Duogáš: borgárboađuid ruhtadeapmi

Oanehis kárten das mo Ruoŧa oktasaš opmodagat – stáhtalaš fitnodagat, ruvkkit, vuovddit, energiija ja eana – sáhtášedje leat mielde ruhtadeamen boahttevaš borgárboađuid, ja manne duohtavuođas vejolaš geaidnu lea máŋggabealat porteføljamodealla ovtta áidna imašlaš resurssa sajis.

ovddasvástáduslaš jierbmi politihkas

Oanehis čoahkkáigeassu

Ruoŧas lea juo duođalaš oktasaš kapitála: stáhtalaš fitnodagat, elektrisitehtavuogádat, vuovdi, ruvkerámma, almmolaš eana ja osat mearrabotnis ja eatnama vuolde. Dušše stáhta fitnodatossodagaid árvu lea sullii 870 miljárdda ruvnno. Fitnodagaid vuoitujuohkimat stáhtii ledje jagi 2023 veaháš vuollel 23 miljárdda ruvnno. Dat lea mearkkašahtti, muhto ii okto doarvái ruhtadit stuorra borgárbálkká.

Sturrodat lea dehálaš. Go Ruoŧas ledje jagi 2025 10 605 529 ássi, de máksin 5 000 ruvnno mánus buohkaide livččii máksán sullii 636 miljárdda ruvnno jagis. Máksin 10 000 ruvnno mánus livččii máksán sullii 1,27 biljoona ruvnno jagis, ovdal vejolaš vearromáhcahemiid dahje eará doarjagiid geahpádusaid. Duohtavuođas vejolaš geaidnu ii nappo leat «okta áidna imašlaš resursa». Dat lea porteføljamodealla: almmolaš oamasteapmi, resursarenta, energiijaboađut, alit buvttadanárvvu ealáhusat ja guhkesáigásaš stáhtalaš opmodatfoanda.

Mu oanehis vástádus lea danin: juo, Ruoŧŧa sáhttá oažžut eanet almmolaš boađuid ruoŧŧelaš resurssain – muhto nana strategiija lea háhkat eanet árvvu juohke ruvkkis, juohke kilowáhttodiimmus, juohke hehtáris ja juohke liseanssas, iige dušše roggat sakka eanet buot resurssain.

Gos Ruoŧas juo lea almmolaš dienasnávccahus

Stáhta lea juo stuorra oamasteaddji. Ruoŧa stáhtalaš fitnodatportefølijas leat 41 ollásit dahje belohahkii oamastuvvon fitnodaga, mat addet barggu sullii 121 800 olbmui ja maid árvu lea birrasiid 870 miljárdda ruvnno. Dat mearkkaša, ahte stáhtas lea juo vuođđu «servodatlaš vuoitujuohkin»-modeallii; dat ii álgge áibbas álggus.

Vattenfall lea buorre ruhtaboahtingáldu go elrávnnjemárkanat leat ovdamielalaččat. Jagi 2025 fitnodat dieđihii 19,7 miljárdda ruvnno vuoittu ja evttohii 8 miljárdda ruvnno vuoitujuohkima, seammás go dat plánet 165 miljárdda ruvnno investeremiide jagiid 2026–2030.
LKAB lea strategalaš našuvnnalaš opmodat. Jagi 2025 fitnodaga vuovdin lei 33 miljárdda ruvnno, dat doaimmahii sullii 26 miljovnna tonna ruovderuvkemálmmabuktagiid ja buvttadii 86 proseantta EU buot ruovderuvkemálmmis. Stivra evttohii 1,5 miljárdda ruvnno vuoitujuohkima.
Sveaskog lea stáhta oamastusas ja lea Ruoŧa stuorámus vuovdeoamasteaddji, mas lea sullii 14 proseantta Ruoŧa vuvddiin. Fitnodaga almmolaš bargun lea doaibmat gávppálaččat ja addit dábálaš márkanmuddui heivvolaš dietnasa.
Svenska kraftnät hálddaša monopolaš infrastruktuvrramáđi: buohkat geat leat čadnon váldofierpmádahkii mákset fitnodahkii divadiid. Dat mearkkaša, ahte almmolaš oamasta stáđis strategalaš boađuvuođu.

