Stáhtalaš dahkujierbmi — gii galgá eaiggáduššat infrastruktuvrra?

Ruoŧa fitnodat, mas ihttin lea jurdda mii sáhttá rievdadit olles industriija, dárbbaša rehkenastinfámu.

Doavttir, gii háliida geavahit dahkujierpmi vai gávdná dávdda árabut, dárbbaša rehkenastinfámu.

Dutki, inšenevra, spealloovddideaddji, industriijabargi, eiseváldi ja min suodjalus — buohkat dárbbašit rehkenastinfámu.

Gažaldat ii leat šat, dárbbašago Ruoŧŧa dahkujierpmi.

Gažaldat lea dát:

GII GALGÁ EAIGGÁDUŠŠAT INFRASTRUKTUVRRA?

Dávjá dadjet ahte dát lea teknihkalaš gažaldat. Muhto ii leat nu. Dát lea fápmogažaldat.

Jus boahtteáiggi deháleamos rehkenastinfápmu gullá dušše moatti stuorra máilmmifitnodahkii, de Ruoŧŧa sáhttá oastit sin bálvalusaid. Mii sáhttit láigohit sin mašiinnaid. Mii sáhttit máksit sin hattiid. Mii sáhttit heivehit iežamet sin vuoruhemiide.

Muhto mii eat eaiggáduša daid.

Ja riika, mii ii hálddaš ovttage oasi dan infrastruktuvrras masa su ekonomiija ja su servodateallin šaddet sorjavaččat, lea jávohaga addán eret oasi iežas friddjavuođas doaibmat.

Danne Ruoŧŧa galgá hukset nationála dahkujierbmefápmorusttega.

STÁHTA GALGÁ EAIGGÁDUŠŠAT INFRASTRUKTUVRRA — OLBMOT GALGET DEAVDIT DAN JURDAGIIGUIN

Dat ii mearkkaš ahte stáhta galgá mearridit makkár prográmmaid olbmot huksejit.

Dat ii mearkkaš ahte departemeanta galgá geahččalit šaddat boahtte teknologiijafitnodahkan.

Dat ii mearkkaš stáhtalaš bienalaš stivrema hutkájumis.

Baicce nuppe ládje.

Ruoŧa fitnodagat galget hukset bálvalusaid. Fitnodatálggaheaddjit galget vuođđudit fitnodagaid. Universitehtat galget dutkat. Prográmmerejeaddjit, dáiddárat, inšenevrrat ja hutkit galget ráhkadit dakkáriid maid politihkkárat eai vel máhte oaidnit ovddalgihtii.

Muhto vuođđoinfrastruktuvra galgá leat dáppe.

Ruoŧa eatnamis.

Ruoŧa lága vuolde.

Ruoŧa demokráhtalaš stivrejumi vuolde.

Ruoŧŧa lea huksen ruovdemáđijaid, fápmorusttegiid, geainnuid, universitehtaid ja digitála fierpmádagaid, danne go muhtun investeremat leat stuoribut go okta olmmoš ja okta fitnodat — muhto liikká mearrideaddjit goappašiid friddjavuhtii.

Dahkujierbmekapasitehta lea šaddamin juste dakkár infrastruktuvran.

ÁLGGE 20 000 PROSESSORIIN

Vuosttaš muddu galgá leat nu stuoris ahte das lea mearkkašupmi.

Hukse Ruoŧa dahkujierbmecampusa mii lea mihtiduvvon unnimustá 200–250 megawáhttii, ja mas lea sadji stuorrut.

Bija vuosttaš muttus sullii 20 000 ovdánan dahkujierbmeprosessora.

Investeren árvvoštallojuvvo 20–35 miljárdan ruvdnun.

Dat lea ollu ruhta.

Politihkka mii gieđahallá boahtteáiggi, máksá ruđa.

Muhto proporšuvnnat fertejit boahtit oidnosii.

Ruoŧa guhkesáiggi politihkalaš áigumuš ođđa atomafápmui vástida sullii 10 000 megawáhta. Almmolaš huksenrehkenastin dákkár viidodahkii lea sullii 826 miljárdda ruvnno, ja viidát plánenscenário sullii 1,3 biljovnna (dat lea: duhát golbmačuođi miljárdda).

Vuosttaš stuorra Ruoŧa dahkujierbmeinvesteren vástida nappo sullii GUOKTE PROSEANTTA dán plánensupmis.

Sullii guvttiin proseanttain Ruoŧŧa sáhttá álgit hukset dan rehkenastininfrastruktuvrra maid fitnodagat, dutkan, čálgu ja almmolaš suorgi dárbbašit dahkujierbmeáiggis.

