Ruoŧa nationála dahkujierbmerusttet: gollu ja realisttalaš viidodat
NJEALLJE DEHÁLAŠ ČIELGGADEAMI OVDAL ALMMUHEAMI
NJEALLJE DEHÁLAŠ ČIELGGADEAMI OVDAL ALMMUHEAMI
1. El-geavaheapmi berre rehkenastojuvvot veaháš čielgaseappot.
- 40–50 megawáhta jagi buot 8 760 diimmus vástida 0,35–0,44 terawáhtadiimmu.
- 200–230 megawáhta vástida 1,75–2,01 terawáhtadiimmu.
- Ovddit gaskkat, 0,3–0,4 ja 1,6–2,0 terawáhtadiimmu, eaktudit ahte rusttet ii doaimma álo olles fámuin.
2. EU-doarjja guoská eanemustá 17 prosentii relevánta IT-investeremis — ii 17 prosentii olles prošeaktagolus.
Ollesviidodat rusttegii gustojit dát eavttut:
- Muddu 1: eanemustá 200 miljovnna evrro EU:s, sullii 2,2 miljárdda ruvnno, mii galgá dássejuvvot nationála ruhtademiin.
- Muddu 2: vel eanemustá 800 miljovnna evrro, sullii 8,9 miljárdda ruvnno, eaktuduvvon EU boahttevaš guhkesáiggi bušehttii.
- Ollislaš EU-rádji: okta miljárda evrro, sullii 11,1 miljárdda ruvnno, muhto ii goassege eanet go 17 proseantta relevánta IT-kapitálagoluin.
3. Mašiinnaid ođasmahttima gollu lea rehkenastin, ii fákta.
EU gáibida viđajagi ollislaš gollorehkenastima mii siskkilda boahttevaš mašiidnalonuhemiid dahje heaittiheami. Muhto EU ii daja ahte buot mašiinnat fertejit lonuhuvvot juste golmma gitta viđa jagi maŋŋá. Formuleren berre danne leat "plánennavdin", ii sihkkaris fákta.
4. Google ii namut jagi 2028 iežas almmolaš preassadieđáhusas.
Google duođašta ahte huksen álgá geassemánu 2. beaivvi 2026, muhto ii almmut investerensupmi iige rahpanjagi. Jus háliida doalahit vuosttašgálduid, de "plánejuvvon doaibma 2028" berre sihkkojuvvot.
REHKENASTIMIID VUOĐĐU
100 000 prosessora
EuroHPC definere ollesviidodat dahkujierbmegigafabrihka nu ahte das leat unnimustá 100 000 ovdánan dahkujierbmeakseleráhtora, rehkenaston H100-ekvivaleantan. Muddu 1 galgá siskkildit unnimustá 40 000.
Fápmodárbu 200–230 megawáhta
Nvidia dokumentašuvdna almmuha:
- 72 GPU juohke GB200 NVL72-reolas.
- Sullii 120 kilowáhta juohke reolas.
- Golggahančoaskudeapmi gullá konstrukšuvdnii.
Rehkenastin manná ná:
- 100 000 juhkkojuvvon 72:in = sullii 1 389 reola.
- 1 389 geardde 120 kilowáhta = sullii 167 megawáhta dušše rehkenastinreolaide.
- Fierpmádagat, vurken, čoaskudeapmi ja eará infrastruktuvra loktejit supmi árvvoštallojuvvon 200–230 megawáhtii.
20 000 prosessorii vástideaddji čielga reolafápmu lea sullii 33 megawáhta ja árvvoštallojuvvon ollislaš fápmodárbu 40–50 megawáhta.
Stargate Norway duođašta sturrodatluohká: 100 000 Nvidia-GPU, 230 megawáhta álggus ja vejolašvuohta vel 290 megawáhtii — oktiibuot 520 megawáhta.
Investerengaska 75–125 miljárdda ruvnno
Dát lea rehkenaston gaska, man dorjot ovddemustá čuovvovaš buohtastahttimat:
- EuroHPC árvvoštallá ahte dahkujierbmegigafabrihkka gáibida unnimustá 4–5 miljárdda evrro investeremiid, sullii 44–56 miljárdda ruvnno. Dát lea vuolimus čujuheaddji dássi, ii bissovaš haddi.
- Stargate Norway guoimmit leat várren sullii ovtta miljárdda dollára vuosttaš muddui mas leat dušše 20 megawáhta.
- Microsoft investere 33,7 miljárdda ruvnno Ruoŧa balva- ja dahkujierbmeinfrastruktuvrii ja bidjá 20 000 ovdánan GPU.
- Brookfield pláne investeremiid gitta 95 miljárdda ruvdnui Strängnäsii ja viiddideami 300:s 750 megawáhtii 10–15 jagis. (Brookfield ollislaš preassadieđáhus.)
Danne 75–125 miljárdda lea bealušteaddji plánengaska, muhto ii almmolaš haddefálaldat.
