahká biraspolitihka dohkkehuvvon, bistevažžan ja olbmuid luohttámuša árvosažžan. Dan beaivvi, go diktit formel duopmut sivalašvuođa, leat ráhkadan vuogádaga, mas ii šat sáhte geange gáibidit vástádussii.

Rašes áššiid suodjalus

Gámerat ja mikrofonat luonddus eai oaččo šaddat olbmuid gozihanfierpmádahkan. Ja uhkiduvvon šlája beassi ii leat rabas diehtu. Luonddusuodjalus ii goassege oaččo šaddat mássa-gozihusa ákkastallamin. Digitaliseren ii goassege oaččo šaddat maŋŋeuksa olbmuid johtaleami, árgabeaivvi ja searvedoaimma kontrollii.

Jienasteaddjit mearridit mihttomeriid, dat eai čihkkojuvvo formelii

Son, gii vállje maid vuogádat galgá optimaliseret, vállje maiddái maid servodat vuoruhit. Dat lea politihkka. Galgá go vuovdi árvvoštallojuvvot muorrabuvttadusa, biologalaš máŋggabealatvuođa, čatnan karbonmeari, olgoáibmodoaimma vai báikkálaš bargosajiid mielde? Galgá go elfierpmádat optimaliseret ihttá unnimus goluid vai guoktelogi jagi áigodaga stuorámus gierdannávcca?

Dákkár árvvoštallamat eai goassege oaččo čihkkojuvvot koda sisa. Dat galget dahkkojuvvot rabas digaštallamis. Mihttomeriid ruostálagaid galgá čájehit. Mearrádusaid galgá sáhttit jearrat. Fámu galgá sáhttit erit bidjat. Dat lea erohus demokráhtalaš teknihka ja teknoalddálaš ráđđema gaskkas.

Ruoŧŧa, Eurohpá, planehta

Ruoŧŧa ii gájat okto ovttage planehta. Son, gii čuoččuha eará, bargá našuvnnalaš iešduhtadusain, ii biraspolitihkain. Muhto unna riika, mas lea teknalaš máhttu ja luohttámuš, sáhttá čájehit juoidá, mii dál máilmmis váilu: demokráhtalaš servodaga, mii stivre iežas teknihka iige dat stivre dan.

Mii galgat juogadit dieđuid ja standárddaid Eurohpáin. Mii galgat hukset oktasaš Nuortameara gozihusvuogádaga ránnjáriikkaiguin. Mii galgat gáibidit, ahte EU ruđat mannet vuogádagaide, mat mihtidit iežaset ávkki, raporterejit iežaset geavaheami ja maid borgárat sáhttet dárkkistit.

Eurohpá ferte čájehit, ahte ruoná nuppástus ii dárbbaš mearkkašit dan, ahte demokráhtalaš servodat luovvada fámu moatti globála teknihkafitnodahkii. Nu buorre ovdamearka šaddá olgogávpegálvun. Ii rámidemiin. Muhto dan bokte, ahte dat doaibmá, lea dárkkistuvvi ja eará sáhttet geavahit dan.

Ja min solidaritehta ii oaččo bisánit Eurohpá rájáidda. Dat riikkat, mat leat unnimusat dagahan dálkkádatroasu, gillájit dávjá vuosttasin ja garrasepmosit. Danin teknihkka, máhttu ja birasdieđut fertejit juogaduvvot eavttuiguin, mat eai daga ođđa sorjjasvuođaid ja monopolaid. Planehta ii leat márkan eará márkaniid gaskkas. Dat lea min oktasaš eallineaktu.

Mii eat bivdde din luohttit mašiinnaide. Mii bivdit din jienastit olbmuid, geat áigot gáibidit dain. Olbmuid, geat gáibidit duođaštusaid. Geat raporterejit filtojumiid. Geat eai mieđa diktit beaktilvuođa šaddat fámu čohkkema čiehkan-sánnin. Geat suodjalit dan, mii ii sáhte iežas ovddas hállat.

Ellen Key hukse eallinbarggus jurdagii, ahte boahtteáigi lea juoga, maid mii hábmet, ii juoga, mii dušše deaivá min. Kovalevsky čájehii, ahte jáhku nannosuvvá easkka go dan sáhttá geahččalit. Mii váldit goappašiid fárrui riikkabeivviide: ráhkisvuođa lundui ja gáibádusa duođaštusaide. Višuvnna ja vuođđodási. Diktta ja rehkenastima.

Galgá go teknihkka geavahuvvot eallima suodjaleapmái — vai galgá go eallin fas vuollásažžan sutnje, gii teknihka oamasta? Galgá go nuppástus šaddat oktasaš friddjavuhtaođastussan — vai vel oktan márkanin, mas moattis oažžut vuoittu ja eatnašat fertejit guoddit riskka? Galgat go guođđit mánáideamet ealli máilmmi — vai beavdegirjji buot das, maid livččiimet sáhttán dahkat?

Politihkka lea dáhttut. Muhto dáhttu ferte šaddat daguin. Dagut fertejit addit bohtosiid. Ja bohtosiid ferte sáhttit geahččalit duohtavuođa vuostá. Planehta ii vuordde buoret sátnehámiid. Dat gáibida mearrádusaid.

