Stáhta golut kultuvrii, valáštallamii ja dikšui – hálddahusa analysa mielde

Doaibmalaš čoahkkáigeassu

Deháleamos bohtos lea, ahte Ruoŧa stáhtabušeahtas ii leat oktasaš rehketdoallokategoriija hálddahussii dahje bajitlassigoluidda kultuvrras, valáštallamis ja dikšumis. Bušeahtas earuhuvvojit baicce earret eará juolludeamit, ruhtasirdimat, eiseválddiid doaibmagolut ja investeremat. Danne stáhtabušeahtas ii sáhte njuolga lohkat virggálaš hálddahusproseantta. Dakkár proseanta ferte ráhkaduvvot, ja bohtos sorjá nanus meroštallamis.

Vai buot eiseváldedoaimma ii gohčodivčče hálddahussan, geavahuvvojit guokte dási. Gárži hálddahus dahje vuogádatdoaibma mearkkaša guovddáš goluid stivremii, njuolggadusaide, bearráigeahččamii, analysii, doarjagiid hálddašeapmái ja sullasaš doaimmaide, go dat sáhttet sierranahttot sierra juolludeapmin. Njuolggo doaibma meroštallojuvvo dan ruhtadeapmin dahje buvttadeapmin, mii báhcá kultuvra-, valáštallan-, dikšu- ja fuolahusbálvalusaide. Maŋit kategoriijas lea ain čihkosis hálddahus museaid, dikšofálaldagaid, gielddaid, regiovnnaid, valáštallanorganisašuvnnaid ja doarjaga vuostáiváldiid siskkobealde. Proseanttaid galgá danne lohkat vuogádatgoluid gaskaboddosaš mihttun, ii byrokratiija dahje beaktilmeahttunvuođa mihttun.

Maŋimuš viđa jahkái, maid bohtosiid sáhttá oktagaslaččat duođaštit, 2020–2024, ledje olles golusuorggi 9, Dearvvašvuođadikšu, buohccedikšu ja sosiála fuolahus, golut 101,8, 138,0, 118,2, 108,8 ja 116,0 miljárdda ruvnnu. Golusuorgi 17, Kultuvra, media, osku servodagat ja astoáigi, lei seamma jagiid 20,4, 22,7, 19,7, 16,7 ja 16,6 miljárdda ruvnnu. Pandemiijaáiggi spiehkastaga alla dásit dagahit njuolggadis trendadulkoma boasttuid addin.

Valáštallamii lea mealgat čielgaseappot stáhtalaš juolludeapmi: juolludeapmi 13:1 Stöd till idrotten. Bohtos lei sullii 3,47 miljárdda ruvnnu 2020, 3,92 miljárdda 2021, 2,79 miljárdda 2022, 2,09 miljárdda 2023 ja 2,117 miljárdda ruvnnu 2024. Stáhtabušeahtas ii baicce čájehuvvo, man ollu dán ruđas loahpas manná Riksidrottsförbundet, sierravaláštallanlihtuid dahje searvviid hálddahussii.

Kultuvrra várás ráhkaduvvo gárži ráddjen 2024 jahkái rehkenastimiin oktii UO17 kultuvrapolitihkalaš oassesurggiid – earret eará máŋgga kultuvrasuorggi rasttildeaddji doaimma, lávdedáidaga, girjjálašvuođa ja giela, dáiddáriid, arkiivvaid, kulturárbira, museaid, arkitektuvrra, govvadáidaga ja hámiid sihke filmma – muhto valáštallan, nuoraidpolitihkka, media, osku servodagat, álbmotčuvgehus ja speallapolitihkka eai leat mielde. Dát analysalaš supmi lea 9,046 miljárdda ruvnnu 2024.

