Dronasuodjalus: desentraliserejuvvon ruoŧŧelaš suodjalus

Hilggo fregáhtaid. Hukset Ruoŧa, man ii sáhte bidjat doaibmamahttomin.

Dan suodjalit čuođiduhát olbmo, geat dovdet iežaset eatnama. Olbmot, geat dihtet gos geaidnu manná go GPS ii doaimma, gos mobiilatelefovdna massá fierpmádaga, guđe šalddit gierdet, guđe geainnut dollet dálvet ja mo servodat joatká doaibmamis go dábálaš áššit eai šat doaimma.

Ovdal go Ruoŧŧa čállá čuovvovaš rehketčállosa sullii njealljelogi miljárdda ruvnno ovddas, mii galgat dan dihte jearrat áidna gažaldaga mii mearkkaša maidege:

Guđe molssaeaktu dahká Ruoŧa váddáseamos fallehit?

Otne politihkkárat eai šat oro jođiheamen suodjaluspolitihka. Sii čohkkájit suodjalusindustriija boarásnuvvan kataloga askkis ja gohčodit diŋgojuvvon gálvvuid strategiijan.

Muhto soahti ii jeara kataloganummira.

Soahti ii jeara organisašuvdnagova.

Soahti jearrá mii ain doaimma.

Olbmot leat. Máhttu lea. Eanan lea. Bivdosearvvit leat. Ruovttusuodjalus lea. Eaktodáhtolaš suodjalusorganisašuvnnat leat. Teknologiijafitnodagat, bargobáikkit, radioamatøvrat, elektrohkkárat, dearvvašvuođabargit, guolásteaddjit ja suolu- ja riddoguovlluid ássit leat.

Váilu stáhta, mii nákce čohkket osiid oktii.

Dan dihte mii háliidit hukset dronasuodjalusa – desentraliserejuvvon ruoŧŧelaš suodjalusa, man ii sáhte bidjat doaibmamahttomin nu ahte logi čuozáhaga jávkada.

Bivdosearvvit šaddet oassin Ruoŧa guovllulaš čielggadahkii

Ruoŧas lea viiddis bivdiid joavku ja ealli bivdosearvestruktuvra miehtá riikka.

Bivdojagi 2024/2025 máksejuvvojedje badjel 260 000 stáhtalaš bivdokoartta. Almmolaš, oktiičohkkejuvvon riikkaviidosaš diehtu bivdosearvviid logus baicce ii leat. Dat ii daga báikkálaš struktuvrra unnit duohtan. Baicce dat čájeha man fuonit stáhta lea ipmirdan ja kárten ovtta riikka stuorámus dálá gearggusvuođaresurssain.

Bivdosearvviid ii dárbbaš hutkat. Daid ii dárbbaš rekrutteret geažes. Daidda ii dárbbaš oahpahit gos Ruoŧŧa lea.

Dat leat juo doppe.

Sii dovdet vuovdebiilageainnuid, eatnama, čázádagaid, dálkká ja jahkeáiggiid. Sii dihtet mo olbmot, fievrrut ja eallit dábálaččat johtet. Ja earenoamážit: sii fuomášit go juoga ii leat nu mo galgá.

Stáhta ii sáhte diŋgot dan máhtu riikkaidgaskasaš doaimmaheaddjis. Dan ii sáhte doaimmahit jagi 2034. Dan huksen gáibida buolvvaid.

Dan dihte mii háliidit addit Suodjalusfápmui, Ruovttusuodjalussii ja eaktodáhtolaš suodjalusorganisašuvnnaide resurssaid skuvlet ja organiseret olbmuid dán juo dál gávdnojeaddji struktuvrras.

Buot bivdiin eai galgga šaddat soalddáhat.

Buot bivdosearvvit eai galgga šaddat militára ossodahkan.

Muhto sii geat háliidit ja heivejit, galget sáhttit skuvlejuvvot čielgasit meroštallojuvvon bargguide omd. áicama, raporterema, oktavuođaid, buohccedikšuma, logistihka, teknalaš doarjaga, divvuma ja dronafiervvádagaid siskkobealde.

Militára bargguid galget čađahit olbmot, geat leat skuvlejuvvon, soahpamuša vuolde dahje sođii sajáiduhttojuvvon dohkálaš ruoŧŧelaš suodjalusorganisašuvnnas.

Siviila barggut galget bisuhuvvot siviilan.

Ruoŧa lága vuolde. Ruoŧa gohččunválddi vuolde. Demokráhtalaš ovddasvástádusa vuolde. Eai priváhta milisat – goassege.

Muhto heaitte gohčodeames desentraliserema várálažžan dušše dan dihte go Stockholm ii hálddaš juohke skrúva čállinbeavddi duohken.

Várálaš ii leat dat, ahte olu olbmot sáhttet veahkehit Ruoŧa suodjalusas.

Várálaš lea suodjalus, mii heaitá doaibmamis go moadde guovddáš fiervvádaga jávkaduvvojit.

Hilggo fregáhtaboađu – stálliboardnit eai gula dálá áigái

Ráđđehus lea addán Försvarets materielverk:ii bargun ráđđádallat fránskka Naval Group:ain njeallje FDI-šlája fregáhta birra, mat Ruoŧas galget gohčoduvvot Luleå-klássan. Plánejuvvon doaimmaheapmi lea 2030–2034.

Loahpalaš diŋgosoahpamuš ii ain leat. FMV galgá vuosttažettiin raporteret ráđđádallamiid ráđđehussii. Dan maŋŋá dárbbašuvvo ođđa ráđđehusbargu ovdal go soahpamuša sáhttá dahkat ja fatnasiid diŋgot.

Dat mearkkaša ahte Ruoŧŧa sáhttá ain dadjat ii.

Ja Ruoŧŧa galggašii dadjat ii.

Hilggo fregáhtaboađu. Stálliboardnit eai gula dálá áigái.

Lehket seammás jurddašeamis rehálaččat: FDI ii leat teknalaččat ovddetmeahttun fanas. Dat lea bures ovddiduvvon militára vuođđu, mas lea aiddostahtton áibmosuodjalus, čáhcevuolledávgiid bivdu ja vápnafiervvádagat.

Radar ii leat boarásnuvvan.

Rakeahtta ii leat boarásnuvvan.

Boarásnuvvan lea jurdda, ahte riika šaddá áigeguovdilin go čohkke stuorra oasi boahtteáiggi návccain, bargiin, bušeahtas ja doaimmaheaddjisorohagas njeallje mearehis vuođu ala.

Almmolaš dieđut hupmet vejolaš háhkanárvvu birra, mii lea badjel njealljelogi miljárdda ruvnno, badjel logi miljárdda juohke fatnasa nammii. Muhto loahpalaš golut sorjájit das, guđe fiervvádagat ja vápnastus leat mielde. Ollislaš almmolaš eallingeardegollu ii ain leat.

Njeallje fanasa.

Doaimmaheapmi easka boahtte logijagis.

