Gáldoteaksta: riektesajádat, buhtadusmodeallat ja vuosttašgáldut
Vuođđoávdnasa geaidnokárta, vuosttašgáldut ja lasi lohkan – dokumeanttat mat leat vuoigatvuođaid várrehusa, oktasaš liseanssa ja residuálabuhtadusa evttohusaid duogábealde.
Evttohuvvon geaidnokárta
Áigeplána vuođđuduvvá dasa, ahte eaktodáhtolaš ja teknihkalaš čovdosat geahččaluvvojit ovdal viiddis bággolágasátnema. Seammás dat eastada eaktodáhtolašvuođa šaddamis bissovaš ággan maŋidit muddennjuolggadusaid: jus pilotaid gokčan, čielggasvuohta dahje juohkin ii leat doarvái buorre, de galgá leat vejolaš bidjat doaibmat soahpanliseanssa dahje njuolgga láhkananáduvvon liseanssa rabas árvvoštallama maŋŋá.
Vuosttašgáldut
- EU DSM-direktiiva 2019/790, erenoamážit artihkkalat 3, 4 ja 12 – vuođđonjuolggadusat dutkama TDM:i, oppalaš TDM:i várrehusain ja viiddiduvvon váikkuhusat oktasaš liseanssaide.
- EU dahkujierbmiásahus 2024/1689, erenoamážit artihkal 53 – dahkkivuoigatvuođapolitihkka ja hárjehusčoahkkáigeassu oppalaš dahkujierbmemodeallaid fálliide.
- EU-komišuvnna GPAI-koda ja olláhuhttindieđut – čielggasvuođa- ja dahkkivuoigatvuođagáibádusaid geavatlaš čuovvun.
- Ruoŧa dahkkivuoigatvuođaláhka, láhka 1960:729 – oktonasvuoigatvuođat, TDM, soahpanliseanssat, ovddasvástádus ja buhtadus.
- Proposition 2021/22:278, Upphovsrätten på den digitala inre marknaden – Ruoŧa láhkaovdabarggut DSM-direktiivva ollašuhttimii.
- United States Copyright Act, §§ 102, 107, 504 ja 506 – originálavuohta, suodjalusa ráját, fair use ja ovddasvástádus.
- U.S. Copyright Office, Copyright and Artificial Intelligence, oasit guokte ja golbma – olmmošlaš čállivuohta, dahkujierbmeboađus, hárjeheapmi, liseanssat ja ođastusaid árvvoštallamat.
- Japána Copyright Act ja kulturvirgeoapmaha General Understanding on AI and Copyright – artihkal 30-4 ja ii-konsumerema geavaheapmi.
- Kiinna Copyright Law 2020 ja generatiivvalaš dahkujierbmebálvalusaid gaskaboddosaš njuolggadusat – vuoigatvuođat, spiehkastagat, ráŋggáštusat ja gáibádusat lágalaš hárjehusgálduide.
- India Copyright Act 1957 ja § 52 – dihtoriin ráhkaduvvon barggut, fair dealing, copyright societies ja ovddasvástádus.
- South African Constitutional Court, CCT306/24 (2026) – evttohuvvon fair-use- ja digitála spiehkastagaid vuođđoláhkalašvuođa geahččaleapmi.
- Bernkonvenšuvdna ja TRIPS-soahpamuš – riikkaidgaskasaš unnimusvuoigatvuođat ja golmma lávkki geahččaleami ráddjehusat.
- DSM-direktiiva 2019/790 (EUR-Lex)
- Dahkujierbmiásahus 2024/1689 (EUR-Lex)
- Lag (1960:729) om upphovsrätt (Riksdagen)
- U.S. Copyright Office: Copyright and Artificial Intelligence
- EPRS: Generative AI and Copyright (Europaparlamentet)
Lasi lohkan ja politihkavuođđoávdnasat
- Eurohpáparlameantta dutkamuš Generative AI and Copyright – Training, Creation, Regulation (2025): gaskka generatiivvalaš dahkujierpmi ja EU dálá TDM-njuolggadusaid gaskkas, ja evttohusat čielggasvuođa ja liseanssa birra.
- Eurohpáparlameantta mearrádus dahkkivuoigatvuođa ja generatiivvalaš dahkujierpmi birra, dohkkehuvvon njukčamánus 2026: politihkalaš gáibádusat doahttalit opt-out-vuoigatvuođa, buoridit ráđđádallanveaga ja geavahit oktasaš liseanssa.
- EU-komišuvnna raporttat oktasaš hálddašeami ja viiddiduvvon liseanssa birra: ásahuslaš hábmen, ovddasteaddjivuohta ja vásáhusat ECL-modeallain.
- U.S. Copyright Office, goalmmát oassi generatiivvalaš dahkujierbmehárjeheami birra: eaktodáhtolaš liseanssa, bággoliseanssa, opt-out-vuogádat ja fair use buoremus ja viidámus virggálaš buohtastahttin.
- WIPO bargu dahkujierpmi ja dahkkivuoigatvuođainfrastruktuvrra birra: dahkki namuheami, buhtadusa, registariid ja rájáid rasttideaddji vuoigatvuođahálddašeami gažaldagat.
- W3C TDM Reservation Protocol: teknihkalaš protokolla mašiinnalohahahtti TDM-várrehusaide ja liŋkkaide liseansapolitihkii.
- C2PA Content Credentials: kryptográfalaččat čadnojuvvon vuolgogáldu ja digitála sisdoalu álgovuolggas ja rievdadusain ráhkaduvvon dokumentašuvdna.
- IPTC njuolggadusat dahkujierbme-opt-outii, veršuvdna 2.0: geavatlaš vuogit almmustahttiide ja govvavuoigatvuođaid eaiggádiidda almmuhit dahkujierbme- ja dieđuid roggama várrehusaid.
- Akademalaš buohtastahttin hálddašeamis ja buhtadusas dahkujierbmehárjeheami oktavuođas: dássedeapmi oktonasvuoigatvuođa, oktasaš liseanssa, buhtadusvuoigatvuođa ja márkanmodeallaid gaskkas.
Vuođđoávdnasa diehtodilli lea árvvoštallon 10 borgemánu 2026 rádjai. Riektedilli rievdá jođánit; ođđa mearrádusat ja EU-mearrádusat sáhttet rievdadit árvvoštallamiid, ja teaksta ođasmahttojuvvo beaivemeriin ja veršuvdnahistoriain.