Mis lea várri digaštallat biljovnnaid boahtteáiggi energiijafuolahusa dihte.

De mis lea maiddái várri digaštallat moatti logi miljárdda dan teknologiija dihte, mii galgá geavahit dán energiija ja ráhkadit boahtte buolvva fitnodagaid, dutkama ja buvttadeami.

DAGA RUOŦA LUONDDU OVDAMUNIIN RUOŦA GIEVRRA

Ruoŧas lea el-fápmu almmá fossiila boaldámušaid haga.

Mis lea čáhcefápmu.

Mis lea galbma dálkkádat mii addá buriid eavttuid beaktilis čoaskudeapmái.

Mis leat teknihkalaš universitehtat, ovdánan industriija, inšenevrrat ja guhkes árbevierru ovttastahttit dutkama praktihkalaš servodathuksemiin.

Muhto buorit eavttut eai leat doarvái.

Daid ferte geavahit.

Fierpmádatkapasitehta davvi-Ruoŧas ii leat rájáhis. Danne báiki ii galgga válljejuvvot gielddaid čábbodatgilvvu bokte iige politihkalaš symbolihka bokte. Dat galgá válljejuvvot doppe gos Ruoŧŧa sáhttá sihkkarastit fámu, fiberoktavuođaid, fysalaš sihkarvuođa, liegga geavaheami ja vejolašvuođa viiddidit.

Politihkka ii leat sávvat alcces serverviesu.

Politihkka lea hukset dan.

RUOŦA FITNODAGAT GALGET SÁHTTIT GILVALIT ALMMÁ JEARRAMIIN LOBI SILICON VALLEYS

Unna ruoŧŧelaš fitnodat ii galgga dárbbašit leat amerihkálaš stuorrafitnodat vai oažžu geavahit ovdánan dahkujierbmekapasitehta.

Danne Ruoŧa dahkujierbmefápmorusttet galgá vuovdit rehkenastinkapasitehta ruoŧŧelaš ja eurohpálaš fitnodagaide rabas ja áddehahtti njuolggadusaid mielde.

Smávvafitnodagat ja ođđa fitnodagat galget sáhttit oažžut rehkenastinšekkaid.

Universitehtat ja dutkan galget oažžut strategalaš beassama.

Almmolaš suorgi galgá sáhttit geavahit erenoamážit suddjejuvvon ruoŧŧelaš birrasiid.

Dearvvašvuođadieđut, eiseválddiid dieđut ja materiálat mat leat mávssolaččat riikka sihkarvuhtii, galget sáhttit gieđahallojuvvot infrastruktuvrras man rievttálaš, teknihkalaš ja fysalaš stivrejupmi lea Ruoŧas.

Dat lea teknologalaš iešmearrideapmi duohtavuođas.

Ii leaŧŧa olgoriikka serveris.

BOAĐUT GALGET MÁHCCAT SERVODAHKII

Go priváhta riikkaidgaskasaš fitnodagat huksejit serverviesuid Ruoŧas, de sii sáhttet buktit bargosajiid ja investeremiid. Dat lea buorre.

Muhto sin opmodagat leat sin.

Sin mearrádusat leat sin.

Ja sin vuoitu lea sin.

Ruoŧa dahkujierbmefápmorusttegis galgá leat eará prinsihppa.

Fitnodagat mákset dan kapasitehta ovddas maid geavahit. Eurohpálaš kunddarat sáhttet oastit kapasitehta. Almmolaš doaimmat sáhttet oastit sihkkaris ruoŧŧelaš bálvalusaid.

Boađut galget vuos máksit doaimma, sihkarvuođa ja prosessoriid oktilis ođasmahttima.

Dan maŋŋá badjebáza gullá eaiggádii.

Ja eaiggát galgá leat Ruoŧa álbmot.

Dan sáhttá fas investeret boahtte buolvva rehkenastinfápmui, dutkamii, oahpahussii ja čálgui.

Dat lea erohus das ahte Ruoŧŧa lea dušše márkan ođđa teknologiijai — ja das ahte Ruoŧŧa maiddái eaiggáduššá oasi dan buvttadangaskaomiin.

HUKSE 100 000 VÁRÁS — OASTTE 20 000 VUOS

Mii galgat leat roahkkadat almmá jallodaga haga.

Danne mii hukset infrastruktuvrra gigafabrihkkaviidodahkii álggu rájes, muhto bidjat vuosttaš muttus sullii 20 000 prosessora.