Logijagit fuolahusa, ođasmahttimiid, báhčinávdnasiid, bargoveaga ja moadde doaimmaheaddji sorjjasvuođa.

Dat lea boares suodjalusindustriija vástádus ođđa soahtái: stuorát, divrasat, njoazit ja váddáset rievdadit.

Dálá áiggi soađit čájehit eará.

Dat čájehit biđgema, johtilisvuođa, bistevašvuođa, várreosiid, jođánis divvuma, olmmoškeahtes fiervvádagaid, nanu oktavuođaid ja daid olbmuid mearkkašumi, geat nákcejit mearridit go dábálaš jođiheapmi ii šat vástit.

Fanas lea vuođđu.

Riika lea olbmuid fiervvádat.

Mearrafápmu lea nákca – ii friddjakoarta juohke fanasgávppái

Ruoŧŧa dárbbaša dieđusge bures ovddiduvvon mearrasuodjalusa.

Mii dárbbašit áibmosuodjalusa, čáhcevuolledávgebivddu, riddosuodjalusa, miidnasuodjalusa, čáhcevuolledávggiid ja mearraoktavuođaid suodjaleami. Mii dárbbašit návcca suodjalit Nuortameara hámmaniid, káhppaliid, gávpegeainnuid ja strategalaš infrastruktuvrra.

Muhto mearrasuodjalus lea nákca.

Dat ii leat friddjakoarta juohke gávppái, man suodjalusindustriija lea bidjan katalogii.

Go dadjá ii aiddo dáidda njeallje fregáhtii, de ii daja ii ruoŧŧelaš mearrasuodjalussii. Dat lea gáibádus, ahte stáhta čájeha guđe fatnasiid, čáhcevuolledávggiid, miidnafiervvádagaid, riddosuodjalusa, eatnamiidda vuođđuduvvon áibmosuodjalusa, sensoriid, olmmoškeahtes fiervvádagaid ja lihttolašovttasbarggu ovttastus addá stuorámus duohta suodjalusváikku.

Dronasuodjalusa čuolmmat eai buhte čáhcevuolledávgebivddu.

Bivdojođiheaddji ii buhte mearraoffiseara.

Guolástanfanas ii buhte soahttafanas.

Dan eat leat goassege čuoččuhan.

Muhto njeallje fregáhta eai ge buhte doaibmi Ruoŧa.

Dan dihte ráđđehus ja FMV galgaba rabas čájehit molssaeavttuid:

• háhkangolu,
• olles eallináiggi golu,
• bargiid dárbbu,
• báhčinávdnasiid ja vápnastusa,
• fuolahus- ja divvunnávcca,
• doaimmahanriskkaid,
• ruoŧŧelaš industriijalaš ávkki,
• vejolašvuođa lonuhit doaimmaheaddji,
• ja dan suodjalusváikku, man seamma ruhta sáhttá buktit eará sajis.

Stáhta ii galgga sáhttit dadjat sáni dorvvolašvuohta ja dasto garvit čájeheames rehketčállosa.

Min oaidnu lea čielggas:

Daid njeallje fregáhta ii galgga diŋgot. Ruhta galgá báhcit ollislaš suodjalusa siskkobeallái ja geavahuvvot viidát, jođáneappot, biđgejuvvon ja bistevaččat ruoŧŧelaš suodjalusnávccaid várás.

Oassi galgá geavahuvvot eará mearra- ja riddolagaš návccaide.

Loahppa galgá hukset riikka, mii joatká doaibmamis maiddái vuosttas falleheami maŋŋá.

Logiduhát gearggusvuođabáikki – ii njeallje muitomearkka

Desentraliserejuvvon suodjalus galgá huksejuvvot guovtti dássái.

Vuosttas dásis leat alla gelbbolašvuođa dronasuodjalusčuolmmat, main leat sensorat, áican-dronat, várreenergia, sihkkaris oktavuođat, teknalaš bargobáiki, várreosat ja skuvlejuvvon bargit.

Ulbmil lea:

12 geahččalančuolmma jagi 2027.

40 doaibmi čuolmma jagi 2028 – unnimusat okta juohke Ruovttusuodjalusa bataljonaguovllu nammii.

100 alla gelbbolašvuođa čuolmma maŋimustá jagi 2030.

Go váikku lea čájehuvvon, fierpmádaga sáhttá viiddidit eanemustá 290 alla gelbbolašvuođa čuolbmii, sullii okta juohke gieldda nammii.

Nubbi dássi lea olu álkit gearggusvuođa- ja materiálabáikkit: báhtareat, várreosat, reaiddit, buohccedikšunrusttegat, suodjerusttegat, várreenergia ja báikkálaččat heivehuvvon materiála.

Guhkit áigái dát sáhttet šaddat duhátlohkun ja eanemustá 10 000.

Muhto eat go kopiere suodjalusindustriija boares dávdda ja daga juohke álkis várreossabáikki sierra huksejuvvon muitomearkan.

Logiduhát báikki eai mearkkaš logiduhát ollásit rusttejuvvon dronakonteainara.

Dat mearkkaša olu smávva, álkes ja lonuhanláhkai osiid moadde ollislaš guovddášdepo sajis.

Čuoggá lea roavis iežas álkivuođas:

Njeallje stuorra objeavtta sáhttá čujuhit kárttas.

Čuođit alla gelbbolašvuođa čuolmmat ja duhátlohku álkit gearggusvuođabáikkit leat falleheaddjái áibbas eará lágan váttisvuohta.

Nana doaibmannákca ii leat dušše kvalitehta.

Nana doaibmannákca lea maiddái lohku.

Mii galgat čájehit iežamet rehketčállosa

Alla gelbbolašvuođa, báikkálaš ja vápnateames sensor-, oktavuohta- ja divvunčuolmma rehkenastit min rabas plánenárvvoštallamis máksit gaskal vihtta ja guoktenuppelohkái miljovnna ruvnno.

30 proseantta dorvvolašvuođalasáhusain mearkkašit čuohti čuolmma sullii 650 miljovnna gitta 1,56 miljárdda ruvnno investeremii.

Dát eai leat fálaldagat. Dat lea almmuhuvvon plánenárvvoštallan.

Rehkenastin ii sisttisdoala vápnasiid, čiegus kryptofiervvádagaid, fásta bargiid, bissovaš huksenbargguid iige jahkásaš doaimmaheami. Dáid goluid ferte almmuhit sierra ovdal go ollislaš viiddideapmi mearriduvvo.

Mii eat áiggo buohtastahttit njeallje ollásit rusttejuvvon soahtafanas-golu guorus konteainarskálžžu hattiin.

Seamma almmuhanreglá galgá guoskat goappaš molssaeavttuide:

Investeret. Bargit. Oahpahus. Báhčinávdnasat. Fuolahus. Doaibma. Teknalaš ođasmahttimat. Buhttinmateriála. Doaimmaheaddjisorjjasvuohta.

Dat lea propaganda ja ovddasvástádusa erohus.

