Kultuvra, valáštallan ja dearvvašvuođafuolahus

Riika ferte leat eallima veara

Servodat ferte fuolahit sihke vuoiŋŋa ja rupmaša.

Kultuvra addá olbmui giela, hutkama, identitehta ja gullevašvuođa. Valáštallan addá lihkadeami, gierdavašvuođa, spealu, searvevuođa ja njuolgga vásáhusa iežas rupmašis.

Daid guovtti ii sáhte earuhit nubbi nuppis. Spábbačiekčansearvi lea maid kultuvra, lávlunjoavku lea maid searvevuohta, ja dánsa lea sihke rupmaš ja dáidda. Searveeallin lea okta dain hárve báikkiin, gos olbmot ain ohppet dárbbašit guhtet guimmiideaset.

Dát eai leat doaimmat buresbirgejumi ravddas. Dat leat servodaga olmmošlaš vuođđostruktuvra ja oassi das, mii dahká Ruoŧa eallima veara.

Riikkalaš sihkarvuohta ii leat dušše dat, mo mii vuostáiváldit falleheami. Dat lea maid gažaldat das, makkár servodagas olbmot duođaid galget eallit eallimeaset.

Njeallje freagáhta eai okto sáhte suodjalit nu guhkes riddu go Ruoŧas lea

Riika, mii diktá kultuvrra, valáštallama ja dearvvašvuođafuolahusa goariduvvat, lea juo guhkes ovdal olgguldas heahtedili iežas geahnohuhttimin.

Danne válljet eret njeallje doaivvuhis divrras ja rašes freagáhta. Válgaáigodagas bidjat baicce 40 miljárdda ruvnnu lassi olbmui:

• 10 miljárdda lassi kultuvrii.
• 10 miljárdda lassi valáštallamii.
• 20 miljárdda lassi buoret ja olmmošlaččat dearvvašvuođafuolahussii.

Dat lea Ruoŧa huksen, man sáhttá suodjalit, ja riikka, mii lea eallima veara.

Dat bargu álgá guhkes ovdal go olmmoš šaddá pasieantan

Kultuvrra ja valáštallama lassimiljárddat eai leat ruhta, maid juogadit go buot duođalaš golut leat juo máksojuvvon. Dat gullet duođalaš goluide.

Servodat, mii addá olbmuide lihkadeami, hutkama, oktavuođa ja eallima áigumuša, sáhttá eastadit oktonasvuođa, psyhkalaš dearvvašvuođaváttisvuođaid ja buozalmasvuođa. Go dát vejolašvuođat hedjonit, lassána maid dearvvašvuođafuolahusa ja eará servodatdoaimmaid dárbu.

Mii sáhttit investeret olbmui dan bottu go eallin šaddá, dahje máksit mealgat eanet go dat lea cuvkan.

Go dahkujierbmi rievdada bargoeallima

Jus fidnu ii šat guotte olbmo olles identitehta, de dárbbašit eanet báikkiid, gos son sáhttá dadjat: deike mun gulan, dán mun máhtán, dáppe mu dárbbašit. Dat sáhttá leat bargobáikkis, spábbačiekčangiettis, vuojadanlanjas, lávlunjoavkkus, dáiddabargolanjas dahje báikkálaš searvvis. Oassálastin ja iežas hutkan sáhttiba šaddat ođđa áigumušgáldun, go barggu boares rolla rievdá.

Dahkujierbmi galgá luovvan áiggi olbmui

Go olmmoš dattetge dárbbaša dearvvašvuođafuolahusa, galgá seamma prinsihppa gustot doppe: diktit dahkujierpmi dahkat eanet dan, mii lea mašiinnalaš. Dat sáhttá čohkket oktii journálaid dieđuid ja iskkusvástádusaid, geahpedit dokumenterema ja fuomášuhttit minstariid, maid dearvvašvuođabargit fertejit dárkkistit. Mearrádusat ja ovddasvástádus galget báhcit dearvvašvuođabargiide, ja pasieantta integritehta ii goassege oaččo leat beaktilvuođa haddi.

Áigi, maid dahkujierbmi luovvana, galgá báhcit olbmui.

Buohcci olmmoš ii dárbbaš dušše rivttes dieđuid. Son dárbbaša gieđa, mii iská, geahčastaga, mii oaidná nuppástusa, buohccedivššára, gii fuomáša fuolastuvvama, ja doaktára, gii sáhttá vihkkedit mihtiduvvovačča dan ektui, maid ii vel sáhte mihtidit. Olmmošlaš ja guoskkahusas dáhpáhuvvi vuostáiváldin ii leat boaresáigásaš oassi, maid dahkujierbmi galgá beavttálmahttimiin jávkadit. Dat lea jur dat, manne dahkujierbmi galgá váldit badjel buot eará.

Danne gullet kultuvra, valáštallan ja dearvvašvuođafuolahus oktii. Kultuvra nanne vuoiŋŋa, valáštallan rupmaša, ja dearvvašvuođafuolahus boahtá veahkkin go eallin dattetge bávččagahttá dahje cuvke. Dahkujierbmi sáhttá veahkehit min geavahit unnit áiggi geardduhuvvon diehtobargui ja eanet áiggi dasa, maid olbmot dárbbašit nuppi olbmuin.