Ollašuhttinplána

Vuosttas 100 beaivvi

Naturvårdsverket oažžu oktiiheivehanovddasvástádusa ovttas earret eará SMHI, MSB, Havs- och vattenmyndigheten, Energimyndigheten, Lantmäteriet, gielddaid ja guoskevaš fitnodagaiguin. Oktasaš mihtidannjuolggadusat, vuođđodásit ja gáibádusat sorjjasmeahttun dárkkisteapmái mearriduvvojit.

2027

Ruoŧa birasdiehtolatnja rahppojuvvo oktasaš standárddaiguin, katalogaiguin ja API:iguin. Dat ii galgga leat okta guovdilastojuvvon risa diehtovuođđu. Rabas dieđut dahkkojuvvojit rabasin, dan botta go hearkkes luonddu-, sihkarvuođa- ja persovdnadieđut suodjaluvvojit. Guhtta pilotaprošeavtta háhkkojuvvojit rabas váttisvuođafálaldagaid bokte, iige nu, ahte stáhta vállje ovddalgihtii doaimmaheaddji.

Maŋimustá 2028

• Satellihtta- ja sensordieđuid mánnosaš analysa meahci, jeakkiid, čázi ja rievdan eanangeavaheami birra.
• Metángozihus, mas leat alárbma, gieddedárkkisteapmi, doaibmabidjoáigemearri ja almmolaš čuovvoleapmi.
• Meahccebuollimiid árra fuobmá, mii lea njuolga čatnon gádjunbálvalussii.
• Einnosteamit ja optimaliseren elfierpmádagain, gáiddusliekkas ja stuorát visttiin.
• Leakagiid ohcan, pumpema optimaliseren ja ravdaarvi-gearggusvuohta čáhcefierpmádagain.
• Dahkujierbmái vuođđuduvvon sirren ja duođaštuvvon ávdnasiid ođđasisgeavaheapmi.

2029

Sorjjasmeahttun árvvoštallan mearrida, makkár vuogádagat galget viiddiduvvot, dahkkojuvvot ođđasit dahje bissehuvvot. Málle, mii doaibmá teknalaččat muhto ii atte mihtideames birasávkki, ii galgga šat ruhtaduvvot.

2030

Dohkkehuvvon vuogádagat sirdojuvvojit dábálaš doibmii. Ruoŧŧa galgá dalle sáhttit mánnosaččat dárkkistit miehtá riikka satellihtain oidnosii bohtán birasrievdadusaid ja dievasmahttit dan gieddedárkkistemiiguin.

2031–2034

Doaibmi čovdosat sáhttet viiddiduvvot Davviriikkain, Nuortameara guovllus ja EU:s. Rabas standárddat galget eastadit doaimmaheaddjái lohkkama. Prográmma lea ollašuhttinreaidu Ruoŧa dálkkádatmihttomeriide, ii energiija-, fievrridan-, luonddu- dahje vearropolitihka sadjásaš čovdos.

Golut

Čuovvovaš lea aipartiet.ai plánenrámma, ii doaimmaheddjiin vuostáiváldojuvvon fálaldat:

Gaskamearri lea eanemustá 1,25 miljárdda ruvnno jahkásaččat njeallje jagi áigge. Vuosttas mearriduvvon juolludanrámma berre leat 1,3 miljárdda ruvnno jahkái 2027. Báhcán 3,7 miljárdda luoitáduvvo jahkásaččat raporterejuvvon bohtosiid maŋŋá.

Báikkálaš dutkanmateriálas lea konkrehtalaš muhto ráddjejuvvon golloovdamearka: robotiiguin sirrema eurohpálaš čájáhusprošeakta oaččui 488 000 euro EIT-ruhtadeami ja sullii seamma ollu mielruhtadeami, nappo oktiibuot birrasii ovtta miljovnna euro. Dat čájeha ovttaskas čájáhusa sturrodaga, muhto dan ii sáhte geavahit našuvnnalaš vuogádaga haddin. EIT prošeaktaovdamearka

Stuorra investeremat ovdamearkka dihte čáhcebohcciide, elfierpmádagaide, ođđasisgeavahanrusttegiidda dahje gádjunbálvalusa fievrruide eai gula dása. Dahkujierbmi sáhttá čájehit, gos konkrehtalaš investeren dárbbašuvvo, muhto ii sáhte sadjásahttit dan.

Boađut ja ruhtadeapmi

Eai leat sihkkaris njuolggoboađut stáhtii, maid sáhttá girjet doallui.

Stáhta ruhtada eanemustá 70 proseantta juohke doaibmi pilotaprošeavttas. Stáhtalaš pilotarámma 1,2 miljárdda ruvnno sáhttá ná oažžut johtui unnimusat sullii 0,51 miljárdda ruvnno mielruhtadeami, mii addá sullii 1,71 miljárdda sturrosaš pilotadoaimma.