Vuosttas oaidnu lea nappo álki: ruhta ii leat dušše luonddus. Dat lea maiddái stáhtalaš fitnodagain, fierpmádagain, eatnamis, liseanssain, logistihkas ja industriijalaš vuođuin.

Buoremus sajit gos stáhta sáhttá lasihit boađuidis

Ruvkedoaimmaheapmi ja kritihkalaš minerálat

Jos Ruoŧŧa háliida eanet almmolaš boađuid eatnamis, de ruvkedoaimmaheapmi lea okta čielggaseamos suorgi maid berre guorahallat. Ruoŧas leat dál 13 doaibmi ruvkke, ja buohkat leat metálaruvkkit. Málbmebuvttadeapmi lei jagi 2025 sullii 80 miljovnna tonna. SGU deattuha maiddái ruoŧŧelaš grafihtta-, hárvenaš eanašládjametálla-, fosfáhttaminerála-, kobálta- ja wolfrámagávdnosiid ja eará kritihkalaš álgoávdnasiid.

Muhto mearrideaddji ášši lea dát: Ruoŧŧa lea heittot almmolaš árvvu ávkkástallamis. Minerálalága mielde stáhta ii dál čađat ohcamiid, ja minerálabuhtadus lea dušše guokte duhátasoasi rehkenastojuvvon roggon árvvus; golbma njealjádasoasi mannet eanaoamasteaddjiide ja okta njealjádasoassi stáhtii. Dat lea hui unna almmolaš oassi go buohtastahttá eará báikkiid resursanašuvnnalaš modeallaiguin.

alit resursarenta/minerálabuhtadus strategalaš minerálain
eanet stáhtalaš ovttasruhtadeapmi geologiijii, ráfinastimii ja buvttadanárvvu lasiheapmái
njuolggadus, ahte jos stáhta váldá lobiid dahje infrastruktuvrra riskka, de dat galgá maiddái oažžut oamastanoasi dahje oasi vejolaš vuoittus
eanet ruovttueatnamalaš buvttadanindustriija, iige dušše roahkka málmema olggosfievrrideapmi

Lea maiddái nubbi ruvkegeaidnu: boares ruvkebázahusat. SGU dadjá, ahte historjjálaš ruvkebáktedávttis ja rikastanhilggus sáhttet leat kritihkalaš álgoávdnasat, ja ahte Bergslagena boares ruvkebázahusat sáhtášedje lasihit resurssaid oažžuma. Dat lea miellagiddevaš, go sáhttá sihke buktit boađuid ja veahkehit buhtistit boares guovlluid.

Energiija, fápmu ja elrávnnjefierpmádat

Energiija lea jáhkkimis guhkes áiggi vuollái buot nannoseamos ovttaskas vástádus. Ruoŧa elektrisitehtadárbu vurdojuvvo lassánit 300 TWh rádjái jahkái 2045, ja ráđđehus lea juo ásahan stáhtalaš doarjjarámma ođđa atomafápmui stáhtalaš loanaiguin ja guovttegeardán erohusšiehtadusaiguin, mat gusket gitta sullii 5 000 MW rádjái.

Čáhcefápmu lea juo okta Ruoŧa stuorámus elektrisitehtagálduin, muhto boares modealla stuorra buođđohuksemiid várás lea measta ollásit huksejuvvon. Stuorra ođđa čáhcefápmohuksemiid ráddje láhka suodjaluvvon jogain. Dat mearkkaša, ahte stuorámus almmolaš árvu boahtá jáhkkimis dálá čáhcefámu ođasteamis, ođđa atomafámu huksemis, vurkenvejolašvuođaid lasiheamis ja stuorát oasi oamasteamis elrávnnjefierpmádagas ja dássedeaddjivuogádagas.

Vuođđoprinsihppa dáppe lea: jos stáhta galgá dáhkidit riskka atomafámus, mearrašiljus infrastruktuvrras dahje stuorra fierpmádatviiddideamis, de dat ii galgga doaibmat dušše bearráigeahččan eiseváldin. Dan galgá doaibmat oamasteaddjin. Vattenfall čájeha juo, ahte almmolaš energiijaopmodagaid oamasteapmi sáhttá buktit sihke strategalaš stivrrema ja vuoitujuohkimiid.

