Skuvla friddja eallima várás – danne skuvla ferte šaddat fas stáhtalažžan

Danne skuvla ferte šaddat fas stáhtalažžan

Stáhta ferte fas váldit ollislaš ovddasvástádusa skuvlla ruhtadeamis, oahpaheddjiid eavttuin, skuvllaid kvalitehtas ja mánáid vuoigatvuođain. Resurssat, ohppiid dearvvašvuođabálvalus, girjerádjosat, bargobáikkit ja skuvlejuvvon oahpaheaddjit eai oaččo sorját suohkana ekonomiijas dahje skuvlla gánnáhahttivuođas. Skuvla galgá leat oktasaččat ruhtaduvvon ja das eai galgga leat vuoitučuožžumat.

Muhto stáhtalaš ovddasvástádus ii oaččo mearkkašit guovddážis stivrejuvvon ovttahámálašvuođa. Stáhta galgá dáhkidit vuoigatvuođaid, resurssaid ja ulbmiliid – seammás go oahpaheaddjit ja skuvllat ožžot friddjavuođa hábmet ealli oahpahusa. Ovttadássásašvuohta ii leat ovttahámálašvuohta. Dat lea lohpidus ahte ovttage máná boahtteáigi ii mearriduvvo poastanummira, ruđa dahje márkangelbbolašvuođa vuođul.

Skuvla galgá ráhkkanit olbmo friddjavuođa várás

Skuvlla bargun ii leat dušše ráhkkanit máná bargui. Dat galgá ovddidit máhtu, árvvoštallannávcca, hutkanfámu, rupmašlaš ja geavatlaš návcca, iešárvvu ja ovddasvástádusa earáid ovddas. Go dahkujierbmi sáhttá čađahit dađistaga eanet kognitiivvalaš rutiidnabargguid, de oahpahusa ulbmil ii oaččo ráddjejuvvot barggahahttivuohtan. Skuvla ferte šaddat olmmošlaččabun – ii mašiinnaláganabun.

Mánná lea sivilisašuvnna mihttomearri

Juohke mánás lea riekti ovddidit:

• rupmašis
• árvvoštallannávccas
• hutkanfámus
• geavatlaš návccas
• iešárvvus
• ja návccas eallit ovttas earáiguin

Čuvgehus lea eanet go fáktamáhttu. Das leat lohkan, máhku, dovdu, árvvoštallan ja servodatlaš ovddasvástádus. Čáppisvuohta ii leat luksus. Dat lea olmmošlaš eallima dárbu.

Olmmošlaččat skuvlla gávcci oasi

Ovttadássásašvuohta almmá ovttahámálašvuođahaga

Skuvla galgá leat vearroruhtaduvvon, nuvttá ja almmá vuoitučuožžumiid haga. Stáhta galgá dáhkidit ovttadássásaš resurssaid, skuvlejuvvon oahpaheddjiid, ohppiid dearvvašvuođabálvalusa, girjerádjosiid, bargobáikkiid, lášmmohallanbirrasiid ja vejolašvuođa vásihit dáidaga ja luonddu. Muhto stáhta galgá bidjat vuoigatvuođaid ja ulbmiliid – ii dárkilit stivret juohke diimmu. Almmolaš ovddasvástádus ferte ovttastuvvat pedagogalaš friddjavuhtii.

Dáidu lea vuođđofága

Juohke mánná galgá jeavddalaččat beassat vásihit musihka, girjjálašvuođa, govvadáidaga, teáhtera, dánssa, filpma ja arkitektuvrra – ii dušše astoáiggi čiŋan, muhto oassin čuvgehusas. Dáiddaga árvvus atnit ii mearkkaš namaid bajil lohkat. Dat mearkkaša oahppat oaidnit, gullat, bisánit ja earuhit. Diktá maid lohká njozet, rolla maid hábme dahje melodiija maid oahppá čuojahit addá vásáhusaid maid jođánis govvarávdnji ii sáhte buhttet.