EU-ruđaid ohcat earret eará LIFE:s. LIFE jagi 2026 ohcamat gokčet oktiibuot 601,5 miljovnna euro miehtá EU, muhto maidege ii oaččo rehkenastit Ruoŧa ruhtadeapmin ovdal go doarjja lea mearriduvvon. EU-kommišuvnna LIFE-ohcan

Energiija-, čáhce- ja ávdnasseastimat bohtet vuosttažettiin gielddaid, eiseválddiid ja fitnodagaid ávkin. Danin daid ii galgga girjet stáhtaboađusin.

Birasvearut, ráŋggáštanmávssut ja boahttevaš sáhkut eai galgga geavahuvvot eahpesihkaris ruhtadangáldun.

Geavatkeahtes ruđat, erenoamážit viiddidanvárrehus, galget báhcit stáhtakássii.

Stáhta alimus nettogollu lea danin 5,0 miljárdda ruvnno válgaáigodagas, main geahpeduvvojit vejolaš duođaid mieđihuvvon EU-doarjagat.

Dán mii diehtit

Ruoŧa mihttomearri lea olahit netto-nollaluoitimiid maŋimustá 2045 ja dan maŋŋá negatiivvalaš luoitimiid. Naturvårdsverket árvvoštalai geassemánus 2026, ahte dálá stivrengaskaoamit eai leat doarvái. Jagi 2025 luoitimat árvvoštallojuvvojedje leat 46,7 miljovnna tonna koldioksidaekvivalenter, dan botta go rehkenastojuvvon váilu EU luoitinbušeahta ektui jahkái 2030 lea 13,1 miljovnna tonna. Naturvårdsverket raporteren, Ruoŧa dálkkádatmihttomearit

Gávdnojit doaibmi riikkaidgaskasaš ovdamearkkat. UNEP dahkujierbme doarjjan metánvuogádat lea analyserejuvvon badjel 1,3 miljovnna satellihttaáicama, lassánahttán analysanávcca 12–15 geardde ja váikkuhan badjel 40 duođaštuvvon ráddjendoibmii. Olbmoáššedovdit dárkkistit juohke alármma. UNEP bohtosat

Google lea raporteren gitta 40 proseantta unnit energiijageavaheami diehtoguovddáža čoaskudeamis. Boađus lea lohpaaddi, muhto fitnodat lea ieš raporteren dan, iige dan sáhte Ruoŧas geahččaleami haga sirdit eará rusttegiidda. Google DeepMind

Dahkujierpmis lea seammás iežas birasgollu. IEA mielde diehtoguovddážiid globála elgeavaheapmi lassánii 17 proseanttain jagi 2025 áigge, dan botta go dahkujierbmái čujuheaddji diehtoguovddážat lassánedje sullii 50 proseanttain. Danin juohke Ruoŧa prošeakta ferte raporteret elrávnnji, čázi, ávdnasiid ja ollislaš dálkkádatváikkuhusa. IEA analysa

Dán mii eat dieđe

Mii eat vel dieđe:

• man stuorra luoitinunnideamiid dahje birasávkkiid Ruoŧa vuogádagat duođaid addet,
• man ollu boasttoalármmat šaddet Ruoŧa dálke- ja luonddudiliin,
• sensoriid, integrašuvnna, bajásdoalu ja gieddebargiid ollislaš goluid,
• man stuorra energiija-, čáhce- ja ávdnasgolut málliin šaddet,
• makkár EU-doarjagat mieđihuvvojit,
• dahje makkár pilotaprošeavttat ceavzet sorjjasmeahttun gollo–ávkeanalysas.

Danin boahttevaš seastimiid ii galgga rehkenastit boahtán ovddalgihtii.

Mearrádus dál

Riikkabeaivvit várrejit 1,3 miljárdda ruvnno jahkái 2027. Juohke prošeakta ferte álggu rájes raporteret vuođđodási, ollislaš goluid, energiijageavaheami, čázi, ávdnasiid, meattáhusmeari, ovddasvástideaddji olbmo ja konkrehtalaš viđjosa alármmis doaibmabidjui.

Jus prošeakta eanemustá 18 mánu maŋŋá ii sáhte čájehit mihtideames lassebirasávkki, de dat galgá bissehuvvot dahje dahkkojuvvot ođđasit. Dahkujierbmi-alárbma ii goassege okto oaččo leat ráŋggáštusa vuođđun. 1,5 miljárdda ruvnno viiddidanvárrehusa oažžu rahpat dušše sorjjasmeahttun dárkkisteami maŋŋá. Dat lea Bertrand Russell ja Sonja Kovalevsky dárkilvuohta ovttastuvvon Jan Stenbeck doaibmanávccain: mii galgat diehtit maid diehtit, dadjat maid eat dieđe – ja liikká álgit bargat.

LASSIDOKUMENTAŠUVDNA

Dahkujierbmi birassuodjalussii ja ceavzilis servodathuksemii

Globála vásáhusat ja Ruoŧa doaibmaáigumuš: makkár dahkujierbmečovdosat duođaid addet mihtideames birasávkki, makkár lea duođaštusdilli ja maid Ruoŧŧa berre dahkat 2026–2032.