Hui gárži guovddáš hálddahusa gaskaboddosaš mihttu, mii sisttisdoallá Statens kulturråd ja Myndigheten för kulturanalys juolludemiid, oktiibuot sullii 93 miljovnna ruvnnu, dahká vuogádatdoaimma oasis sullii 1,03 proseantta ráhkaduvvon kultuvraoppalašvuođas 2024. Báhcaga supmi lea sullii 8,953 miljárdda ruvnnu, 98,97 proseantta. Dát lea lahkamuččat vuolimus rádji.

Stáhtalaš dearvvašvuođa- ja buohccedikšopolitihka oassesuorggi bohtos lei 74,184 miljárdda ruvnnu 2024. Gárži guovddáš vuogádatgoluid gaskaboddosaš mihttu, mii lea ráhkaduvvon Socialstyrelsen, SBU, TLV, Läkemedelsverket, E-hälsomyndigheten, IVO ja Myndigheten för vård- och omsorgsanalys goluin, addá sullii 2,308 miljárdda ruvnnu dahje 3,11 proseantta. Báhcaga supmi lea sullii 71,876 miljárdda, 96,89 proseantta. Ii dásge leat sáhka dušše bajitlassigoluin: bearráigeahčču, dálkkasaddiid haddemeroštallan, máhttostivren, dearvvašvuođateknologiija árvvoštallan ja dikšoanalysa leat iešheanalaš almmolaš váldobarggut.

UO9 lea stáhta bušeahttagollu, ii olles Ruoŧa dearvvašvuođa- ja buohccedikšuma dahje sosiála fuolahusa gollu. Regiovnnaid vuođđodearvvašvuođadikšu ja buohcciviesut sihke gielddaid boarrásiidfuolahus ruhtaduvvojit ja rehketdollet mealgat muddui stáhtabušeahta olggobealde.

Dáidá deháleamos loahppaboađus leat metodologalaš: dárkilis tabealla, mas Ruoŧa, Norgga, Dánmárkku, Suoma, Vuolleeatnamaid ja Duiska hálddahusproseanttat buohtastahttojuvvojit buot golmma suorggis, addálii boasttu dárkilvuođa, jus dat ráhkaduvvolii njuolga iešguđetge riikka stáhtabušeahtas.

Meroštallamat, ráddjen ja metoda

Mii dás lohkko hálddahussan ja bajitlassigolun

Ii leat makkárge surggiidrasttildeaddji, virggálaš Ruoŧa stáhtabušeahta meroštallan hálddahusas dahje bajitlassigoluin, maid sáhttá seamma láhkai geavahit kultuvrii, valáštallamii ja dikšui. Bušeahttaevttohusas ráđđehus earuha earret eará ruhtasirdimiid, doaibmagoluid ja investeremiid. Doaibmagolut eai leat seamma go hálddahus: museabargi čájáhusbargu, dárkkisteaddji bearráigeahčču dahje eiseválddi áššedovdi analysa sáhttet buohkat gullat doaibmagoluide.

Mii lohkko kultuvran, valáštallamin ja dikšun

Kultuvra ráddjejuvvo 2024 UO17 kultuvrapolitihkalaš osiidda. Valáštallan meroštallojuvvo juolludeapmin 13:1 Stöd till idrotten. Dikšu čájehuvvo guovtti dásis: sihke dearvvašvuođa- ja buohccedikšopolitihkkan, sihke olles UO9:s, mii sisttisdoallá maiddái álbmotdearvvašvuođa, doaibmahehttepolitihka, sosiála bálvalusaid, mánáidvuoigatvuođapolitihka ja dutkama.

Vuođđodearvvašvuođadikšu ja buohcciviessodikšu eai leat mielde olles buvttadangoluideaset, daningo eanaš oassi lea regiovnnaid ekonomiijas. Boarrásiidfuolahus ii leat mielde olles gielddalaš golloheapmin. Danne lea dárkileabbo gohčodit tabeallaid stáhtalaš bušeahttaruhtadeapmin go Ruoŧa dikšuma ja fuolahusa olles almmolaš golun.