Giehta ii leat uhcit jierbmái go oaivi

Buot oahppit galget beassat bargat muorain, teavsttiiliin, metállaiguin, gilvimiin, biebmoráhkademiin ja divvumiin. Giehtaduodji oahpaha mánnái dan maid digitála servodat álkit vajáldahttá: vuostehágu, gierdavašvuođa, dárkilvuođa ja ovddasvástádusa. Sáibma, stuollu, borramuš dahje gilvvus čájeha, leago fuolahus leamaš duohta. Skuvla ii galgga oahpahit mánnái ahte geavatlaš máhttu lea unnit árvosaš go teorehtalaš.

Rupmaš ealli ruoktun

Lášmmohallan ii oaččo dušše leat gilvvu, bohtosiid ja válljema birra. Mánát dárbbašit fámu, gierdavašvuođa, stoahkama, dánssa, olgoeallima ja vuodjama. Sii dárbbašit maid máhtu vuoiŋŋasteamis, nahkáriin ja rupmaša rájáin. Nuorra olmmoš galgá beassat vásihit rupmašis ealli ruoktun – ii dušše objeaktan maid árvvoštallá, buorida dahje čájeha.

Luondu lea oahppolatnja

Mánát fertejit beassat dovdat jahkeáiggiid molsašumi, vuordit juoidá šaddat, oahppat šlájaid ja ipmirdit olbmo sorjjasvuođa ealli vuogádagain. Luonddu dieđa ii sáhte oahppat dušše šearpmaid bokte. Son gii ii leat goassege oahppan gudnejahttit eallima, sáhttá álkit šaddat čeahpes hálddašeaddjin dan bilideamis.

Friddjavuohta gáibida ovddasvástádusa earáin

Skuvla ferte oahpahit áššiid mat hábmejit olles eallima: ustáivuođa, ráhkisvuođa, mieđiheami, riidduid čoavdima, persovnnalaš ekonomiija, biepmu, dearvvašvuođa, moraša, oktonasvuođa, váhnenvuođa ja fuolahusa. Dát ii oaččo báhcet moraliserejeaddji fáddábeaivviid dássái. Oahppit berrejit oažžut duohta fuolahus- ja servodatbargguid. Friddjavuohta šaddá guorusin jus olmmoš ii goassege hárjehala ovddasvástádusa nuppi olbmos.

Máná fuomášupmi ferte suodjaluvvot

Mánát galget ipmirdit, mo dahkujierbmevuogádagat, ávžžuhusalgoritmmat, rekláma, manipuleren ja diehtočoaggin doaibmet. Sii galget oahppat geavahit dahkujierbmi reaidun – almmá luohpat dasa iežaset árvvoštallannávcca. Skuvlabeaivvis fertejit maid leat suodjaluvvon lanjat kommersiála fuomášupmiekonomiijas:

• šearpmameahttun borramušat
• ráfálaš lohkan
• ságastallan ámadadju ámadadjui
• iežas hutkan
• guhkit bargobottut almmá loahppameahttun gaskalduhttimiid haga

Dát ii leat teknologiijavihalašvuohta. Dat lea máná ain gárvásmeahttun fuomášumi suodjaleapmi.

Nuorravuohta lea mávssolaš juo dál

Juohke oahppi galgá skuvlaáiggistis oassálastit duohta oktasaš prošeavttaide. Dat sáhttá leat báikki ordnen fas, čájálmasa lágideapmi, nuorat mánáid veahkeheapmi, báikkálašhistorjjá dokumenteren, gárddi ceggen dahje váttisvuođa čoavdin ovttas skuvlla olggobealde leahkki olbmuiguin. Nuorat eai dárbbaš dušše gullat ahte sis lea boahtteáigi. Sii fertejit vásihit ahte sii juo dál leat servodahkii mávssolaččat.