Mii galgat almmuhit maid mii diehtit.

Mii galgat merkejuvvot maid mii árvvoštallat.

Ja mii galgat rabas dadjat maid eat ain dieđe.

Čuođiduhát skuvlejuvvon olbmo – ii čuođiduhát priváhta soalddáha

Ulbmil lea, ahte 100 000 olbmo leat maŋimustá jagi 2030 čađahan kvalitehtasihkarastojuvvon oahpahusa olmmoškeahtes fiervvádagaid, áicama, raporterema, gulahallama, teknalaš fuolahusa, divvuma, buohccedikšuma dahje logistihka siskkobealde.

Dat ii mearkkaš 100 000 vápnašuvvan soalddáha.

Dat ii mearkkaš 100 000 dronapilohta.

Dat mearkkaša servodaga, mas olu eanet olbmot go odne dihtet maid galget dahkat go elrávdnjefierpmádat, mobiilatelefoniija, fievrridangeainnut dahje dábálaš eiseváldedoaimmat leat jávkaduvvon.

Jagi 2027 rájes jagi 2030 lohppii dárbbašuvvo gaskamearálaš oahpahusnávca sullii 25 000 olbmui jahkásaččat, vai olaha 100 000 skuvlejuvvon olbmo.

Oahpahus galgá dan dihte juhkkojuvvot čielga dásiide:

• Vuođđogearggusvuohta: áican, raporteren, vuosttas veahkki, báikkálaš logistihkka ja siviila raporterengeainnut.
• Teknalaš gearggusvuohta: oktavuođat, várreenergia, báhtariid gieđahallan, divvun, sensorat ja várreosat.
• Militára spesialisttanákca: alla dási dronafiervvádagat, vuostedoaimmat, jođiheapmi ja barggut mat gáibidit geatnegaslaš suodjalusbálvalusa, bargosaji, Ruovttusuodjalussoahpamuša dahje soahtesajáiduhttima.

Ruoŧŧa ii álgge geažes. Suodjalusfápmu almmuhii jagi 2025 leat 23 069 ruovttusuodjalussoalddáha. Ruovttusuodjalus lea organiserrejuvvon 40 bataljonan miehtá riikka, ja Ruoŧas leat 18 eaktodáhtolaš suodjalusorganisašuvnna, mat juo rekrutterejit ja skuvlejit olbmuid siviila ja militára spesialistabargguide.

Struktuvra nappo lea.

Váilot lohku, teknihkka, bargu ja politihkalaš dáhttu.

Okto drona lea diŋga.

Čuođiduhát skuvlejuvvon olbmo doaibmi fierpmádagas leat suodjalusnákca.

Suolu- ja riddoguovllut ja guolásteapmi šaddet Ruoŧa olggumus čalmmiide

Seamma prinsihppa guoská mearas: geavat dan mii Ruoŧas juo lea.

Nuortamearas leat olu káhpalat, bohccit, gávpefatnasat, hápmmanat ja strategalaš infrastruktuvra. Seammás leat guolásteaddjit, mearraolbmot, suolu- ja riddoguovlluid ássit ja ámmátjoavkkut, mat leat dáin čáziin juohke vahku ja dovdet daid buorebut go measta oktage gaskaboddasaččat dohko sáddejuvvon eiseváldebargi goassege boahtá dovdat.

Mii háliidit ráhkadit riektesihkkaris vugiid oahpahussii, buhtadussii ja raporteremii.

Son gii oažžu militára áicanbarggu, galgá leat soahpamuša vuolde dahje sođii sajáiduhttojuvvon dohkálaš organisašuvnnas.

Eará olbmot galget sáhttit raporteret spiehkastagaid siviila eiseváldekanálaid bokte nu, ahte sis eai dahkko kombatánttat.

Guolásteaddji ii leat soahttafanas.

Muhto servodat, mii bálká eret golbmalogi jagi báikkálaš máhtu ja de geahččala oastit seamma fuomášumi ruovttoluotta ovtta sensora hámis, lea boastut ipmirdan sihke teknologiija ja ekonomiija.

Ruoŧŧa galgá doaibmat go mobiilatelefovdna ii doaimma

Áigeguovdilis suodjalus oktavuođaid haga lea olbmot ja ossodagat, mat eai dieđe maid earát dahket.

Guovllulaš organisašuvdna ferte dan dihte sáhttit gulahallat go mobiilafierpmádagat leat nurrojuvvon, elrávdnjefidnu lea muosehuvvon dahje guovddáš jođihanfiervvádagat fallehuvvojit.

Dat gáibida báikkálaš várrečoavdosiid, máŋga teknalaš fiervvádaga, várreenergiija, sihkkaris laktimiid ja jeavddalaš hárjehallama.

Dán ii sáhte hutkat dalle go heahtedilli álgá.

Dat galgá juo doaibmat.

Juohke Ruoŧa oassi ii dárbbaš sáhttit gulahallat juohke eará osiin álo. Muhto juohke oassi ferte sáhttit joatkit báikkálaččat bargamis ja dasto fas laktásit dábálaš jođihanvuogádahkii.

Dat lea pyramida ja fierpmádaga erohus.

Go pyramida geahči čuohppá eret, šaddá moivi.

Bures huksejuvvon fierpmádat gávdná eará geainnu.

Rihko suodjalusindustriija vuogasvuođamonopola

Gii ávkkuhuvvá das, ahte juohke ođđa suodjalusfiervvádat šaddá stuorát, divrasat ja mohkkáseappot?

Son gii juo lea siste.

Mađi guhkit soahpamuš lea, dađi unnit gilvaleaddjit báhcet.

Mađi earenoamážit fiervvádat lea huksejuvvon, dađi váddáset lea doaimmaheaddji lonuhit.

Mađi divrasat sisa beassan šaddá, dađi unnit smávit ruoŧŧelaš teknologiijafitnodagat sáhttet leat mielde.

Loahpas stáhta lea huksen sorjjasvuođa, man dat bassaláhkai gohčoda ”strategalaš dorvvolašvuohtan”.

Muhto monopola ii šatta dorvvolašvuohtan dušše danin, ahte ministtar doallá dan ovddas sártnádaga.

Stáhta galgá gilvvuhit boahtteáiggi suodjalusa heivvolaš osiid dego áigeguovdilis teknologiijamárkana:

Máŋga doaimmaheaddji.

Oanehis ovdánahttináigodagat.

Rabas laktimat gos dorvvolašvuohta dan diktá.

Standárdaoasit dalle go dat leat buoret, hálbbibut ja álkit buhttet.

Jođánis geahččaleamit.

Jođánis filtii mannamat.

Jođánis buorideamit.

Ruoŧŧelaš teknologiijafitnodagat ja smávva fitnodagat galget sáhttit gilvalit stuorráiguin.

Ja earenoamážit: stáhta ferte doalahit geavatlaš vuoigatvuođa lonuhit doaimmaheaddji.

Go stáhta ii šat sáhte lonuhit, de ii leat ráhkadan dorvvolašvuođa.

