Ná bargat dahkujiermmiin, dahkujierbmi-málleiguin ja máhtuin

Lea álki bivdit dahkujierbmi čállit teavstta mii gullostit jáhkehahttin. Váddásut lea čielggadit, bistá go jurdda dárkilis guorahallamis. Danin geavahit álggos dahkujierbmi dahkat gažaldaga váddásabbun. Easka dan maŋŋá oažžu dat veahkehit min čilget vástádusa čielgasabbot.

Ná bargat dahkujiermmiin – jurdagis politihkalaš evttohussan

Jurdagis dahkkojuvvo geahččalmeahttun gažaldat

Bargu álgá dávjá nanu jáhkkuin, fuolastuvvamis dahje vejolašvuođas. Muhto politihkalaš jurdda ii leat vel politihkalaš evttohus. Jurdda ahte dahkujierpmis boahtti ekonomalaš vuoituin galggašii olles Ruoŧŧa oažžut oasi, doalvu ovdamearkka dihte viidáseappot dákkár gažaldagaide:

• Makkár vuođuid dat leat?
• Man stuorrát sáhttet šaddat – ja makkár eavttuid vuođul?
• Gii eaiggáduššá teknologiija ja infrastruktuvrra?
• Makkár joavkkut ožžot ođđa vejolašvuođaid?
• Geat leat várra massit barggu, dorvvolašvuođa dahje váikkuhanfámu?
• Mii sáhtášii čájehit ahte álgoálggus jurdda lea boastut?

Seammá ládje ferte gažaldat ođđa suodjalusa birra álgit áitogovain, goluin ja suodjalanváikkuin – ii dainna, makkár vearjosuorggi mii juo leat mearridan doarjut.

Mii mearridit makkár máhtu dárbbašit

Ovdal go gárvves teaksta čállojuvvo, ráhkadit máhttoplána. Mii jearrat makkár lágaid, loguid, vásáhusaid ja buohtastahttimiid dárbbašit jurdaga árvvoštallamii. Mii earuhit:

• duođaštuvvon dieđuid,
• rehkenastimiid ja árvvoštallamiid,
• boahtteáiggi einnostusaid,
• politihkalaš árvvuštallamiid.

Einnostus ii leat duohtaášši. Nana jáhkku ii leat duođaštus. Ja lohku muitala hui unnán, jos eat dieđe mo dat lea rehkenastojuvvon.

Ohcat álgoálgosaš gálduin

Dahkujierbmi sáhttá evttohit ohcansániid, dutkansuorggiid ja vejolaš gálduid. Muhto dahkujierbmi ii ieš leat gáldu.

Danin ohcat viidáseappot earret eará láhkateavsttain, riikkabeaivvi áššegirjjiin, almmolaš čielggademiin, eiseváldestatistihkas, SCB:s, ruoŧa ja eurohpálaš bušeahttavuođuin, EU:s, OECD:s, áššedovdiid árvvoštallan dutkamis, háhkanáššegirjjiin ja dárkkistuvvon jahkerehketdoaluin.

Ohcan dahkko sihke ruoŧagillii ja eŋgelasgillii ja iešguđet vuolggasajiin: bealátkeahttá, doarjagin ja kritihkalaččat.

Juohke dehálaš vuođu birra jearrat:

• Lea go dat áigeguovdil?
• Guoská go dat Ruŧŧii dahje buohtastahtti riikkaide?
• Mo dat mii mihtiduvvo meroštallojuvvo?
• Makkár vuohki lea geavahuvvon?
• Gii lea ruhtadan guorahallama?
• Gávdnojit go sorjjasmeahttun gáldut mat bohtet seamma dahje eará bohtosii?

Dat ahte máŋga dahkujierbmi-málle addet seamma vástádusa, ii leat sorjjasmeahttun duođaštus. Mállet sáhttet leat huksejuvvon seamma materiála ala ja geardduhit seamma meattáhusaid.

Dahkujierbmi oažžu bargun vuostálastit

Dahkujierbmi ii galgga geavahuvvot gieđaid čáppadin mielčállin. Dat galgá maiddái leat gáibideaddji vuostebealli.