Ođđa mihttu skuvlla lihkostuvvamii

Mii eat galgga heaittihit máhttogáibádusaid. Mánáin lea riekti giellii, matematihkkii, historjái, luonddudiehtagaide ja duohta intellektuála viggamii. Muhto árvosánit ja geahččaleamit eai oaččo leat skuvlla áidna duohtavuohta. Skuvlla berre maid árvvoštallat eará gažaldagaid bokte:

• Sáhttágo oahppi lohkat guhkit teavstta fuomášumiin?
• Sáhttágo oahppi ráhkadit juoidá maid ii ovdal lean?
• Sáhttágo oahppi ovttasbargat massekeahttá iežas árvvoštallannávcca?
• Sáhttágo oahppi earuhit dieđuid máhtus – ja máhtu viisodagas?
• Sáhttágo oahppi váldit ovddasvástádusa nuppi olbmos ja oktasaš lanjas?
• Leago oahppi beassan fuobmát juoidá mii lea ráhkistuvvot ja fuolahuvvot veara?

Vásáhusat mat leat nanusabbot go guorus stimuleren

Váldoášši ii leat oažžut nuoraid heaitit TikTok geavaheami gieldduid ja neavvumiid bokte. Váldoášši lea addit sidjiide vásáhusaid mat leat nanusabbot go guorus stimuleren: melodiija maid sii ieža leat oahppan čuojahit, dávvir maid sii leat iežaset gieđaiguin ráhkadan, rupmaš mii lea guoddan sin meahci čađa, girji mii lea rievdadan sin geahčastaga, ja duohta bargu mas nubbi olmmoš dárbbašii sin.

Skuvla ii galgga dušše ráhkkanit máná boahtteáigái. Dat galgá dahkat eallima stuorát juo dál.

Ođđa stáhtalaš skuvla

Čađahanplána

2026–2027: mearridit guovllu ja čađahit ekonomalaš kártema

Riikkabeaivvit dahket guovlomearrádusa das, ahte stáhta ceahkkálagaid váldá alcces váldoovddasvástádusa, ruhtadeami ja bargoaddiovddasvástádusa almmolaččat ruhtaduvvon skuvllas.

Dan maŋŋá sierra sirdoorganisašuvdna galgá kártet:

• bargiid, bálkáid, kolleaktiivašiehtadusaid ja ealáhagaid
• skuvllaid ruhtadeami ja čujuhuvvon stáhtadoarjagiid
• suohkanlaš ja láigojuvvon skuvlalanjaid
• skuvlaborramušaid, ohppiid mátkkoštami ja ohppiid dearvvašvuođabálvalusa
• IT-vuogádagaid, oahppiregistariid ja sisaváldima
• iehčanas skuvllaid šiehtadusaid ja searvvušhámiid
• makkár golut galget sirdojuvvot stáhtii ja makkárat galget báhcit suohkaniidda

Stáhtalažžan dahkan galgá guoskat ovdaskuvlaluohkkái, vuođđoskuvlii, heivehuvvon vuođđoskuvlii, sierraskuvlii, sámiskuvlii, joatkkaskuvlii ja heivehuvvon joatkkaskuvlii. Ovdaskuvla ja komvux gieđahallojuvvojit sierra.

2027–2028: mearridit lága, ruhtadeami ja organisašuvnna

Ásahuvvo ođđa stáhtalaš skuvlaeiseváldi, mas leat guovllulaš skuvlaviidodagat. Stáhta galgá dáhkidit ruhtadeami, oahpaheddjiid eavttuid, oahpahusa kvalitehta ja mánáid vuoigatvuođaid.

Suohkanat seailluhit lágain muddejuvvon bálvalusšiehtadusaid bokte ovddasvástádusa dáin:

• skuvlalanjat
• skuvlaborramušat
• ohppiid mátkkoštan
• báikkálaš oktiiheiveheapmi sosiálabálvalusain, astoáiggedoaimmain ja kultuvrrain

Rektor bissu pedagogalaš jođiheaddjin. Oahpaheddjiin ja skuvllain galgá leat ámmátlaš ja pedagogalaš friddjavuohta oktasaš našuvnnalaš vuoigatvuođaid ja máhttoulbmiliid siskkobealde.

Mearriduvvo stáhta ja suohkaniid gaskasaš vearromolsašanmálle. Suohkanvearru dahje suohkaniid stáhtadoarjagat fertejit heivehuvvot go stáhta váldá goluid badjelasas. SOU 2022:53 árvvoštallá, ahte ollislaš stáhtalažžan dahkamis dárbbašuvvo vearromolsašeapmi, muhto submi ja juridihkalaš konstrukšuvdna fertejit sierra čielggaduvvot.