Dat lea luobahan válddi.

Ruoŧas galget leat aiddostahtton vápnafiervvádagat

Dás vuostálastit huksejit dábálaš suoivvagižžasa.

Sii bohtet dadjat, ahte njeallje fregáhta molssaeaktu lea astoáiggedronat elektrovnnalaš gávppis, bivdit mobiilatelefovnnaiguin ja moadde konteainara vuovddis.

Dat lea jierpmihis ságastallan.

Ruoŧŧa dárbbaša soahtelottážiid, čáhcevuolledávggiid, soahtafatnasiid, áibmosuodjalusa, riddo- ja miidnasuodjalusa, sensoriid, dárkilisvápnasiid, ámmátsoalddáhiid, mearraolbmuid ja offiseriid sihke máilmmedási teknalaš fiervvádagaid.

Ruoŧŧa lea juo vuolláičállán oktiibuot 8,7 miljárdda ruvnno soahpamušaid GUTE II ja eará áibmosuodjalus- ja dronavuostefiervvádagaid várás, maid plánejuvvon doaimmaheapmi lea jagiin 2027 ja 2028. Dronasuodjalus galgá laktásit dákkár fiervvádagaide ja nannet daid – ii čuoččuhit ahte dat eai leat iige rehkenastit seamma ruđa guovtte geardde.

Vuosttas báikkálaš dronasuodjalusčuolmmat leat vápnateames sensor-, oktavuohta- ja divvunčuolmmat.

Dat áicet.

Dat raporterejit.

Dat doalahit oktavuođa eallimin.

Dat divvot ja buhttet.

Vašálaš fiervvádagaid duohta eastadeapmi galgá gullat skuvlejuvvon militára ossodagaide ja dohkkehuvvon vápnafiervvádagaide.

Geahči dárbbašuvvo.

Muhto geahči ii oaččo leat olles pyramida.

Min málle hukse vuosttažettiin riikka, man ii sáhte bidjat doaibmamahttomin – ja bidjá dasto máilmmi buoremus ruoŧŧelaš ja lihttolaš vápnafiervvádagaid dan ala.

Ruoŧŧa ii galgga leat čohkkájeaddji elefánta

Ruoŧŧa ii goassege vuoitte nu ahte hukse stuorraválddi unnit kopiija.

Mis ii leat stuorraválddi álbmotlohku.

Mis ii leat stuorraválddi bušeahtta.

Mis ii leat stuorraválddi industriijalaš viidodat.

Muhto mis leat eará resurssat.

Mis lea alla oahpahusdássi, teknologiijamáhttu, telekom, prográmmagálvu, inšenevrat, mehkanihkkárat, dearvvašvuođabargit, bivdit, suolu- ja riddoguovlluid ássit, smávva fitnodagat ja stuorra guovlu.

Mis leat olbmot, geat duođaid dovdet riikka.

Min ulbmil lea dan dihte álki:

Oktage falleheaddji ii galgga sáhttit čohkkát Ruoŧa kártta ovddas, čujuhit logi čuozáhaga ja dadjat:

Go váldit daid, de riika lea doaibmamahttin.

Dat lea boares pyramida.

Mii háliidit hukset fierpmádaga:

Čuođiduhát olbmo, geain lea duođaštuvvon ja áššáigullevaš gearggusvuođamáhttu.

Čuohti alla gelbbolašvuođa dronasuodjalusčuolmma maŋimustá jagi 2030.

Duhátlohku álkit gearggusvuođa- ja materiálabáikki.

Báikkálaš čalmmit, main leat čielga siviila dahje militára rollat.

Nana ja hárjehallan oktavuođat.

Teknologiijamárkan, mii rievdá jođáneappot go vuostálasti.

Ja juhkkojuvvon vuođu alde: alla dási ruoŧŧelaš ja lihttolaš vápnafiervvádagat.

Dát ii leat hálbbit vuohki hukset boares suodjalusa.

Dat lea eará vuohki jurddašit, mii riika lea – ja maid mearkkaša dan suodjalit.

Hilggo fregáhtaboađu.

Raba rehkenastima.

Čájet rehketčállosa.

Vuoruhan ođđasit sullii njealljelogi miljárdda ollislaš suodjalusa siskkobealde.

Hukset dronasuodjalusa.

Hukset Ruoŧa, man ii sáhte bidjat doaibmamahttomin.

Olbmot leat juo.

Máhttu lea juo.

Ruoŧŧa lea juo.

Váilot politihkkárat, geat duosttášedje giddet suodjalusindustriija kataloga ja rahpat čalmmiideaset dan riikka, man sii duođaid leat nammaduvvon suodjalit.

Boahtteáigi ii áiggo vuordit.

Dronasuodjalus – desentraliserejuvvon ruoŧŧelaš suodjalus

Čađahanplána

Digáštallançálus oažžu buollit.

Čađahanplána ferte maiddái doallat go čuovggat cahkkehuvvojit.

Dronasuodjalusa ii dan dihte galgga hukset vel ovtta divrras katalogadiŋgon, mas stáhta vállje ovtta doaimmaheaddji, čállá golbmalotjahkásaš soahpamuša ja dasto gohčoda sorjjasvuođa dorvvolašvuohtan.

Dat galgá huksejuvvot ceahkkálagaid.

Dan galgá garra geahččalit.

Dan galgá sáhttit divvut, rievdadit ja teknologiija lonuhit.

Ja stáhta galgá almmuhit golu ovdal go diŋgo – ii dalle go rehkega lea juo beavddi alde.

Dálán: hilggo fregáhtaid ja raba rehkenastima

Njeallje Luleå-klássa fregáhta háhkan galgá bissehuvvot.

Ráđđehus dieđihii 26 borgemánu 2026, ahte Ruoŧa njeallje fregáhta háhkama vuolláičállindeaivvadeapmi dollo 31 borgemánu. Preassadieđáhus ii baicce almmut loahpalaš almmolaš hatti, ollislaš eallingeardegolu iige stáhta boahtteáiggi ekonomalaš geatnegasvuođaid eavttuid.

Jos čadni soahpamuš ii leat ain vuolláičállojuvvon, de dan ii galgga vuolláičállit.

Jos čadni soahpamuš lea juo vuolláičállojuvvon, de ráđđehus galgá almmuhit:

• soahpamuša ollislaš árvvu,
• guđe vápnafiervvádagat ja báhčinávdnasat leat mielde,
• molssaeavttut ja boahtteáiggi lassegoasttideamit,
• máksinplána,
• heaittihan- ja ođđasitráđđádallaneavttut,
• juo čoggon golut,
• sihke gávppis luohpama dahje dan ráddjema golu.

Eai lasse molssaeavttut, čuovvovaš diŋgot iige politihkalaš geatnegasvuođat galgga mearriduvvot ovdal go dát almmuhus lea ovdanbuktojuvvon.