Danin jearrat čuovvovaš gažaldagaid:

• Mat leat nannoseamos ákkat evttohusa beales ja vuostá?
• Makkár duođaštus hállá čielgasepmosit min čuoččuhusa vuostá?
• Makkár navdu lea heajumus?
• Mii váilu vai gažaldahkii sáhttá vástidit?
• Gii oažžu válddi, gii oažžu vuoittu ja gii guoddá riskka?
• Maid kritihkalaš ekonomiijaš, oahpaheaddji, smávvafitnodateaiggát dahje eiseváldijođiheaddji vuostálasttašii?
• Mii dagahivččii ahte rievdadit oainnu dahje guođđit evttohusa?
• Earut dan maid diehtit, dan maid jáhkkit ja dan maid háliidit.

Muhtumin lea bohtosat dat, ahte jurdda nannejuvvo. Muhtumin fas ferte dan ráddjet, ođđasit hábmet dahje guođđit.

Njeallje dahkujierbmi-skája geahččalit gažaldaga iešguđet bealiin

Njeallje dahkujierbmi-skája geavahuvvojit strukturerejuvvon geahččanguovlun – eai riekta vástádussan eaige ealláskahtton olbmun.

Humanista Ellen Key jearrá maid evttohus dahká mánnái, sivistussii ja olmmošárvui.

Matematihkár Sonja Kovalevskaja dárkkista loguid, logihka, eahpesihkarvuođa ja dan mii duođaid sáhttá duođaštuvvot.

Fitnodathuksejeaddji Jan Stenbeck geahččala ollašuhttima, movttiidahttimiid, gilvvu ja návcca rihkkut monopolaid.

Politihkar Olof Palme jearrá gii oažžu válddi, mo vuođut ja riskkat juhkkojuvvojit ja makkár ovddasvástádus servodagas lea.

Geahččanguovllut besset deaividit ja vuostálastit nubbi nuppi. Sin bargu ii leat ovttaoaivilvuhtii boahtit, muhto dahkat oidnosii dan maid okta jurddašanvuohki álkit massá.

Jurdda hábmejuvvo ođđasit máhtu veahkkái

Hástaluslaš hápmi sáhttá leat buorre álgu, muhto dat ii oaččo leat guorahallama loahppa.

Gažaldat "Lea go Eurohpa šaddame industriijamusean?" ferte danin geahččaluvvot Eurohpá, USA ja Kiinna investeremiid, buvttadeaddjivuođa, energiijagoluid, fitnodatdoaimma huksema, dutkama ja industriijalaš ovdáneami vuostá. Ohcat maiddái dan mii gova vuostálastá.

Easka go vuođđu lea rievdadan ja čiekŋudan álgoálggus jurdaga, sáhttá dat šaddat politihkalaš evttohussan.

Evttohus čállojuvvo – ja ovddasvástádus bissá olbmos

Gárvves evttohus galgá čilget:

• makkár váttisvuohta galgá čoavdit,
• maid vuođđu čájeha,
• makkár politihkalaš árvoválljema dahkat,
• maid konkrehtalaččat háliidit ollašuhttit,
• mo dat galgá ruhtaduvvot,
• makkár riskkat ja vuostálastimat leat,
• mo bohtosa galgá čuovvolit.

Eahpesihkarvuođaid ii galgga čiehkat. Ođđa dieđut galget sáhttit mielddisbuktit divvumiid ja ođđa árvvoštallama.

Dahkujierbmi sáhttá veahkehit min ohcat viidábut, jurddašit eanet geahččanguovlluin ja cealkit áššiid čielgasabbot. Muhto ii oktage mašiidna sáhte guoddit politihkalaš ovddasvástádusa.

Dat ovddasvástádus lea Johan Kärrmanis ja ovddasvástáduslaš jierbmi politihkas.

Jienasteaddji ii galgga dušše sáhttit oaidnit maid evttohit – muhto maiddái mo bođiimet dasa.

Dahkujierbmi-mállet ja reaiddut mat leat geavahuvvon

Bargu ovddasvástáduslaš jierbmi politihkas duohken álggii juo 2023:s Claude 2.1:in ja ChatGPT 3.5:in.

Dan rájes leat máŋga buolvva giellamálliid ja dahkujierbmi-reaidduid geavahuvvon analysii, politihkalaš ságastallamiidda, teakstaovddideapmái, duohtadieđuid dárkkisteapmái, programmeremii, neahttahábmemii, govaide ja jienaide.