2028–2030: álggahit badjelasas váldima

Ulbmilbeaivi 1 suoidnemánu 2028 geavahuvvo ođastusa vuosttaš doaimmalaš lávkin, ii čuoččuhussan ahte olles Ruoŧŧa sáhttá rievdaduvvot seamma beaivvi.

Válgaáigodaga loahpa áigge galget:

• guovllulaš stáhtalaš skuvlaviidodagat álgit bargat
• bargiid sirdimat čađahuvvot ceahkkálagaid
• álggahuvvot našuvnnalaš ja buhtadeaddji ruhtadanvuogádat
• máŋga čujuhuvvon stáhtadoarjaga álgit buhttejuvvot oktiičohkkejuvvon vuođđoruhtademiin
• našuvnnalaš sisaváldin ja skuvlabáikki juohkin ovddiduvvot
• álgit olgguldas modereren našuvnnalaš geahččalemiin ja árvosániin
• oahpaheaddjioahpahus, sierrapedagogihkka ja rektoroahpahus ožžot máŋggajagáš našuvnnalaš doaimmaid

2030–2033: loahpahit badjelasas váldima

Stáhtalaš organisašuvdna viiddiduvvo olles riikkas. Ruhtadeamis galget leat:

• vuođđosubmi juohke oahppi nammii
• buhtadeaddji lasáhus sosioekonomiija, giela, hárvvit ássan guovlluid ja doarjagadárbbu vuođul
• sierra našuvnnalaš resurssat earret eará ámmátoahpahussii, luonddudiehtagaide, kultuvrii, skuvlagirjerádjosiidda ja sierrapedagogihkkii

Skuvlla bohtosat, earuheapmi, oahpaheaddjifidnen, ohppiid dearvvašvuođabálvalus ja olámuttusvuohta galget čuvvojuvvot juohke jagi.

Maŋimustá 2035: loahpahit priváhtaskuvllaid sirdima

Almmolaččat ruhtaduvvon iehčanas skuvllat sáhttet čieža jagi sirdoáigge válljet gaskal:

• šaddat vuoitujuohkkeahttun, stáhtain kontráhtaduvvon profiilaskuvlan, mas leat oktasaš sisaváldin- ja rabasvuođanjuolggadusat, dahje
• joatkit ollásit priváhtalaččat ruhtaduvvon skuvlan skuvlaruhtavuogádaga olggobealde.

Plána ii vuođđuduvvo dasa, ahte stáhta automáhtalaččat galgá oastit priváhtaskuvlafitnodagaid. Vejolaš buhtadus, opmodagaid gieđahallan ja juridihkalaš sirdoeaktogolut fertejit čielggaduvvot ovdalgo láhkaevttohus ovddiduvvo.

Golut

Skuvla juo ruhtaduvvo hui stuorra almmolaš supmiiguin. Danne ođastusa váldogollu ii leat ráhkadit olles skuvlabušehta ođđasit, muhto sirdit dálá goluid suohkaniin stáhtii ja nannet daid osiid mat dál eai leat doarvái.

Skolverket viidát ollislašlohku ovdaskuvlla, astoáiggeruovttu, buot skuvllaid ja komvux várás lei 368,3 miljárdda ruvnno 2024. Dan ii oaččo geavahit juste dán stáhtalažžan dahkama golusin, danne go ovdaskuvla, astoáiggeruoktu ja komvux leat ollásit dahje belohahkii evttohusa olggobealde.