Ruoŧŧa: stáhta golut ja ovdáneapmi

Ráidu čájeha, manne jagiid 2020–2022 ferte gieđahallat várrogasat: sihke dikšui ja kultuvrii váikkuhedje stuorra gaskaboddosaš stáhtalaš pandemiijadoaimmat. Njiedjan 2021 rájes 2024 rádjái ii danne iešalddis mearkkaš, ahte dábálaš doaibma uhccánii seamma muddui.

Suorggit sierra 2024

Stuorát dikšopoasttaid gaskkas 2024 ledje dálkkasaddiovdamunit sullii 37,2 miljárdda ruvnnu, doarjagat álbmotdearvvašvuhtii ja buohccedikšui sullii 17,7 miljárdda, bátnedikšoovdamunit sullii 7,6 miljárdda ja dikšočoraide čadnon doaimmat sullii 5,0 miljárdda. Sosiála bálvalusain lei veahkkiordnejuvvon buhtadus sullii 25,3 miljárdda ja boarrásiid suorggi movttiidahttindoarjja sullii 9,0 miljárdda.

Stáhtabušeahta iežas ekonomalaš juohku

Dát proseanttat leat ávkkálaččat dárkkistangovvan, muhto 8,73 ja 27,44 proseantta eai leat hálddahusossodagat. UO17:s lea oassi stáhta iežas doaimmas kultuvrabuvttadeapmi; UO9:s fas bearráigeahčču, gearggusvuohta ja máhttostivren.

Vearrogolut leat sierra ráddjengažaldat. Geahpeduvvon lassiárvoverru astoáigái ja valáštallamii árvvoštallo lea sullii 6,71 miljárdda ruvnnu, kultuvralaš čájálmasaide sullii 2,59 miljárdda ja girjjiide sullii 1,92 miljárdda. Dat eai leat juolludangolut, ja danne daid ii leat lasihuvvon oppalaš supmiide.

Hálddahus buohtastahtton njuolggo doibmii

Kultuvra

Dát jáhkkimis vuolidit duohta bajitlassigoluid. Riksarkivet, stáhtalaš museain ja lávdedáiddaásahusain leat iežaset jođihan-, ekonomiija-, HR-, IT- ja lanjadoaimmat, maid ii sáhte juolludantabeallas earuhit áššedoaimmas. Seammás livččii hálddahuslaš duššindollama badjelmearálaš árvvoštallan gohčodit Kulturrådet ja Kulturanalys olles goluid bajitlassigollun.

Valáštallan

Livččii metodologalaččat boastut almmuhit nolla proseantta hálddahussii ja 100 proseantta njuolggo doibmii. Juolludeapmi lea stáhta oaidninčiegas ruhtasirdin, muhto dat sáhttá dasto ruhtadit sihke searvedoaimma ja lihttodoaimmaid. Luohtehahtti rehkenastin gáibida Riksidrottsförbundet ja sierravaláštallanlihtuid rehketdoaluid.

Dearvvašvuođa- ja buohccedikšu

Dán logu berre dulkot vel várrogasabbo go kultuvrra 1,03 proseantta. IVO bearráigeahčču, SBU dearvvašvuođateknologiija árvvoštallamat, TLV haddi- ja doarjjabargu, Läkemedelsverket regulerendoaibma ja Socialstyrelsen normeren leat dikšovuogádaga mearkkašahtti doaimmat. Seammás regiovnnaid báikkálaš hálddahus váilu ollásit dáin juolludemiin.

Sosiála fuolahus ja olles UO9

2,61 proseantta ii berre geavahit Ruoŧa dikšuma ja fuolahusa hálddahusa váldomihttun. Dat mihtida muhtin dovdameahttun guovddáš stáhtalaš vuogádatdoaimmaid hui viiddis golusuorggis.

Riikkaidgaskasaš buohtastahttin ja oktiiheiveheapmi

Riikkaidgaskasaš buohtastahttimis ferte earuhit guokte váttisvuođa. Vuosttaš lea ruhtadandássi: Ruoŧa guovddášstáhta gollu, Norgga gielddalaš kultuvragollu, Dánmárkku regionála dikšogollu ja Duiska sosiáladoarvagatgollu sáhttet ruhtadit seammalágan bálvalusa, muhto čájehuvvojit iešguđetge ásahusa luhtte. Nubbi lea hálddahusa meroštallan.