Go kapasitehta geavahuvvo, de mii hukset viidáseappot.

50 000.

De 100 000.

Muhto boahtte lávki váldojuvvo danne go ruoŧŧelaš ja eurohpálaš kunddarat dárbbašit kapasitehta — ii danne go muhtun ministtar dárbbaša čuohppat ođđa liinni.

Olles dahkujierbmegigafabrihkka árvvoštallojuvvo máksit sullii 75–125 miljárdda ruvnno.

Datge vástida dušše sullii 6–10 proseantta dan viidát plánenárvvus atomafápmohuksemii man birra Ruoŧŧa juo digaštallá.

Ja EU ohcá juste dál prošeavttaid Eurohpá boahttevaš dahkujierbmegigafabrihkaide.

Ruoŧŧa ii galgga čuožžut bálddas ja oastit bileahta earáid boahtteáigái.

Ruoŧŧa galgá leat mielde huksemin dan.

DAHKUJIERBMI LEA MENDDO DEHÁLAŠ VAI DAN GUOĐÁŠII MOATTI GIHTII

Muhtumat dadjet:

Márkan ordne dán.

Márkan lea hui čeahppi ollu áššiin. Dat galgá hukset fitnodagaid, ráhkadit bálvalusaid, gilvalit ja gávdnat čovdosiid maid ii oktage politihkkár livčče goassege sáhttán plánet.

Muhto márkan ii vástit okto nationála sihkarvuođa gažaldahkii.

Dat ii dáhkit ahte Ruoŧa dearvvašvuođafuolahusas lea kapasitehta go dárbu bahkke.

Dat ii dáhkit Ruoŧa dutkiide beassama.

Dat ii dáhkit smávvafitnodagaide govttolaš vejolašvuođa máilmmi stuorámus konsearnnaid vuostá.

Ja ovddemustá: dat ii dáhkit ahte strategalaš ruoŧŧelaš servodatopmodaga boađut bohtet Ruoŧa boargáriidda.

Das demokratiija boahtá sisa.

Mii eat áiggo stáhtastit olbmuid hutkáivuođa.

Mii áigut addit dasa ruoŧŧelaš vuođu masa čuožžut.

Mii eat áiggo diktit stáhta hutkat buot boahtteáiggi fitnodagaid.

Mii áigut fuolahit ahte boahtteáiggi fitnodagat sáhttet hutkojuvvot dáppe.

Mii eat áiggo giddet Ruoŧa máilmmi vuostá.

Mii áigut ovttasbargat Davviriikkaiguin ja Eurohpáin ja vuovdit sidjiide kapasitehta.

Muhto ovttasbargu ii gáibit ahte olmmoš luohpá eaiggáduššamis maidege ieš.

Baicce nuppe ládje.

Gii háliida ovttasbargat iešheanalažžan, das ferte maiddái leat juoga maid buktit beavdái.

RUOŦŦA II GALGGA ŠADDAT DIGITÁLA RIEVDDATKOLONIIJAN

Mii eat áiggo duhtat dasa ahte buktit el-fámu, eatnama ja galmma, dan botta go earát eaiggáduššet mašiinnaid, modeallaid, kundaroktavuođaid ja vuittuid.

Mii áigut geavahit min luondduriggodagaid hukset máhtu, fitnodagaid ja oktasaš kapitála Ruoŧas.

Čáhcefápmu huksii industriija.

Telekommunikašuvdna huksii fitnodagaid.

Oahpahus huksii máhtu.

Dál Ruoŧa rehkenastinfápmu galgá veahkehit hukset boahtte buolvva.

Loahpa loahpas lea sáhka friddjavuođas.

Unna fitnodaga friddjavuohta gilvalit.

Dutki friddjavuohta dutkat.

Almmolaš doaimma friddjavuohta suodjalit olbmuid dieđuid.

Ruoŧa friddjavuohta dahkat iežas mearrádusaid go máilbmi šaddá eahpesihkkaris.

Ja álbmoga friddjavuohta dadjat:

Dan infrastruktuvrra maid mii ovttas dárbbašit, mii sáhttit maiddái ovttas hukset.

MII EAT ÁIGGO LÁIGOHIT OLLES BOAHTTEÁIGGI EARÁIN.

MII ÁIGUT IEŽA EAIGGÁDUŠŠAT OASI DAS.

HUKSE RUOŦA DAHKUJIERBMEFÁPMORUSTTEGA.