Rievdadeami gollu 8–12 miljárdda ruvnno

Bargokalkulašuvdna vástida sullii 1,3–2 miljárdda ruvnno jahkásaččat guđa jagi áigge. Dat galgá gokčat:

• bargiid ja šiehtadusaid sirdimiid
• ealáhat- ja HR-vuogádagaid
• ođđa guovllulaš stáhtalaš organisašuvnnaid
• našuvnnalaš oahppi-, sisaváldin- ja ekonomiijavuogádaga
• sihkkaris diehtosirdima ja IT
• olámuttus oahpponeavvuid ja digitála veahkkeneavvuid
• juridihka ja sirddedoaॆrjaga

Submi lea plánemis geavahuvvon rámma. Dan ii leat nannet ollislaš bušehtačielggademiin. SOU 2022:53 gávnnaha, ahte stáhtalaš váldoovddasvástideaddji organisašuvnnas sáhttet leat gitta 200 000 jahkebargofápmui ja ahte lanjat, bargiid sirdin, IT ja eiseváldeorganisašuvdna dárbbašit lasi čielggadeami.

Jahkásaš nannen 4–7 miljárdda ruvnno

Dát vástida sullii 1,7–3 proseantta daid skuvlahámiid raporterejuvvon goluin maidda evttohus guoská. Ruđat leat jurddašuvvon dáidda:

• eanet buhtadeaddji ruhtadeapmi
• buoret ohppiid dearvvašvuođabálvalus ja sierrapedagogihkka
• bargihaššanlasáhusat hárvvit ássan guovlluin ja rašes guovlluin
• joatkka- ja lasáhusšupmi ja našuvnnalaš karrierageainnut oahpaheddjiide
• olámuttus oahpponeavvut ja veahkkeneavvut
• skuvlagirjerádjosat, bargobáikkit, dáidu, musihkka ja geavatlaš fága

Maiddái dát lea bargokalkulašuvdna. Golut fertejit rehkenastojuvvot doaibmabiju doaibmabiju mielde ovdalgo loahpalaš ođastusbušeahtta ovddiduvvo.

Ruhtadeapmi ja dálá ruhtarávdnjit

Vearromolsašeapmi

Go stáhta váldá badjelasas oahpahusa, bargiid ja ohppiid dearvvašvuođabálvalusa, galgá vástideaddji vearrolohpi sirdojuvvot suohkaniin stáhtii. Dat ii leat riikka ođđa sisaboahtu, muhto sirdin guovtti almmolaš dási gaskkas.

Dárkilis submi ii leat vel dovddus, danne go suohkanat evttohusa mielde seailluhit earret eará lanjaid, borramušaid ja ohppiid mátkkoštami.

Oktiičohkkejuvvon stáhtadoarjagat

Jagi 2025 ledje 76 čujuhuvvon stáhtadoarjaga, oktiibuot measta 29 miljárdda ruvnno. Skolverket govvida hálddašeami lossadin ja gávnnaha, ahte máŋggain smávva váldoovddasvástideaddjiin lea váddáseabbo oažžut oasi doarjagiin. Dát ruđat sáhttet biddjojuvvot oktiičohkkejuvvon stáhtalaš ruhtadanmállii, muhto dat leat juo bušehtaduvvon, eai ge oaččo ovdanbuktojuvvot ođđa ruhtan.

Unnit guovttegeardásaš hálddašeapmi

Našuvnnalaš vuogádat sáhttá guhkit áiggi geahčen unnidit goluid dáin:

• buohtalas ohcanvuogádagat
• suohkanlaš ja priváhta ruhtadanmálliid
• guovttegeardásaš IT- ja raporterenvuogádagat
• geardduhuvvon háhkanat ja liseanssat

Dárkkistuvvon seastin ii vel leat. Dakkár seastin ii galgga rehkenastojuvvot ruhtadeapmin ovdalgo dat lea duođalaččat ollašuhttojuvvon ja dárkkistuvvon.

Vuoituheapme almmolaš ruhtadeapmi

Vuoitujuogu heaittiheapmi ii automáhtalaččat mearkkaš, ahte dihto mearri miljárddaid šaddá geavahussii. Ruđat sáhttet baicce báhcit skuvllaide, muhto duohta váikkuhus sorjá fitnodagaid vuoittuin, siskkáldas konsernagoluin, láigguin, reanttus ja boahttevaš kontráktanjuolggadusain. Danne ii almmuhuvvo mihkkege hutkojuvvon seastinlohku.

Dán mii diehtit

Guoskevaš váldojoavkkut golle sullii 237 miljárdda ruvnno 2024.