Dat lea jierpmálaččat boahtteáigegovva go hukset servodaga, gos teknologiija šaddá riggát ja olmmoš geafibun.

Čađaheapmiplána 2027–2030

2027: mearridit, mihtidit ja álggahit

Ásahit oktasaš prográmma kultuvrii, valáštallamii ja dearvvašvuođafuolahussii. Dat 40 miljárdda galget leat lassáhussan dábálaš bušeahtaid ala, eai ge buhttet daid.

• Kultuvra: álggahit kulturdoaimmahagaid, mikrodorjagiid ja guhkit rabasáiggiid. Válljet oktasaš ohcama ja mihtidit hálddašeami.
• Valáštallan: álggahit máksodorjagiid, biergobáŋkkuid ja fievrridandoarjagiid. Mihtidit sierra oassálastiid, goluid ja hálddašeami.
• Dearvvašvuođafuolahus: álggahit vihtta klinihkalaš dahkujierbmelaboratoria. Nannet semantihka, sihkarvuođagáibádusaid ja vuođđodási guovtte geardde registreremii, pasieantaáigái ja kvalitehtii.

2028: viiddidit ja geahččalit

• Kultuvra: viiddidit rabas lanjaid, bagadallama ja doarjaga mánáid, nuoraid ja riikkalaš unnitloguid hutkamii.
• Valáštallan: rahpat eanet hállaid drop-in-doibmii ja geahččaleapmái. Oahpahit jođiheddjiid dorvvolašvuhtii ja searvadahttimii.
• Dearvvašvuođafuolahus: geahččalit dahkujierpmi mammografiijas, journálačoahkkáigeasus, klinihkalaš kodemis ja ovddideamis, álo olmmošlaš mearrádusain.

Geavahit almmolaš doaibmiid dieđuid ođđasit ja váldit eret raporttaid, mat jerret juo gávdnojeaddji dieđuid.

2029: standárddaid hábmet ja viiddidit

• Kultuvra: viiddidit doaimmaid, main oassálastit máhccet fas. Válljet oktii-raporterema ja standárddasupmiid smávva doarjagiidda.
• Valáštallan: viiddidit doaimmaid, mat lasihit oassálastima ja joatkašuvvama. Válljet persovdnagrunnejuvvon statistihka.
• Dearvvašvuođafuolahus: duođaštit unnimusat golbma bargovuogi riikkalaččat. Váldit eret buohtalas dokumenterema doppe, gos dat lea sihkaris ja lágaid mielde.

Almmuhit bohtosiid, goluid ja hálddahuslaš áiggi. Rievdadit dahje bissehit dan, mii ii ceavzze árvvoštallamis.

2030: riikkalaš mállet

• Kultuvra: dahkat doaibmi málle riikkalažžan ja heaittihit doarjagiid ja gáibádusaid, mat eai buvttat oassálastima dahje kvalitehta.
• Valáštallan: dahkat doaibmi málle riikkalažžan. Joatkkadoarjja galgá vuođđuduvvat oassálastimii, govttolaš goluide ja dorvvolašvuhtii.
• Dearvvašvuođafuolahus: viiddidit dušše duođaštuvvon čovdosiid. Luovvanan áigi galgá šaddat pasieantaáigin, buoret bargobirrasiin ja oanehit vuordimiin.

Easttahahtti guovtte geardde registreren ja máhcahusraporteren galgá leat njiedjan unnimusat 15 proseanttain 2027 vuođđodási ektui.

Golut

Dat, mii juo dovdojuvvo

Kultuvrra supmi lea kulturmeraráđđumiid analysalaš čoahkkáigeassu; dearvvašvuođafuolahusa supmi guoská stáhtalaš dearvvašvuođa- ja buohccedivššupolitihka suorgái.

• Ráđđehus, golusuorgi 17 Kultuvra, media, oskkolaš servodagat ja astoáigi
• Ráđđehus, golusuorgi 9 Dearvvašvuođafuolahus, buohccedivššu ja sosiálafuolahus

40 miljárdda lassáhus – rabas plánetrehketdoallu

Lassiruđat juhkkojit dássedit válgaáigodaga badjel. Juohke dás vuolábealde namuhuvvon supmi lea plánetenrámma, ii lohpidus das, ahte dábálaš meararáđđumat galget bissut rievdatkeahttá.

• Kultuvra: 2,5 miljárdda ruvnnu lassi jahkái, oktiibuot 10 miljárdda.
• Valáštallan: 2,5 miljárdda ruvnnu lassi jahkái, oktiibuot 10 miljárdda.
• Dearvvašvuođafuolahus: 5 miljárdda ruvnnu lassi jahkái, oktiibuot 20 miljárdda.
• Guovddáš prográmmahálddašeapmi: eanemustá 600 miljovnna ruvnnu njealji jagi áigge. Supmi gullá 40 miljárdda rámma sisa, ii ge oaččo lasihuvvot dan ala.