Vuovdi, eana ja čáhci

Ruoŧa vuovddit eai leat dušše čáppa luonddugovat. Dat leat buvttadeaddji opmodatvuođđu. Almmolaš vuovdestatistihkka čájeha, ahte buvttadeaddji vuovdeeatnama jahkásaš šaddu lea sullii 117 miljovnna m³sk, dan botta go jagi 2025 ovdagihtii rehkenastojuvvon čuohppan lei sullii 87 miljovnna m³sk. Muorraopmodat lea dál badjel 3,6 miljárdda kubihkkamehtera.

Dat ii mearkkaš «čuohpat garraseappot ja máksit borgárbálkká». Buoret geaidnu lea:

sirdit fuomášumi dušše hivodagas alit árvosaš gieđahallojuvvon muorrabuktagiidda
atnit stáhtalaš vuovdeeatnama bioekonomiijii, olgodoaimmaide, bivdui, láigumii ja luonddovuđot bálvalusaide
buoridit buvttadeaddjivuođa várrogasat doppe gos dat lea ekologalaččat dohkálaš
seailut čadnon čáđat ja biologalaš šláddjivuođa árvvu haddemálli siste, dan sajis ahte mahkášat vuovddi leat dušše muorraávnnas

De juo, vuovdi ja čáhci leat dehálaččat – muhto golli lea buoret hálddašeamis ja buoret haddemis, ii ge oktageardán rogganhoahpus.

Ođđa ovdageahči

Okta eanet ođasmahtti vejolašvuođain lea eana vuoláš gearddi ieš. Jagi 2026 SGU dieđihii, ahte Ruoŧas leat identifiserejuvvon guokte mearrašiljus báikki, mat heivejit hiilidioksida geologalaš vurkemii. Dat ii leat borgárbálkká ruhtadangáldu lahka boahtteáiggis, muhto sáhtášii šaddat boahttevaš almmolaš gávpedoibman vurkenvuoigatvuođaid, fievrrideami ja industriijalaš bálvalusaid siskkobealde, jos Ruoŧŧa hukse ruovttueatnamii CCS-gollaga. Dat lea strategalaš molssaeaktu «jurddašit ođđa guovlluid mielde».

Maid jáhkán iešguđet jurddašanvugiid dahkat

Dát leat árvvoštallannjuolggadusat, eai ge einnostusat. Anán namaid jurddašanreaidun.

Jan Stenbeck: gaikkot bohtosiid, hástit monopolaid, doaibmat jođáneappot go byrokratiija ja hukset ođđa márkaniid telekommunikašuvnna lágan ođasteami birra. Ruoŧa resursapolitihkas dat mearkkašii hui garrasat čalmmustahttit leahtu, lobiid, gilvvu ja dan, mo nahkáris stáhtalaš opmodagain dahkkojuvvojit árjjalaš, ruđalaš golgama buvttadeaddji vuođut.
Elon Musk: hukset ceaggut čoahkádusa – elrávnnjebuvttadeapmi, báhtarat, softveara, sirdin, diehtoguovddážat, ovdánan industriija, vejolaččat vel stáhta dorjon industriijalaš vuođđu fierpmádatjierpmi ja energiijavurkema birra. Musk-lágan stáhta ii bissešii «buvttadit elektrisitehta» rádjái; dat geahččalivččii oamastit olles gollaga.
Olof Palme: doalahit váldosuorggiid almmolaš hálddus, atnit strategalaš surggiid vuoittuid universála vuogádagaid nannemii ja fuolahit, ahte vuođut juhkkojuvvojit viidát eaige čoahkkan.
Ellen Key: jearrat, man várás ruhta duođaid lea. Son livččii jáhkkimis ovddidan borgárvuoitujuohkima, mii buorida mánnávuođa, oahpu, áiggi, árvvusatnima ja bearašeallima, dan sajis ahte olbmuid gieđahallá dušše bargofápmindárbun.
Ingvar Kamprad: sihkkut eret stáhta duššádusa, álkidahttit vuogádagaid, geahpedit bajit goluid, atnit dan mii Ruoŧas juo lea ja hukset «máŋgga olbmo» várás. Kamprad-lágan stáhta jáhkkimis vašášii árbečájáhusprošeavttaid ja liikojivččii geavatlaš vuoittuide.
Olgoriikka sivilisašuvdna jáhkkimis rievdadivččii juohke váilevaš oktasaš opmodaga mihtiduvvon ruđalaš golgamii: eana, fierpmádahkii beassan, spektra, hiilidioksidavurken, minerálavuoigatvuođat, hábmakapasitehta, diehtoinfrastruktuvra, biologalaš šláddjivuođa máhcahan ja energiijadássedeapmi.
Oden ovddida iešráđálašvuođa, gierdavašvuođa ja oaffaruššama guhkesáigásaš fámu dihtii: hukset álggos našuvnnalaš opmodatmohtora, ja juohkit de. Odena symbolihkka lea jierbmi, mii lea vuoittojuvvon mávssu ovddas.
Athena ovddida strategiija, dáiddu ja vuoiggalašvuođa: ruhtadit sosiála oadjebasvuođa jierpmiin, máhtuin ja bures hálddašuvvon ásahusaiguin, iige dušše roahkka roggamiin.