Vuođđoskuvla okto golai 159,7 miljárdda ruvnno.

Measta 29 miljárdda ruvnno juhkkojuvvojedje 76 čujuhuvvon stáhtadoarjaga bokte 2025.

Lohkanjagi 2025/26 ledje badjelaš 179 000 vuođđoskuvlaoahppi iehčanas skuvllain. Sis 74 proseantta ledje skuvllain, main osakesearvi lei váldoovddasvástideaddjin.

Skuvladoaimmas ledje badjelaš 141 000 oahpaheaddjivirggi lohkanjagi 2025/26.

Gelbbolaš oahpaheddjiid oassi lei sullii 73 proseantta vuođđoskuvllas ja 82 proseantta joatkkaskuvllas. Heivehuvvon vuođđoskuvllas ja joatkkaskuvllas vástideaddji oasit ledje dušše 14 ja 17 proseantta.

Skolverket rehkenastá, ahte jagi 2038 váilot sullii 10 600 gelbbolaš oahpaheaddji ja ovdaskuvlaoahpaheaddji.

Stáhta sáhttá váldit váldoovddasvástádusa badjelasas ceahkkálagaid, muhto ođastus gáibida vearromolsašeami, bargiid sirdima ja nana guovllulaš organisašuvnna.

Dán mii eat dieđe

• Vearromolsašeami dárkilis submi.
• Makkár suohkanbargit galget sirdojuvvot stáhtii.
• Mo ealáhagat, kolleaktiivašiehtadusat ja bálkaerohusat galget ovttastahttojuvvot.
• Man olu loahpalaš stáhtalaš IT- ja sisaváldinplatforma máksá.
• Man olu suohkanat galget oažžut mávssu lanjain, borramušain ja ohppiid mátkkoštamis.
• Priváhtaskuvllaid sirdima juridihkalaš ja ekonomalaš gollu.
• Man stuorra hálddahuslaš seastimat duođaid sáhttet dahkkojuvvot.
• Leago 8–12 miljárdda rievdadeapmái ja 4–7 miljárdda jahkásaččat doarvái.
• Bellodaga kvalitehtalohpidusaid ollislaš gollu ohppiid dearvvašvuođabálvalussii, girjerádjosiidda, bargobáikkiide, dáidagii, giehtaduodjái ja olámuttus oahpponeavvuide.

Dát supmit fertejit čielggaduvvot rabasat ovdalgo stáhta váldá olles ovddasvástádusa badjelasas.

Mearrádus dál

Mii eat dieđe dárkilit, maid juohke sirdo-oassi boahtá máksit. Muhto mii diehtit, ahte dálá skuvla juo jođaha sullii 237 miljárdda ruvnno daid skuvlahámiid siskkobealde maidda evttohus guoská, ja ahte ovddasvástádus lea bieđgguid stáhta, suohkaniid ja priváhta váldoovddasvástideaddjiid gaskkas.

Danne válgaáigodat galgá geavahuvvot mearrádusaid dahkamii, vearro- ja bargičielggadeami čađaheapmái, guovllulaš stáhtalaš skuvlaviidodagaid huksemii ja duohta badjelasas váldima álggáheapmái.

Stáhta galgá dáhkidit ovttadássásašvuođa. Suohkan galgá leat lahka máná. Oahpaheaddjis galgá leat friddjavuohta oahpahusas. Oktage ii galgga beassat váldit vuoitu máná vuoigatvuođas oahpahussii.

Mii diehtit doarvái vai sáhttit álgit. Muhto mii eat galgga čuoččuhit diehtit dan maid eat vel leat rehkenastán.

LASSIDOKUMENTAŠUVDNA

Skuvla, stáhta ja ovttadássásašvuohta Ruoŧas

Vuođđoraporta: historjjálaš áigeceahkki desentraliserema, dálá ovddasvástádusjuogu ja ruhtadeami birra, kvalitehta- ja dásseárvováikkuhusat sihke evttohus ođđa stáhtalaš skuvlii, mas alit oahpahus selektiivvalaččat máhcahuvvo.