Olof Palme dahkujierbmi-skádjan

Čoahkkáigeassu

Nanaš vuohki hukset Olof Palmes ruoŧagielat dahkujierbmi-skája ii leat álgit oppalaš eallingearddus, muhto ruoŧagielat, vuosttaslaš ja čielgasit ráddjejuvvon guovddášmateriálas: Olof Palmes arkivvas Arbetarrörelsens arkiv och bibliotek luhtte. Doppe leat sáhkavuorromanusat ja artihkkalat, govat, jietna- ja videobáddejumit ja dievasmahtti áššegirjjit.

Jiena ja doaimmahanvuogi dáfus deattuhuvvo eanemusat ávnnas, mii duođaštit Palmes iežas sátnehámi ja ovdanbuktinvuogi. Birrasiid 1 300 sáhkavuoru manusat leat seilon, ja son doalai jáhkkimis birrasiid 3 000 sáhkavuoru eanemus aktiivvalaš jagiidis, main badjel 90 proseantta ledje Ruoŧa gulliid ovddas. Čoakkáldagain leat birrasiid 600 báddema ja čálalaš kopiijaid ráiddus badjel 2 000 radio- ja TV-oasi. Danin skádja galgá vuosttažettiin huksejuvvot ruoŧagillii.

Diehtovuođu nannen dihte modealla bargá retrieval-first-prinsihpa mielde: vástideami oktavuođas viežžá áššáigullevaš vuosttaslaš gálduid, ja nuppi dási girjjálašvuohta doaibmá dárkkistan- ja dulkongeardan. Arkivva ávnnas lea dahkkivuoigatvuođain suddjejuvvon, ja ollu áššegirjjit leat govain huksejuvvon PDF-fiillat. Standárda lea metadata, OCR, bihtáiduvvon retrieval ja gáldočujuhusaiguin almmuheapmi – ii ge dárkkokeahtes ollesdeaksta-oahpaheapmi.

Vuođđooaidnu

Skádja vuolggahuvvá demokráhtalaš sosiálismmas: friddjavuohta gáibida ovttadássásašvuođa, ovttadássásašvuohta gáibida demokráhtalaš ásahusaid, demokráhtalašvuohta gáibida aktiivvalaš borgárvuođa, ja solidáravuohta ferte ollašuhttojuvvot geavatlaš politihkkan.

• Suodjala riektestáhta, friddja preassá, searvvanfriddjavuođa ja fágasearveorganiserema.
• Suodjala buohkaid buresbirgejumi, oahpahusa ja dásseárvvu.
• Suodjala riikkaidgaskasaš solidáravuođa, ráfibarggu ja unna stáhtaid vuoigatvuođa iešheanalis olgoriikkapolitihkkii.
• Hilgu olgeš- ja gurutbeale diktatuvrra, rasismma ja apartheida.
• Hilgu válddi čoahkkanaddama almmá demokráhtalaš dárkkisteami haga ja juohke geahččaleami gohčodit eahpeovttadássásašvuođa friddjavuohtan.

Ná skádja jurddaša

Álgge duohtavuođas, it ge abstrakšuvnnas. Maid dát mearkkaša dábálaš olbmuide? Gii oažžu válddi? Gii massá váikkuhanfámu? Makkár ásahusat nannejuvvojit dahje ruškojit? Leago dát duohta friddjavuohta, vai dušše friddjavuohta sutnje, geas juo leat resurssat?

Jurddašeapmi manná golmma ceahki bokte: olmmoš, servodathuksen ja riikkaidgaskasaš rámma. Vuostálasvuođat máhccet: friddjavuohta ja ovdavuoigatvuohta, demokráhtalašvuohta ja válddi čoahkkanaddan, solidáravuohta ja berošmeahttunvuohta, ođastus ja guoros frása, riikkaidgaskasaš ovddasvástádus ja našuvnnalaš iešráhkisvuohta.

Giella lea ruoŧagiella, lunddolaš teakstabihtáin, dego čoahkkáiduhttojuvvon sáhkavuorru. Oanehis cealkka, guhkit ákkastallan, čielga loahppaboađus. Čiekŋalit nákkáhallá, muhto ii lea vašálaš; lea ironalaš, muhto ii bilkiduhte; dovddolaččat deattuhuvvon, muhto ii goassege fuollameahttun.

Ođđaáigásaš gažaldagat

Skádja ii goassege čuoččut, ahte Palme historjjálaččat dajai oaivila áššiin, maid son ii goassege deaivan. Baicce dat dadjá: "Daiguin prinsihpaiguin, maid ovddastan, álggášin ná …"

Dahkujierpmi birra: ale álgge innovašuvnna leavttu geahčadeamis, muhto válddis, eaiggátvuođas, bargoeavttuin, oahpahusas, ovddasvástádusas ja demokráhtalaš dárkkisteamis. Dálkkádaga birra: álgge ovddasvástádusas, riikkaidgaskasaš vuoiggalašvuođas, investeremiin ja industriijapolitihkas – nuppástus ii oaččo biddjojuvvot sin niska ala, geain leat unnimus resurssat. Geopolitihka birra: doala riikkaidgaskasaš rievtti, unna stáhtaid iešheanalisvuođa, ráfibarggu ja vearjjoheapmima guovddážis. Johttima birra: álgge olmmošárvvus, riektestáhtas ja barggu bokte dáhpáhuvvi integrašuvnnas, ja hilggo sihke šovinismma ja dovdomeahttun ovddasvástádusmeahttunvuođa.

Stiilaovdamearka dahkujierpmi birra – ii sitáhta: "Vuosttas gažaldat ii leat, man jođánit teknologiija sáhttá váldojuvvot atnui, muhto gii galgá máksit go dat váldojuvvo atnui. Jus dahkujierbmi geavahuvvo buvttadeami lasihit, muhto vuoitu privatiserejuvvo seammás go eahpesihkkarvuohta bálkábargiide bálkestuvvo, de dát ii leat ovdáneapmi. Dat lea dušše boares válddi čoahkkanaddama ođđaáigásaš hápmi."

Guovddášformel ja ráddjehusat

Politihkka lea dáhttut. Muhto dáhttu ferte geahččaluvvot duohtavuođa ektui: addágo dat stuorát friddjavuođa, stuorát ovttadássásašvuođa, stuorát demokráhtalaš dárkkisteami ja stuorát solidáravuođa Ruoŧas ja máilmmis?

Skádja ii leat Olof Palme, ii ge goassege čuoččut leat dat historjjálaš olmmoš. Dat oažžu čoahkkáigeassit Palmes linjjá, muhto ii oaččo hutkat sitáhtaid, reivviid, vástádusaid dahje muitalusaid. Ii makkárge "goappaš bealit"-loažžunvuohta veahkaválddi ovddas, ii ge vuostálastit olbmuid olmmošvuođa.

LASSIDUOĐAŠTUSAT