SÁNIIN DAGUIDE — NÁ MII HUKSET RUOŦA DAHKUJIERBMEFÁPMORUSTTEGA

Válgamanifeasta ii galgga bissánit sániide. Dat ferte dadjat mii galgá dahkkojuvvot, goas dat galgá dahkkojuvvot ja gii guoddá ovddasvástádusa. Dahkujierbmedárbu ii geahppán. Dat stuorru jođáneappot go min dálá ásahusat nagodit plánet.

Danne Ruoŧŧa ii galgga hukset geahččalanrusttega ja de vuordit árvvoštallama. Mii galgat hukset nationála infrastruktuvrra mii sáhttá stuorrut juohke jagi.

5 000 prosessora 2028:s. 20 000 prosessora 2030:s. 50 000 prosessora 2032:s. Unnimustá 100 000 prosessora 2035:s.

JOĐIHEAPMI: BARGGUS, II DEPARTEMEANTTAS

Riikkabeaivvit galget mearridit ulbmiliid, eaiggátvuođa, ruhtadeami ja bearráigeahču. Muhto prošeavtta ii galgga jođihit departemeanta iige joavku eiseválddiid mat várjalit iežaset boares surggiid.

Stáhtafitnodat, Sveriges AI-kraftverk AB (Ruoŧa dahkujierbmefápmorusttet OS), vuođđuduvvo ovttain áidna bargguin: hukset, eaiggáduššat ja ovddidit Ruoŧa rehkenastinfámu.

Jođiheapmi rekruterejuvvo rabas ja riikkaidgaskasaččat olbmuid gaskkas geat duođaid leat huksen dáhtaguovddážiid, energiijavuogádagaid, teknologiijafitnodagaid ja ovdánan dahkujierbmeinfrastruktuvrra. Eiseválddit, universitehtat ja organisašuvnnat ožžot buktit gelbbolašvuođa — muhto eai automáhtalaš stivrasajiid eaige vetorievtti.

RISE, AI Sweden, NAISS ja earát sáhttet leat lágideaddjit ja ovttasbargoguoimmit. Sii eai galgga beassat dahkat prošeavtta sorjavažžan sin leavttus.

Barggus galgá geavahuvvot dahkujierbmi plánemii, oastimii, gollobearráigeahčui, energiijadárbbu simuleremii ja oktilis riskaanalysii. Juohke njealjádasjagi almmuhuvvojit áigi, gollu, kapasitehta ja spiehkastagat almmolaččat.

Dat gáibida matematihkalaš čielggasvuođa, teknihkalaš vásáhusa ja dan áddejumi ahte gii vuordá ollislaš ovttamielalašvuođa, lea juo vuoittahallan.

2026–2027: MEARRIT JA ÁLGGE HUKSET

• Vuođđut Sveriges AI-kraftverk AB ráđđehusa vuosttaš čuođi beaivvi siskkobealde.
• Mearrit 20–35 miljárdda ruvnno vuosttaš nationála muddui.
• Várre dakkaviđe 1–2 miljárdda ruvnno eatnamii, plánemii, fierpmádatšiehtadusaide, lobiide ja transformáhtoriid ja eará guhkesáiggi rusttegiid diŋgomii.
• Sádde Ruoŧa ohcama EU dahkujierbmegigafabrihkkaprográmmii maŋimustá skábmamánu 12. beaivvi 2026. Ruoŧŧa galgá ohcat eurohpálaš ruđa — muhto ii eurohpálaš lobi álgit.
• Vállje báikki guđa mánu siskkobealde. Mearrideaddji lea sihkkarastojuvvon el-fápmu, guokte fiberoktavuođa, fysalaš sihkarvuohta ja vejolašvuohta viiddidit — ii dat guhte gielda čađaha čábbámus kampánnja.
• Sihkkarastte eatnama ja fierpmádatoktavuođa unnimustá 250 megawáhtii. Vuosttaš oktavuohta galgá leat 40–50 megawáhta, muhto olles báiki galgá huksejuvvot 100 000 prosessora várás.
• Álggat lobiid, fierpmádatoktavuođa, oastima ja plánema buohtalagaid. Ruoŧas ii leat áigi diktit juohke proseassa vuordit dassážii go ovddit gearggahuvvo.

2028: VUOSTTAŠ RUSTTET VÁLDOJUVVO ATNUI

Unnimustá 5 000 prosessora galget doaibmat 2028:s.

• Fápmodárbu: 10–15 megawáhta.
• Investeren: 5–9 miljárdda ruvnno.