Eurostat COFOG-vuogádat sáhttá oktiiheivehit almmolaš goluid doaimma mielde ja heive kultuvrii ja valáštallamii, muhto ii dábálaččat sierranahtte siskkáldas bajitlassigoluid. Dearvvašvuođa várás System of Health Accounts 2011 klassifisere stivrema sihke vuogádat- ja ruhtadanhálddahusa sierra dearvvašvuođadoaibman, mii dahká riikkaidgaskasaš buohtastahttimiid vuođđojurdagis vejolažžan.

Váilovaš dieđu ii goassege oaččo buhttet nollain. Gos oktiiheivehuvvon hálddahuspoasta ii gávdno, galgá seallu merkejuvvot olámuttusin dan sadjái, ahte deavdit dan árvvoštallamiin.

Eahpesihkarvuođat ja diehtováilevašvuođat

• Stáhta gollu ii leat seamma go olles almmolaš gollu. Regiovnnat ja gielddat doaimmahit duođaid stuorra osiid dikšumis ja sosiálabálvalusas.
• Juolludeamit eai leat golobáikkit. Doarjjajuolludeapmi sáhttá ruhtadit vuostáiváldi hálddahusa; eiseváldijuolludeapmi sáhttá ruhtadit njuolggo áššedoaimma.
• Kultuvrra 1,03 proseantta lea vuolimus rádji, ii gokči buot bajitlassigoluid.
• Dikšuma 3,11 proseantta lea vuogádatgoluid gaskaboddosaš mihttu, mii sihke sisttisdoallá váldobargguid ja guođđá eret dikšofálaldagaid báikkálaš hálddahusa.
• Valáštallama hálddahusossodaga ii sáhte luohtehahttit rehkenastit stáhtabušeahtas.
• Pandemiijajagit 2020–2022 leat ráhkaduslaš spiehkastagat ja daid ii berre geavahit dábálašjagin.

Ávžžuhuvvon golomálle

Lea erenoamáš dehálaš doallat vuogádatstivrema ja regulerema sierra fitnodatlaš hálddahusas. Muđui šaddá boasttu govva, ahte IVO bearráigeahčču dahje SBU duođaštusbargu livččii seammalágan gollu go girjen ja HR. Danne berre raporteret guokte oasselogu bálddalaga: fitnodatlaš bajitlassigollu ja vuogádatgollu oktiibuot.

Loahppabohtosat

Dáid loguid luohtehahttimus gulahallanvuohki ii leat dadjat, ahte dušše 1 proseanta kultuvrras ja 3 proseantta dikšumis manná hálddahussii. Rievttes hábmen lea, ahte sullii 1 proseanta meroštallon kultuvrra ruhtadeamis ja sullii 3 proseantta stáhtalaš dearvvašvuođa- ja buohccedikšopolitihkalaš ruhtadeamis sáhttá dovdát gáržžes joavkun guovddáš stivren-, analysa-, bearráigeahččan- ja hálddahusdoaimmaid. Buot ollašuhttiid duohta bajitlassigollu oktiibuot lea alit, muhto dan ii sáhte meroštallat dušše stáhtabušeahta vuođul.

Gáldut

• Regeringen, utgiftsområde 9 Hälsovård, sjukvård och social omsorg (prop. 2025/26:1)
• Regeringen, utgiftsområde 17 Kultur, medier, trossamfund och fritid (prop. 2025/26:1)
• Regeringen, budgetpropositionen för 2026 (prop. 2025/26:1)
• Regeringen, budgetpropositioner per budgetår
• Riksidrottsförbundet, om RF och statens stöd
• Eurostat, Government expenditure by function (COFOG)
• WHO, A System of Health Accounts 2011
• OECD, Health spending