Seammás Suodjalusfápmu, FMV ja Totalförsvarets forskningsinstitut galget guovttenuppelohkái mánus čájehit mo Ruoŧa vuoruhuvvon mearrasuodjalusbarggut galget čoavdit daid njeallje fregáhta haga.

Čielggadeapmi galgá sisttisdoallat dáid ovttastusa:

• dálá ja ođasmahttojuvvon čáhceravdda soahtafanasat,
• čáhcevuolledávggit,
• miidnasuodjalus,
• riddorakeahtat ja eará riddosuodjalus,
• eatnamiidda vuođđuduvvon áibmosuodjalus,
• olmmoškeahtes áibmo- ja mearračáhcefiervvádagat,
• sensorat ja čáhcevuolledárkkisteapmi,
• hápmmaniid, káhpaaliid ja mearraoktavuođaid suodjaleapmi,
• sihke operatiivvalaš ovttasbargu min davviriikkalaš ja eará NATO-lihttolaččaiguin.

Fregáhtaid hilgun ii mearkkaš ahte Ruoŧŧa galgá hilgut mearrasuodjalusa.

Dat mearkkaša, ahte ráđđehus galgá duođaštit aiddo njeallje hui divrras vuođu leat buoremus vuohki geavahit Ruoŧa ruđa, bargoveaga ja áiggi.

Mearrasuodjalus lea nákca. Dat ii leat friddjakoarta juohke fatnasii suodjalusindustriija katalogas.

2026–2027: mearridit, standardiseret ja geahččalit

Dronasuodjalus ásahuvvo oktasaš prográmman dáidda:

• Suodjalusfápmu, Ruovttusuodjalus maiddái,
• Försvarets materielverk,
• Myndigheten för civilt försvar,
• áššáigullevaš eaktodáhtolaš suodjalusorganisašuvnnat,
• gielddat ja eará siviila gearggusvuođadoaibmit gos barggut leat siviila,
• sihke ruoŧŧelaš fitnodagat ja dutkanbirrasat gilvvu vuođul addojuvvon bargguid bokte.

Suodjalusfápmu vástida militára gáibádusain, militára jođiheamis, sihkarvuođasuodjalusas ja soahtteorganisašuvnnas.

FMV vástida háhkamiin, teknalaš integreremiin ja vejolašvuođain lonuhit osiid ja doaimmaheddjiid.

Myndigheten för civilt försvar vástida oktiiheiveheamis siviila suodjalusain ja servodatdehálaš gulahallanfiervvádagaiguin.

Eaktodáhtolaš suodjalusorganisašuvnnat servet rekrutteremii ja oahpahussii iežaset mearriduvvon gelbbolašvuođasurggiin.

Rollat galget leat čielgasat vuosttas beaivvi rájes:

Militára bargguid čađahit militára ládje organiserrejuvvon, skuvlejuvvon, soahpamuša vuolde dahje sođii sajáiduhttojuvvon bargit. Siviila oasseváldiin leat siviila barggut ja siviila raporterengeainnut. Eai priváhta milisat. Eai iehčanas vápnašuvvan dronajoavkkut.

Guokte sierra čuolbmašlája

Prográmma galgá álggu rájes earuhit guokte dási.

1. Alla gelbbolašvuođa dronasuodjalusčuolmmat

Dáin leat sensorat, áican-dronat, várreenergia, sihkkaris oktavuođat, teknalaš bargobáikkit, várreosat ja skuvlejuvvon bargit.

Vuosttas čuolmmat leat váldoáššálaččat vápnateames sensor-, oktavuohta- ja divvunčuolmmat. Vašálaš fiervvádagaid eastadeami galget čađahit militára ossodagat dohkkehuvvon vápna- ja vuostedoaimmafiervvádagaiguin.

2. Álkit gearggusvuođa- ja materiálabáikkit

Dáin sáhttet leat báhtareat, reaiddit, várreosat, buohccedikšunrusttegat, suodjerusttegat, várreenergia ja eará báikkálaččat heivehuvvon materiála.

Dat leat hálbbibut, álkit ja olu eanet.

Logiduhát gearggusvuođabáikki eai nappo mearkkaš logiduhát ollásit rusttejuvvon dronakonteainara.

Guoktenuppelohkái geahččalančuolmma

Jagi 2027 huksejuvvojit guoktenuppelohkái alla gelbbolašvuođa, vápnateames geahččalančuolmma báikkiide, main leat iešguđetlágan dili:

• gávpot ja čoahkkebáiki,
• vuovde- ja hárvvit ássan guovlu,
• riddu ja suolu- ja riddoguovlu,
• hápmman- ja industriijaguovlu,
• fievrridangeaidnu,
• sihke guovllut, main lea erenoamáš váttis elrávdnje- dahje gulahallanfuolaheapmi.

Čuolmmat galget geahččaluvvot dáid várás:

• áican ja raporteren,
• várreoktavuođat,
• teknalaš fuolahus ja divvun,
• báhtariid ja várreosiid gieđahallan,
• servodatdehálaš doaimma suodjaleapmi,
• militára ja siviila jođiheami ovttasbargu,
• sihke joatkevaš doaibma go eará čuolmmat dahje guovddáš fiervvádagat jávkaduvvojit.

Rádjejuvvon lohku álkit gearggusvuođabáikkiin galgá geahččaluvvot buohtalaga sierra ja olu hálbbibut čuolbmašládjan.

Stáhta galgá eaiggáduššat doaibmanfriddjavuođa

Teknalaš laktimat galget leat dokumenterejuvvon ja lonuhanláhkai gos dorvvolašvuohta dan diktá.

Stáhta ii galgga sorjat das, ahte buot boahtteáiggi dronat, báhtareat, radiofiervvádagat, sensorat dahje prográmmagálvvit bohtet seamma doaimmaheaddjis.

Čiegus osat ožžot leat čiegus.

Muhto stáhta ferte ain diehtit mo fiervvádagat doibmet ovttas ja das ferte leat geavatlaš vejolašvuohta buhttet doaimmaheaddji, mii šaddá beare divrras, njoazes dahje teknalaččat boarásnuvvan.

Go stáhta ii šat sáhte lonuhit doaimmaheaddji, de stáhta ii leat oastán dorvvolašvuođa. Dat lea vuovdán iežas doaibmanfriddjavuođa.

2027–2028: 40 doaibmi dronasuodjalusčuolmma

Maŋimustá jagi 2028 galgá unnimusat okta johtilis sensor-, oktavuohta- ja divvunčuolbma leat juohke Ruovttusuodjalusa 40 bataljonaguovllus.

Ruovttusuodjalusas lea guovllulaš organisašuvdna 40 bataljonain ja dat almmuhii jagi 2025 leat 23 069 ruovttusuodjalussoalddáha. Dat addá dronasuodjalussii dálá riikkaviidosaš struktuvrra, man ala sáhttá hukset – ii organisašuvnna, man ferte easka hutkat.

