Máhttobáŋku: Sonja Kovalevsky

Vuosttasgáldut

Vospominanija detstva, Barndomsminnen, 1889: ruoššagielat iešbiografiija, mii almmuhuvvui vuosttas geardde ruoŧagillii namain Systrarna Rajevski jagi 1889. Eŋgelasgielat jorgalus: A Russian Childhood, Springer 1978.

Ur ryska lifvet: Systrarna Rajevski, 1889, lea beallebiográfalaš girjjálaš gieđahallan ruoŧagillii. Nihilistka, 1890, lea beallebiográfalaš ja loahpakeahtes romána ruoššagillii. Neavttáriidnja Kampen för lyckan gávdno ruoŧagielat teakstan Projekt Runebergas.

Jagiid 1874–1888 matematihkalaš artihkkalat gieđahallet oassálas differensiálaovttadagaid, Saturnusa rieggáid, ellipsalaš integrálaid ja garras rupmaša jorrama. Reivečállin Karl Weierstrassain jagiid 1870–1891 lea mearrideaddji áddešit su matematihkalaš ovdáneami ja bargoproseassa.

• Ur ryska lifvet – bibliográfalaš merkošahtti, LIBRIS
• Projekt Runeberg
• Sofia Kovalevskaya – MacTutor History of Mathematics

Nuppádasgáldut

Ann Hibner Koblitz, A Convergence of Lives, 1983, ja Roger Cooke, The Mathematics of Sonya Kovalevskaya, 1984, leat guovddážis. Pelageja Polubarinova-Kochina girji Love and Mathematics, 1985, vuođđuduvvá earret eará arkiivareivviide. Antologiija Mathematician with the Soul of a Poet, 2021, čohkke dikta- ja neavttáriidnjajorgalusaid čilgehusaiguin.

• Sonja Kovalevsky – Svenskt kvinnobiografiskt lexikon
• Sonja Kovalevsky – Nordic Women's Literature
• Remembering Sofya Kovalevskaya – LIBRIS

Ovddasteaddji sitáhtat ja stiillaovdamearkkat

• "Matematihkalaš symbolat váikkuhedje mu miellagovahallamii ja bokte mus gudnejahttima matematihka ovddas alla ja čiegus dieđan, mii rahpá iežas álggaheapmiide ođđa, imašlaš máilmmi, masa dábálaš jápmánlaš olbmot eai beasa."
• "Diktár ferte áicat dan, maid earát eai áicce, ja oaidnit čiekŋaleappot go earát oidnet. Ja matematihkar ferte dahkat seamma."
• "Matematihkka rahpá ođđa, imašlaš máilmmi."

Sitáhtat leat almmuhuvvon ruoŧagielat jorgalusas ja čadnon gáldočujuhusaide. Dat doaibmet jietnamállema bagadussan, eai ge friddja materiálan, maid sáhttá hábmet ođđasit.

Hárjehallandáhta ráhkadus

• Muitooasit: jietnadássi jurddašeaddji ja persovnnalaš, retorihkka muitaleaddji, suorgi iešbiografiija.
• Románaoasit: jietnadássi dramáhtalaš ja dovdomearri, retorihkka govvagiella ja veardádallan, suorgi fikšuvdna.
• Reivvet: jietnadássi persovnnalaš ja čilgejeaddji, suorgi reivečállin.
• Matematihkalaš artihkkalat: jietnadássi analyserejeaddji ja formálalaš, suorgi dieđa.
• Nuppádasgáldut: jietnadássi áššálaš ja čilgejeaddji, geavahuvvojit dieđuid dárkkisteapmái.

Máhcahalli sánit ja cealkagat merkejuvvojit: alla ja čiegus dieđa, oaidnit čiekŋaleappot go earát, ánssáša ollašuhttit, friddjavuohta, dásseárvu, teorema. Otná eahpeformálalaš teavsttat eai seaguhuvvo jietnakorpusii.

Etihkka ja olámuttolašvuohta

Historjjálaš persovnna jiena geavaheapmi gáibida gudnejahttima ja čielga gáldočujuhusa. Dahkujierbmi galgá čielgasit govviduvvot dulkojeaddji simuleren. Materiála ordnejuvvo čielga bajilčállagiiguin, oaneheappot teakstabihtáiguin ja čilgejeaddji teavsttain, vai dat doaibmá šearbmalohkkiiguin.