Juohke sealla čájeha dábálaš buohtastahttinvuođu + lassiruđat = ođđa dássi, miljárdda ruvnnuin:

Dábálaš dásit jagiide 2027–2030 eai leat vel mearriduvvon. Danne tabealla doallá 2026 dási rievdatkeahttá čájehan dihtii lassáhusa sturrodaga. Go juohke jagi bušeahtta mearriduvvo, de buohtastahttinvuođu sadjái bidjo duohta dábálaš meararáđđun, ja lassáhus báhcá dan ala.

Ruhtadeapmi ja boađut

Dat njeallje plánejuvvon freagáhta eai diŋgojuvvo. 40 miljárdda ruvnnu politihkalaš rámma vuoruhuvvo ođđasit kultuvrii, valáštallamii ja dearvvašvuođafuolahussii jagiid 2027–2030 áigge.

Prográmma ii buvtte sihkkaris njuolgga boađu. Kultuvrra ja valáštallama váikkuhusat eai girjejuvvo dearvvašvuođafuolahusa seastimiin. Luovvanan dearvvašvuođafuolahusáigi šaddá bušeahttaseastimin easka dalle, go duohta gollu njiedjá kvalitehta hedjoneami haga.

Gávdnojeaddji stáhtadoarjagiid, gielddalaš dahje regionála mielruhtadeami ja EU-ruđaid ii oaččo rehkenastit guktii. Ođđa boađut raporterejuvvojit easka go geatnegahtti mearrádusat leat dahkkon.

Čihkosis hálddašeapmi

Váldodoaibma, vuogádatdoaimmat, siskkáldas hálddašeapmi ja sistehuksejuvvon diehtobargu galget raporterejuvvot sierra. Bearráigeahču ja pasieantasihkarvuođa ii oaččo boastut gohčodit dárbbašmeahttun byrokratiijan.

Kultuvrra smávva doarjagiidda galgá leat oanehis ohcan ja rehketdoallu. Valáštallan galgá earuhit miellahttuvuođa, doaimmaid ja sierra olbmuid. Dearvvašvuođafuolahus galgá mihtidit guovtte geardde registrerema ja buohtalas vuogádagaid ruđain ja barggádatin.

Ođđa raporterengáibádus galgá dábálaččat buhttet boares gáibádusa. Gávdnojeaddji dieđut galget geavahuvvot ođđasit go láhka dan diktá.

Dán mii diehtit

• 40 miljárdda ruvnnu galgá lasihuvvot dábálaš bušeahtaid ala: 10 kultuvrii, 10 valáštallamii ja 20 dearvvašvuođafuolahussii.
• Jahkásaš lassáhus lea 2,5 miljárdda kultuvrii, 2,5 valáštallamii ja 5 dearvvašvuođafuolahussii.
• 2026 stáhtalaš buohtastahttinvuođut leat sullii 9,62 miljárdda kultuvrii, 2,15 valáštallamii ja 81,63 dearvvašvuođa- ja buohccedivššupolitihkkii.

Dán mii eat dieđe

• Dárkilis dábálaš meararáđđumiid jagiide 2027–2030 ja nettoseastima, go juo dahkkon freagáhtageatnegasvuođat leat rehkenastojuvvon mielde.
• Dárkilis juogu stáhta, regionaid, gielddaid, ásahusaid, servviid ja dearvvašvuođabálvalusaid fálliid gaskkas.
• Man stuorra bušeahttaseastima unnon hálddašeapmi sáhttá addit kvalitehta dahje sihkarvuođa hedjoneami haga.

Mearrádus dál

ovddasvástáduslaš jierbmi politihkas evttoha, ahte Kultuvra, valáštallan ja dearvvašvuođafuolahus-prográmma álggahuvvo 2027:s 40 miljárdda ruvnnu lassirámmaiguin: 10 kultuvrii, 10 valáštallamii ja 20 dearvvašvuođafuolahussii.

Lassáhus máksojuvvo 10 miljárdda ruvnnuin jahkái. Joatkaviiddideapmi gáibida rabas raporterema geavaheamis, kvalitehtas, goluin ja čihkosis hálddašeamis.

Prinsihppa lea álki: raporteret dan, maid diehtit, merket čielgasit dan, maid rehkenastit, ja fuolahit, ahte juohke lassimiljárda šaddá eanet hutkamin, eanet lihkadeapmin dahje eanet olmmošlaš áigin dearvvašvuođafuolahusas.

LASSIDOKUMENTAŠUVDNA

Stáhtalaš golut kultuvrii, valáštallamii ja dearvvašvuođafuolahussii – hálddašeami analysain

Ruoŧa stáhtabušeahtas ii leat oktasaš rehketdoalloluohkká, mii vástida hálddašeami dahje badjegoluide. Dás čájehuvvo, maid duođaid sáhttá rehkenastit, maid ii sáhte, ja mo riikkaidgaskasaš buohtastahttin berre huksejuvvot.