Duohtavuođas vejolaš ruoŧŧelaš geaidnu

Jos ulbmil lea dahkat boahttevaš borgárboađuid jierpmálažžan, de nannoseamos oanehislistu lea dát:

Ásahit ruoŧŧelaš oktasaš opmodatfoandda. Deavdit dan stáhtalaš vuoitujuohkimiiguin, alit minerálarenttain, muhtun energiijarenttain ja ođđa almmolaš oamastemiin strategalaš prošeavttain. Norga ja Alaska leat ávkkálaš ovdagovat: rievdadit nohkkavaš resursaboađuid guhkesáigásaš finánssalaš opmodahkan ja dasto juohkit oasi dietnasis.
Rahpat eanet ruvkkiid dušše buoret almmolaš eavttuiguin. Stuorra vejolašvuohta ii leat «ruvkkit vai eai»; gažaldat lea, gii oažžu oasi vejolaš vuoittus. Ruoŧa dálá minerálabuhtadus lea menddo vuollegas, jos ulbmil lea oktasaš opmodat.
Viiddidit energiija oamastemiin, iige dušše lobiiguin. Atomafápmu, čáhcefámu ođasteapmi, vurken, sirdin ja industriijalaš fápmu galget buktit almmolaš dietnasa, jos almmolaš suorgi guoddá riskka.
Atni vuovddi jierbmáseappot, it dušše garraseappot. Eanet árvu juohke hehtáris lea buoret go dušše eanet čuhppojuvvon hivodat.
Álggahit servodatlaš vuoitujuohkimiin, ii ge vealtameahttumit ollislaš borgárbálkkáin. Ruoŧa resursavuođđu sáhttá jierpmálaččat ruhtadit mearkkašahtti jahkásaš dahje mánnosaš almmolaš vuoitujuohkima, muhto ollislaš stuorra borgárbálká gáibidivččii liikká rievdadusaid vearrovuogádagas, bargomárkanreforpmaid ja doarjjanvuogádagaid ođđasit hábmemiid.

Mu čoahkkáigeassu ovtta cealkagis lea dát: jos Ruoŧŧa háliida ruhtadit boahttevaš borgárboađuid, de riika berre jurddašit unnit vearrogiddejeaddjin ja eanet jierbmásin, guhkesáigásaš oamasteaddjin.

Rabas gažaldagat ja ráddjehusat

Lean dáppe čalmmustahttán daid boađugálduid, maidda mus lea stuorámus luohttámuš, ja lean garvimin mahkášamis, ahte gávdno álkes lohku das «man olu Ruoŧŧa sáhttá oažžut». Dat lohku sorjá politihkalaš válljemiin: royalty-divadiid dásit, birasnjuolggadusat, sámi eanangeavahusriiddut, stáhtalaš oamastanoasit, elrávnnjehattit, vuoitujuohkinpolitihkka ja dat, boahtágo borgárboađus eará doarjagiid sadjái vai lasáhussan daid ala. Muhtun ođđaset vejolašvuođat, erenoamážit hiilidioksidavurken ja nuppi dási resurssaid roggan, leat lohpidanveara, muhto ain ovdáneamen eaige vel leat láddan stáhtaruhtadoalu caggiin.