Golujuohku
Supmit serveriidda, fierpmádagaide, dáhtavisttiide, čoaskudeapmái ja sihkarvuhtii leat iežamet rehkenastinčuoggát. EuroHPC duođašta goitge makkár gollošlájat fertejit leat mielde:
- GPU:t, CPU:t ja muitu.
- Alladási vurken.
- Siskkáldas fierpmádagat ja switchat.
- Reolat ja reollagas el-fuolahus.
- Čoaskudanvuogádagat.
- Vuogádatprográmmat, balvaplatforbma ja liseanssat.
El-fápmu
El-gollu 0,8–1,35 miljárdda ruvnno lea dábálaš gerddiideapmi:
- 1,8 miljárdda kilowáhtadiimmu geardde 0,45 ruvnno = 810 miljovnna ruvnno.
- 1,8 miljárdda kilowáhtadiimmu geardde 0,75 ruvnno = 1,35 miljárdda ruvnno.
Haddi 45–75 evre kilowáhtadiimmus lea plánennavdin. Ruoŧa statistihkkadoaimmahat (SCB) almmuha gávpehatti, fierbmehatti ja ollislaš hatti Ruoŧa fitnodatkunddariidda, muhto ná stuorra dáhtaguovddáš šiehtadallalii árvideames iežas el-šiehtadusaid ja fierbmeeavttuid.
GÁLDUT RUOŦA PROŠEAVTTAIDE
- Mimer: ollislaš bušeahtta 29,76 miljovnna evrro, bealli EuroHPC:s ja bealli Dieđaráđis (Vetenskapsrådet). Dat vástida sullii 330 miljovnna ruvnno geavahuvvon lonuhankurssain.
- Evroc, Arlandastad: plánejuvvon investeren 600 miljovnna evrro, 18 megawáhta ja sadji gitta 16 000 GPU:i.
- Meta, Luleå: eanet go 8,7 miljárdda ruvnno investerejuvvon ja badjel 300 ollesáiggi bargi.
- Mistral AI ja EcoDataCenter: sullii 12,8 miljárdda ruvnno Ruoŧa digitála infrastruktuvrii, stuorraviidodat dahkujierbmekapasitehtain Borlänges.
- Microsoft: 33,7 miljárdda ruvnno ja 20 000 ovdánan GPU Sandvikenis, Gävles ja Staffanstorpas.
- AWS: eanet go 39 miljárdda ruvnno 2017 rájes AWS-regiovnnas man dáhtaguovddážat leat Eskilstunas, Katrineholmas ja Västeråsas.
- Brookfield, Strängnäs: gitta 95 miljárdda ruvdnui; plánejuvvon viiddideapmi 300:s 750 megawáhtii. (Brookfield.)
- Google, Horndal: huksen álgá geassemánu 2. beaivvi 2026, 100 plánejuvvon ollesáiggi barggu ja duháhat bargosajit huksema áigge. Ollislaš investerensupmi ii leat almmuhuvvon.
EL-VUOGÁDAT DAVVI-RUOŦAS
Svenska kraftnät (Ruoŧa nationála fierbmedoaimmaheaddji) duođašta:
- Garrasit lassáneaddji dárbu Norrbottenis ja Västerbottenis.
- Dárbu sihke fierbmehuksemii, ođđa el-buvttadeapmái ja dávggasvuhtii.
- Ulbmil loktet kapasitehta Čuohpa 1 (Snitt 1) čađa 3 300:s 5 500 megawáhtii maŋimustá 2035:s.
Svenska kraftnät guhkesáiggi analysa rehkenastá dasa lassin ahte Ruoŧa dáhtaguovddážiid el-geavaheapmi sáhttá lassánit sullii 2,5 terawáhtadiimmus 2026:s gitta gaskal 8,8 ja 40,9 terawáhtadiimmu jagis 2050, scenário mielde.
RUOŦA JA EU MEARRÁDUSAT
- Ráđđehus attii suoidnemánu 30. beaivvi 2026 Vearrodoaimmahahkii (Skatteverket) barggu searvat oktasaš EuroHPC-oastimii ja mielderuhtadit beassama dahkujierbmegigafabrihkkii Suomas.
- EU bivdin rahpasii suoidnemánu 30. beaivvi 2026, giddejuvvo skábmamánu 12. beaivvi 2026 ja siskkilda gitta čieža dahkujierbmegigafabrihka. Mearrádusat vurdojuvvojit álgojagis 2027, ja doaibma galgá sáhttit álgit 18 mánu siskkobealde šiehtadusa maŋŋá.
- Áŋgiruššan siskkilda gitta 10 miljárdda evrro almmolaš ruhtadeami ja vurdojuvvo luvvet unnimustá 20 miljárdda evrro priváhta investeremiid.
- Njuolggadus eanemustá 17 proseanttas IT-kapitálagoluin, nationála dásseruhtadeamis ja konsortia ovddasvástádusas loahppainvesteremii ja doibmii, gávdno EU-ásahusas 2026/150.