Čuolmmat galget:

• leat dábálaš militára jođiheami vuolde go geavahuvvojit militáraččat,
• sáhttit doaibmat báikkálaččat jos oktavuohta guovddáš jođihemiin gaskaboddasaččat boatkana,
• sisttisdoallat várreenergiija ja eará oktavuođageainnuid,
• sáhttit sirdojuvvot go áitogovva rievdá,
• sihke sáhttit buhttet massojuvvon dahje billahuvvon materiála almmá ahte olles fiervvádat bisána.

Nuppástusa áigge čuolmmat galget sáhttit geavahit dálá Rakel:a gos gelbbolašvuohta ja teknihkka dan diktet. Dat galget seammás ráhkkanit laktásit SWEN:ii, ođđa fiervvádahkii mii ovdal gohčoduvvui Rakel generation 2, ja Suodjalusfámu iežas jođihanfiervvádagaide.

Myndigheten för civilt försvar pláne SWEN-geahččalandoaimma jagiide 2026–2027, duohta sirdašeami jagiide 2028–2029 ja ollislaš nuppástusa Rakel-geavaheddjiide maŋimustá jagi 2030.

Várreosat, báhtareat, antennat, várreenergia ja buhttindronat galget vurkejuvvot guovllulaččat.

Čuolbma ii galgga čuožžut doaibmamahttomin dan dihte, ahte dihto sierra skrúva lea guovddášvuorkkás golbmalogi miilla duohken.

Oahpahus: golbma dási, okta čielga ovddasvástádus

Ulbmil lea, ahte 100 000 olbmo leat maŋimustá jagi 2030 loahpas čađahan dokumenterejuvvon ja kvalitehtasihkarastojuvvon oahpahusa, mii lea áššáigullevaš ollislaš suodjalussii.

Dat gáibida gaskamearálaččat sullii 25 000 skuvlejuvvon olbmo jahkásaččat jagiid 2027 ja 2030 gaskkas.

Ulbmil juhkkojuvvo golmma dássái.

Dássi 1: vuođđogearggusvuohta

Oahpahus sáhttá sisttisdoallat:

• áicama,
• raporterema,
• vuosttas veahki,
• báikkálaš logistihka,
• vuođđodási oktavuođaid,
• sihkkaris báhtare- ja materiálagieđahallama,
• sihke siviila raporterengeainnuid.

Dát dássi ii mearkkaš militára soahtedoaimma.

Dássi 2: teknalaš gearggusvuohta

Oahpahus sáhttá sisttisdoallat:

• várreenergiija,
• radio- ja antennafiervvádagaid,
• sensoriid,
• teknalaš meattáhusohcama,
• divvuma,
• várreosiid gieđahallama,
• dronafuolahusa,
• sihke oktavuođaid muosehuvvon dilis.

Dássi 3: militára spesialisttanákca

Dát dássi sáhttá sisttisdoallat:

• militára dronagirdima,
• navigašuvnna muosehuvvon birrasis,
• jođiheami ja ulbmilraporterema,
• vuostedoaimmaid,
• elektrovnnalaš soađi,
• alla dási sensorgeavaheami,
• sihke eará bargguid mat gáibidit militára oahpahusa ja soahtesajáiduhttima.

Militára spesialistarollat devdojuvvojit geatnegaslaš suodjalusbálvalusa, bargosaji, Ruovttusuodjalussoahpamuša dahje eará dohkkehuvvon eaktodáhtolaš soahpamušaid bokte, main lea soahtesajáiduhttin.

Ovtta olbmo ii galgga rehkenastit máŋgii dan dihte, ahte son čađaha máŋga kurssa.

Juohke oahpahusdásis galgá leat:

• čielga máhttoulbmil,
• geavatlaš geahččaleapmi,
• dokumenterejuvvon gustonáigi,
• geardduheami gáibádus,
• ovddasvástideaddji oahpahusorganisašuvdna,
• sihke mearrit bargu heahtedilis dahje soađis.

Ruoŧas leat 18 eaktodáhtolaš suodjalusorganisašuvnna, mat juo rekrutterejit ja skuvlejit olbmuid siviila ja militára spesialistabargguide. Dat leat dálá resursa, muhto daid oahpahusnávcca ja ruhtadeami ferte viiddidit jos 100 000 olbmo ulbmil galgá leat eambbo go dušše lohku válgaprográmmas.

2028–2030: 100 vuoruhuvvon dronasuodjalusčuolmma

Maŋimustá jagi 2030 Ruoŧas galget leat oktiibuot 100 alla gelbbolašvuođa dronasuodjalusčuolmma.

Dat galget vuoruhuvvot guovlluide, gos doaibmama nohkan dagahivččii stuorra váikkuhusaid, omd.:

• hápmmanat,
• ruovdemáđii- ja geaidnočoahkkebáikkit,
• energiijafidnu,
• čáhcefidnu,
• buohccedikšun,
• telekommunikašuvdna,
• militára mobiliseren ja logistihkka,
• riddu ja suolu- ja riddoguovlu,
• sihke eará servodatdehálaš infrastruktuvra.

Dárkilis báikkiid ii dárbbaš almmuhit.

Stáhta galgá baicce almmolaččat sáhttit čájehit galle čuolmma leat doaibmi, galle leat hárjehallan, man olámuttosat dat leat ja man olu prográmma máksá.

Ruoŧŧa dahje eurohpalaš ovttasbargoguoimmit galget hukset návcca dáidda:

• buvttadeapmi,
• fiervvádatintegreren,
• prográmmagálvvu fuolaheapmi,
• divvun,
• báhtare- ja várreossafidnu,
• sihke massojuvvon rusttegiid jođánis buhttin.

Fierpmádat galgá hárjehallat juohke jagi diliin, gos:

• mobiilatelefoniija lea jávkaduvvon,
• interneahttaoktavuođat leat muosehuvvon,
• elrávdnjefierpmádat lea osiid mielde gahččan,
• ovttaskas čuolmmat leat billahuvvon,
• satellihttanavigašuvdna ii leat luohtehahtti,
• ja guovddáš jođiheami ii áigodagaid mielde sáhte olahit.

Fiervvádat, mii doaibmá dušše go buot eará doaimmá, ii leat gearggusvuođafiervvádat.

Dat lea čájálmas.

2030–2034: riikkaviidosaš viiddideapmi duođaštuvvon váikku maŋŋá

Iešheanalaš váikkuárvvoštallama maŋŋá fierpmádaga sáhttá viiddidit eanemustá ovtta alla gelbbolašvuođa dronasuodjalusčuolbmii juohke gieldda nammii, oktiibuot gitta 290 čulbmii.

Viiddideapmi ii galgga dáhpáhuvvat automáhtalaččat.

Dan galgá mearridit dáid vuođul:

• mihtiduvvon militára ja siviila ávki,
• duohta olámuttosvuohta,
• oahpahusbohtosat,
• juohke doaibmi čuolmma golut,
• nákca doaibmat go osat jávket,
• doaimmaheaddjisorjjasvuohta,
• sihke teknologiijaovdáneami ja soađiid oahput.