Vuosttaš viesu galget geavahit Ruoŧa dearvvašvuođafuolahus, Ruoŧa suodjalus, Ruoŧa fitnodagat, universitehtat ja eiseválddit dan botta go loahppa rusttegis huksejuvvo.

Prosessorat ostojuvvojit máŋgii, muddun mielde. Ruoŧŧa ii goassege galgga deavdit olles rusttega seamma buolvva mašiinnaiguin ja de geahččat mo buot boarásmuvvá oktanaga.

2030: NATIONÁLA KAPASITEHTA DUOĐAS

Jagis 2030 galget unnimustá 20 000 ovdánan dahkujierbmeprosessora doaibmat.

• Fápmodárbu: 40–50 megawáhta.
• El-geavaheapmi: 0,3–0,4 terawáhtadiimmu jagis.
• Ollislaš investeren: 20–35 miljárdda ruvnno.
• Jahkásaš gollu, maiddái mašiinnaid ođasmahttin: 4–8 miljárdda ruvnno.

Dearvvašvuođafuolahus ja suodjalus ožžot erenoamážit suddjejuvvon ruoŧŧelaš birrasiid. Smávvafitnodagat ožžot rehkenastinšekkaid. Universitehtat ja dutkan ožžot várrejuvvon kapasitehta. Gávppálaš ja eurohpálaš kunddarat mákset márkanhatti.

Go kapasitehta gártá vátnin, de vástádus lea hukset eambbo. Ruoŧŧa ii galgga hálddašit váilevašvuođa bistevaš dillin. Mii galgat hukset. Jus liikká ferte dahkat čielga vuoruheami, de Ruoŧa dearvvašvuođafuolahus ja Ruoŧa suodjalus mannet vuos. Dan maŋŋá Ruoŧa fitnodagat. Guoros kapasitehta galgá geavahuvvot ruoŧŧelaš vuođđomodeallaide, dutkamii, oahpahussii, suodjalussii ja vuovdimii Eurohpás.

2030–2035: HUKSE GIGAFABRIHKA

Viiddideapmi galgá joatkašuvvat 50 000 prosessora guvlui 2032:s ja unnimustá 100 000 prosessora guvlui maŋimustá 2035:s.

Olles viidodagas dárbbašuvvojit:

• 75–125 miljárdda ruvnno ollislaš investeren.
• 200–230 megawáhta fápmu.
• 1,6–2,0 terawáhtadiimmu el-fápmu jagis.
• 15–27 miljárdda ruvnno jahkásaš gollu, maiddái mašiinnaid oktilis ođasmahttin.

Stáhta galgá eaiggáduššat fitnodaga, eatnama, strategalaš stivrejumi ja Ruoŧa kapasitehta. EU ja ealáhuseallin sáhttet searvat investeremiiguin, dáhkádusaiguin ja guhkesáiggi rehkenastinfámu oastimiiguin. Sii ožžot oastit kapasitehta — eai Ruoŧa mearridanrievtti.

Dasa lassin galgá huksejuvvot nubbi rusttet eará báikái, várrekapasitehta ja nationála gierdavašvuođa várás.

GOLLU LEA STUORIS. MOLSSAEAKTU LEA STUORIT.

Ruoŧa atomafápmoáigumušas lea plánenárvu sullii 1,3 biljovnna ruvnno.

Vuosttaš dahkujierbmemuddu vástida das sullii guokte proseantta. Olles ruoŧŧelaš dahkujierbmegigafabrihkka vástida sullii 6–10 proseantta.

Mii eat sáhte digaštallat biljovnnaid boahtteáiggi el-fámu buvttadeami dihte ja de šaddat várrugassan go moadde logi miljárdda galget geavahuvvot dan infrastruktuvrii mii jorgala dan el-fámu máhttun, fitnodahkan, suodjalussan ja buvttadeapmin.

Dát ii leat dáhtaguovddášprošeakta.

Dát lea ruoŧŧelaš industriijaprošeakta, máhttoprošeakta ja iešmearridanprošeakta.

JAGIS 2030 RUOŦŦA GALGÁ EAIGGÁDUŠŠAT MEARKKAŠAHTTI NATIONÁLA DAHKUJIERBMEKAPASITEHTA. MAŊIMUSTÁ 2035:S MII GALGAT LEAT OKTA EUROHPÁ NJUNUŠ REHKENASTINFÁMU BUVTTADEDDJIIN.

MII EAT GALGGA PLÁNET OTNÁ DÁRBBU VÁRÁS. MII GALGAT HUKSET DAN MÁILMMI VÁRÁS MII JUO LEA BOAHTIMIN.