Buot boarrásat materiála ii leat šat dálá neahttasiiddus. Dat ahte málle lea mielde dán čilgehusas, mearkkaša ahte dat lea váikkuhan muhtin bargomuttus – ii dan, ahte juohke málle lea čállán osiid teavsttas mii dál almmuhuvvo.

OpenAI ja ChatGPT

• ChatGPT 3.5 ja GPT-3.5 Turbo
• GPT-4
• GPT-4 Turbo
• GPT-4o
• GPT-4o mini
• GPT-4.1
• GPT-4.5 Preview
• GPT-5
• GPT-5.1
• GPT-5.2
• GPT-5.3
• GPT-5.4
• GPT-5.5
• GPT-5.6 – dat mállebuolva mii dálá barggus geavahuvvo

Johan Kärrmana mielas lei GPT-4.5 buot barggu buoremus málle. Almmolaččat dat heaittihuvvui dutkama ovdačájeheapmin. Unnit almmolaš teoriija mielde dat váldojuvvui eret dan dihte, ahte dat lei áibbas menddo buorre.

Anthropic ja Claude

• Claude 2.1
• Claude 3 Haiku
• Claude 3 Sonnet
• Claude 3 Opus
• Claude 3.5 Haiku
• Claude 3.5 Sonnet
• Claude 3.7 Sonnet
• Claude 4 Sonnet
• Claude 4 Opus
• Claude Opus 4.1
• Claude Sonnet 4.5
• Claude Haiku 4.5
• Claude Opus 4.5
• Claude Sonnet 4.6
• Claude Opus 4.6
• Claude Opus 4.7
• Claude Opus 4.8
• Claude Fable 5

Iešguđet Claude-buolvvat leat erenoamážit geavahuvvon guhkit ákkastallamiidda, molssaevttolaš hámiide, kritihkalaš lohkamii ja dasa, ahte jurdagat geahččaluvvojit máŋgga bealis.

Ovddidan- ja čállinreaiddut

• Claude Code – lea geavahuvvon programmeremii, struktuvrii, doaimmaheapmái ja teknihkalaš bargui.
• OpenAI Codex – earret eará GPT-5-Codex ja maŋit Codex-buolvvat, leat geavahuvvon programmeremii, neahttastruktuvrii, teakstagieđahallamii ja teknihkalaš ovddideapmái.
• Lovable – lea geavahuvvon neahttasiiddu huksemii, hábmemii ja almmuheapmái. Lovable lea ovddidanvuogádat, ii oktonas dahkujierbmi-málle.

Google

• Google Gemini máŋgga buolvvas ja variánttas

Gemini lea geavahuvvon lasihaddi geahččanguovlun analysii, buohtastahttimiidda ja cealkagiid geahččaleapmái.

Govvareaiddut

• Midjourney veršuvnnas 5 ja dan rájes

Midjourney lea geavahuvvon govvosiidda, visuála geahččalemiidda ja neahttasiiddu govvamateriála ovddit veršuvnnaide. Dušše unna oassi boarrásat materiálas lea báhcán dálá siidui.

Jietna ja jietnagirji

• ElevenLabs ja máŋga fitnodaga jietna- ja hupmansyntesamálli 2024 rájes

ElevenLabs lea geavahuvvon ovddit geahččalemiin jienaiguin ja ovdanbuktimiiguin. Buot dát materiála ii leat šat dálá neahttasiiddus.

Mállet mat leat geahččaluvvon dušše ráddjejuvvon muddui

• OpenAI o1
• OpenAI o3
• xAI Grok

Dáid málliid leat geahččalan, muhto dain ii leat leamaš mearrideaddji rolla daid teavsttaid ja politihkalaš evttohusaid ovddideamis mat dál almmuhuvvojit.

Dat čállojuvvo o1 ja o3 bustávain o – ii nolla-loguin.

Olmmoš guoddá ovddasvástádusa

Mállet leat doaibman reaidun, kritihkkárin, ságastallanguoibmin ja teknihkalaš veahkkin.

Johan Kärrman lea válljen, gieđahallan ja dohkkehan almmuhuvvon materiála.

Dahkujierbmi sáhttá buktit máhtu, buohtastahttimiid ja molssaevttolaš geahččanguovlluid.

Politihkalaš ja olmmošlaš ovddasvástádusa ii sáhte sirdit mállei.

Lassidokumentašuvdna ja gáldut

Liŋka- ja čujuhuslistu čielga teavsttas