Álkit gearggusvuođa- ja materiálabáikkiid sáhttá dan maŋŋá viiddidit ceahkkálagaid duháhiidda báikkiide.

Guhkesáigásaš 10 000 báikki rádji sáhttá geahččaluvvot, muhto easka sierra golorehkenastima, čielga sisdoallogáibádusaid ja jeavddalaš dárkkisteami maŋŋá.

Logiduhát ii oaččo goassege šaddat bassi lohkun.

Mii galgat hukset nu olu báikkiid go nannejit Ruoŧa – eat nu olu go dahket gihppaga čáppisin.

Golut

Almmolaš dieđut ja daid stáhtus

Njeallje Luleå-klássa fregáhta: sullii 40 miljárdda ruvnno

Submi lea ovdagihtii diehtu, mii lea almmuhuvvon suorggepreassas. Stáhta ii leat ain almmuhan fásta loahpalaš hatti iige ollislaš eallingeardegolu. Ráđđehus lea dieđihan vuolláičállindeaivvadeami 31 borgemánu 2026, mii dahká gáibádusa ollislaš ekonomalaš almmuheamis hoahpusin.

GUTE II ja eará áibmosuodjalus- ja dronavuostefiervvádagat: 8,7 miljárdda ruvnno

Soahpamušat sisttisdollet ee. jođihanfiervvádagaid, sensoriid, elektrovnnalaš soađi, váikkuhanfiervvádagaid, báhčinávdnasiid ja fievrruid. Doaimmaheapmi galgá dáhpáhuvvat jagiin 2027 ja 2028.

Saab:a johtilis dronasuodjalus: sullii 2,6 miljárdda ruvnno

Dát diŋgojuvvon gálvu gullá 8,7 miljárdda ruvnno oktasaš áŋgiruššamii, ja dan ii dan dihte oaččo rehkenastit dronasuodjalusa lasse sierra ruhtadeapmin.

SWEN, ovdal Rakel generation 2: 2,3 miljárdda ruvnno almmuhuvvon álggaheanruhtadeapmin jagiide 2025–2027

Fiervvádat lea viiddis riikkaviidosaš gulahallanvuoruhan servodatdehálaš doaibmiide. Dat ii leat dronasuodjalusa priváhta fierpmádat, iige dan oaččo rehketdoalus almmuhit dego ruhta livččii várrejuvvon dušše dán prográmmii.

NATO-ovttasdoaibmi jođihandoarjafiervvádagat: rápmmasoahpamuša árvu 1,5 miljárdda ruvnno

Dát lea čieža jagi rápmmasoahpamuš. Rápmmasoahpamuša árvu lea alimus vejolaš árvu, ii juo máksojuvvon ruhta.

Dronasuodjalusčuolbma – rabas plánenárvvoštallan

Alla gelbbolašvuođa, báikkálaš ja vápnateames sensor-, oktavuohta- ja divvunčuolmma rehkenastit AIP:a rabas plánenárvvoštallamis máksit gaskal vihtta ja guoktenuppelohkái miljovnna ruvnno.

Rehkenastin sisttisdoallá:

• 10–12 sihkkaris áican- ja lieggagovven-drona sihke guokte dokkenfiervvádaga: 2–5 miljovnna ruvnno
• konteainara dahje geassávaga, bargobáikkiid, várreenergiija, báhtariid ja dálkkádatrusttega: 1–2 miljovnna ruvnno
• radio, antennamásta, báikkálaš dihtorfiervvádaga, cyberdorvvu ja várreoktavuođaid: 1–3 miljovnna ruvnno
• várreosiid, báikkálaš álgooahpahusa, integrerema ja álggus fuolahusa: 1–2 miljovnna ruvnno

Dát lea plánenárvvoštallan – ii čuoččuhuvvon doaimmaheaddjifálaldat.

Rehkenastin ii sisttisdoala:

• vápnasiid ja militára váikkuheddjiid,
• čiegus kryptofiervvádagaid,
• bissovaš huksenbargguid,
• fásta bargiid,
• jahkásaš doaimmaheami,
• boahtteáiggi buhttinmateriála,
• iige 100 000 olbmo riikkaviidosaš oahpahusulbmila golu.

Dát golut galget almmuhuvvot sierra.

Mii eat áiggo buohtastahttit njeallje vápnašuvvan soahtafanas olles golu guorus konteainarskálžžu hattiin.

Seamma bajilčállagiid galgá geavahit goappaš molssaeavttuide:

Investeret. Bargit. Oahpahus. Doaibma. Báhčinávdnasat. Fuolahus. Ođasmahttin. Doaimmaheaddjisorjjasvuohta. Eallináigi. Suodjalusváikku.

Investerema rámma 30 proseantta dorvvolašvuođalasáhusain

• 40 čuolmma: 260–624 miljovnna ruvnno
• 100 čuolmma: 650 miljovnna–1,56 miljárdda ruvnno
• 290 čuolmma: 1,89–4,52 miljárdda ruvnno

Álkit gearggusvuođa- ja materiálabáikkit eai gula dán ovttadatgollui.

Daid ii oaččo viiddidit 10 000 rádjái ovdal go stáhta lea almmuhan maid juohke báiki galgá sisttisdoallat, man olu dan doaimmas doallan máksá ja guđe duohta gearggusvuođaváikku das lea.

Oahpahus oažžu iežas rehkenastima

100 000 olbmo oahpahus ii gula čuolbmagollui.

Ovdal go oahpahus ollásit viiddiduvvo, ráđđehus galgá almmuhit:

• juohke oahpahusdási golu,
• oahpahusa guhkkodaga,
• olámuttos oahpaheddjiid logu,
• hárjehallanmateriála dárbbu,
• geardduhanoahpahusa golu,
• hálddahusa ja gelbbolašvuođaregistara,
• sihke geat oasseváldiin galget sođii sajáiduhttojuvvot.

Vuosttas oahpahusat sáhttet álggahuvvot geahččalančuolmmaiguin ovttas.

Muhto riikkaviidosaš ulbmila ii oaččo čiehkat unna linnjážin konteainara ovttadathattis.

Čuođiduhát skuvlejuvvon olbmo leat stuorra suodjalusođastus. Dan galgá maiddái leat iežas bušeahtta.

Ruhtadeapmi ja ođđasitvuoruheapmi

Dronasuodjalus ii buvtte njuolga ekonomalaš sisaboađu.

Dat lea dáhkádus, gearggusvuohta ja suodjalusnákca.

Vuosttas investerenrámma, eanemustá 1,6 miljárdda ruvnno 100 alla gelbbolašvuođa čuolmma várás, galgá ruhtaduvvot boahtteáiggi suodjalusmateriála plánenruđa ođđasitvuoruhemiin.

Sullii 40 miljárdda ruvnno lea fregáhtaboađu ovdagihtii plánenárvu. Dat ii leat ruhtaseahkka, mii juo lea Finansdepartementet:a láhttis.

Vejolaš ođđasitvuoruheapmi ferte vuosttažettiin rehkenastit eret:

• juo šaddan goluid,
• vejolaš heaittihan- dahje ođđasitráđđádallangoluid,
• ja molssaeaktosaš investeremiid, mat dárbbašuvvojit áibmosuodjalussii, čáhcevuolledávgebivdui, riddosuodjalussii ja mearraoktavuođaid suodjaleapmái.

Báhcán ruhta galgá báhcit ollislaš suodjalusa siskkobeallái ja geavahuvvot dáidda:

• dronasuodjalusa čuolmmat,
• oahpahus,
• báhčinávdnasat ja várreosat,
• nana oktavuođat,
• buohccedikšun- ja divvungearggusvuohta,
• siviila vuostálastinnákca,
• eará mearra- ja riddolagaš návccat,
• sihke ruoŧŧelaš ja eurohpalaš buvttadannákca.

Militára suodjalus lea suodjalusmearrádusa bokte ožžon badjel 170 miljárdda ruvnno áigodahkii gitta jagi 2030. Dát lea suodjalusa oppalaš nanusmahttin – ii lasse ruhtadangáldu, man oažžu rehkenastit fregáhtaruđa lassin vel oktii.

100 alla gelbbolašvuođa čuolmma fierpmádat vástida dálá plánenárvvoštallama mielde sullii 0,4–0,9 proseantta dan nanusmahttimis.

Dat lea sturrodatbuohtastahttin.

Dat ii mearkkaš ahte ruhta lea juo várrejuvvon.

GUTE II, SWEN ja NATO-ovttasdoaibmi jođihanfiervvádagat sáhttet addit infrastruktuvrra osiid. Muhto juo mearriduvvon juolludusaid ii oaččo rehketdoallat vel oktii ja ovdanbuktit ođđa ruhtan dronasuodjalussii.

Seamma ruvnnu oažžu rehkenastit dušše oktii. Maiddái go suodjalusministtar doallá preassadeaivvadeami.

Dán mii diehtit

• Ráđđehus lea dieđihan, ahte fregáhtaid háhkama vuolláičállindeaivvadeapmi dollo 31 borgemánu 2026.
• Fregáhtaid ollislaš almmolaš loahpalaš haddi dahje almmolaš eallingeardegollu ii leat almmuhuvvon.
• Ruovttusuodjalusas leat 40 bataljona ja dat almmuhii jagi 2025 leat 23 069 ruovttusuodjalussoalddáha.
• Ruoŧas leat 18 eaktodáhtolaš suodjalusorganisašuvnna, mat veahkehit siviila ja militára suodjalusas.
• Bivdojagi 2024/2025 máksejuvvojedje 260 047 stáhtalaš bivdokoartta. Naturvårdsverket:a statistihkka ii baicce almmut bivdosearvviid oktasaš riikkaviidosaš logu.
• Ruoŧŧa lea juo diŋgon mearkkašahtti áibmosuodjalus-, dronavuoste-, oktavuohta- ja jođihannávcca.
• SWEN galgá ceahkkálagaid buhttet dálá Rakel-fiervvádaga, plánejuvvon sirdašeapmi álgá jagi 2028 ja ollislaš nuppástus galgá leat čađahuvvon maŋimustá jagi 2030.

Dán eat ain dieđe

• Daid dokumeanttaid dárkilis juridihkalaš hámi ja ekonomalaš eavttuid, mat galget vuolláičállojuvvot 31 borgemánu.
• Fregáhtaid loahpalaš oastinhatti, dárkilis vápnastusa ja ollislaš eallingeardegolu.
• Gávppi heaittiheami dahje ođđasitráđđádallama golu jos čadni soahpamuš vuolláičállojuvvo.
• Galle doaibmi ovttadaga leat GUTE II:s ja daid ovttadathatti.
• Sihkarvuođadohkkehuvvon ruoŧŧelaš dronasuodjalusčuolmma loahpalaš gilvvuhuvvon hatti.
• Álkit gearggusvuođa- ja materiálabáikki golu.
• 100 000 olbmo oahpaheami ja geardduhanoahpaheami ollislaš golu.
• Bargiid, hárjehallamiid, doaimma, fuolahusa ja buhttinmateriála jahkásaš goluid.
• Man stuorra oasi dálá oktavuohtafiervvádagaid sáhttá geavahit ođđa investeremiid haga.
• Guđe molssaeaktosaš mearrafiervvádagaid ovttastus addá seamma dahje buoret ollislaš suodjalusváikku go njeallje fregáhta.

Dat ahte eat dieđe buot, ii leat ákka joatkit seavdnjadis.

Dat lea ákka cahkkehit čuovgga.

Mearrádus dál

ovddasvástáduslaš jierbmi politihkas evttoha ahte Ruoŧŧa:

• bisseha njeallje fregáhta háhkama,
• almmuha rabas buot dahkkon geatnegasvuođaid ja goluid,
• ráhkada guovttenuppelohkái mánus molssaeaktosaš plána Ruoŧa mearraáibmosuodjalussii, čáhcevuolledávgebivdui, riddosuodjalussii ja mearraoktavuođaide,
• álggaha dronasuodjalusa jagi 2027 guoktenuppelohkái geahččalančuolmmain,
• viiddida fierpmádaga 40 doaibmi čulbmii jagi 2028,
• hukse 100 alla gelbbolašvuođa čuolmma maŋimustá jagi 2030,
• várre vuosttas investerenrámman eanemustá 1,6 miljárdda ruvnno dáid čuohti čuolmma várás,
• hukse oahpahusnávcca 100 000 olbmo ulbmila várás, geain lea dokumenterejuvvon gearggusvuođamáhttu,
• ja mearrida joatkevaš viiddideami easka rabas almmuhuvvon golu ja duođaštuvvon váikku maŋŋá.

Viiddideapmi badjel 100 alla gelbbolašvuođa čuolmma gáibida ođđa mearrádusa.

Viiddideapmi gitta 10 000 álkit gearggusvuođabáikái gáibida iežas rehkenastima.

Oahpahusulbmil gáibida iežas ekonomalaš ráma.

Ja juohke stuorát mearrádusa galgá čuovvut almmolaš almmuhus, mas čiegus operatiivvalaš dieđut sáhttet leat čiegus mildosis – muhto mas golut, ulbmilat ja bohtosat eai jávkka sáni dorvvolašvuohta duohkái.

Prinsihppa lea álki:

Almmut maid mii diehtit.

Merke maid mii árvvoštallat.

Daja rabas maid eat ain dieđe.

Ja ale atte eahpesihkarvuođa šaddat sivvan luobahit politihka suodjalusindustriija katalogii.

Hilggo fregáhtaid.

Hukset dronasuodjalusa.

Hukset Ruoŧa, man ii sáhte bidjat doaibmamahttomin.

Dakkár lea ovddasvástáduslaš jierbmi, go dat guođđá sárdnestuolu ja álgá suodjalit riikka.