- Lonuhankursa 11,0885 ruvnno evrros borgemánu 28. beaivvi 2026 gávdno Eurohpá guovddášbáŋkkus:
GÁLDOMEARKKAŠUPMI MII GALGÁ BIDJOJUVVOT DOKUMENTII
Dán teavstta gollogaskkat leat scenáriorehkenastimat, eai fállojuvvon hattit. Dat vuođđuduvvet EuroHPC gáibádusaide ja ruhtadanmodellii, Nvidia teknihkalaš dieđuide GB200 NVL72 birra, Microsofta, Brookfielda, Evroca, Mistral AI, AWS:a ja Meta almmuhuvvon investeremiidda ja Stargate Norwayi. El-geavaheapmi lea rehkenastojuvvon: fápmu gerddiiduvvon jagi 8 760 diimmuin. Jahkásaš ollislaš gollu siskkilda doaimma, el-fámu ja plánenvárrejumi boahttevaš mašiidnalonuhemiide. Buot supmit leat jorbejuvvon 2026 haddedássái.
MII JUO DÁHPÁHUVVÁ RUOŦAS
Buohtastahttimat gáibidit várrugasvuođa: muhtun almmuhuvvon supmit siskkildit prosessoriid, huksema ja doaimma, earát fas gusket dušše rusttegiid dihto osiide.
Prošeakta: Mimer / Sweden AI Factory Almmuhuvvon viidodat dahje investeren: 29,76 miljovnna evrro, sullii 330 miljovnna ruvnno. Maid dat čájeha: Mávssolaš infrastruktuvra dutkamii ja smávva- ja gaskasturrosaš fitnodagaide, muhto guhkkin eret gigafabrihkkaviidodagas.
Prošeakta: Evroc, Arlandastad Almmuhuvvon viidodat dahje investeren: Plána 600 miljovnna evrro, 18 megawáhta ja kapasitehta 16 000 GPU:i. Maid dat čájeha: Ruoŧŧelaš ja eurohpálaš molssaeaktu iešheanalaš balvii.
Prošeakta: Meta, Luleå Almmuhuvvon viidodat dahje investeren: Eanet go 8,7 miljárdda ruvnno ja badjel 300 bissovaš bargi. Maid dat čájeha: Davvi-Ruoŧŧa doaibmá teknihkalaččat — muhto kapasitehta bálvala Meta.
Prošeakta: Mistral AI ja EcoDataCenter, Borlänge Almmuhuvvon viidodat dahje investeren: 12,8 miljárdda ruvnno. Maid dat čájeha: Eurohpálaš dahkujierbmefitnodat hukse boahtte buolvva kapasitehta Ruoŧa eatnamis.
Prošeakta: Microsoft Almmuhuvvon viidodat dahje investeren: 33,7 miljárdda ruvnno ja 20 000 ovdánan GPU. Maid dat čájeha: Lagamus buohtastahttin gaskasturrosaš nationála rusttegiin.
Prošeakta: AWS Almmuhuvvon viidodat dahje investeren: Eanet go 39 miljárdda ruvnno 2017 rájes Ruoŧa balvaregiovnnas. Maid dat čájeha: Viiddis balvainfrastruktuvra Eskilstunas, Katrineholmas ja Västeråsas.
Prošeakta: Brookfield, Strängnäs Almmuhuvvon viidodat dahje investeren: Gitta 95 miljárdda ruvdnui. Maid dat čájeha: Gievrramus ruoŧŧelaš buohtastahttinprošeakta duohta priváhta dahkujierbmemegaprošektii.
Prošeakta: Google, Horndal Almmuhuvvon viidodat dahje investeren: Investeren ii leat almmuhuvvon; huksen álgá geassemánus 2026. Maid dat čájeha: Google vuosttaš iežas eaiggáduššan Ruoŧa dáhtaguovddáš, plánejuvvon doibmii 2028:s.
AWS, Microsoft, Google ja Meta buktet Ruoŧŧii mávssolaš infrastruktuvrra. Muhto sin mašiinnat bissot fitnodagaid opmodahkan, ja kapasitehta, prográmmaid ja vuoruhemiid stivrejit dát fitnodagat.
Ruoŧa stáhtalaš rusttegis livččii eará ulbmil: dáhkiduvvon ruoŧŧelaš beassan go kapasitehta lea vátni, ruoŧŧelaš stivrejupmi juohkima badjel ja kapasitehta prošeavttaide mat leat ekonomalaččat dahje strategalaččat dehálaččat maiddái dalle go dat eai leat dakkaviđe gánnáhahttit.
LEAGO DAVVI-RUOŦŦA RIVTTES BÁIKI?
Árvideames — muhto fierbmeoktavuohta lea deháleabbo go gaskamearálaš el-haddi.
Davvi-Ruoŧŧa fállá:
- Historjjálaččat vuollegeabbo el-oppalašhattiid.
- Čáhcefámu ja eará fossiilakeahtes buvttadeami.
- Galmma dálkkádaga ja beaktilis čoaskudeami.
- Eatnama boahttevaš viiddideapmái.
- Vásáhusaid industriijas ja dáhtaguovddážiin.
- Vejolaš oktavuođaid árktalaš fiberlinnjáide.
Muhto dábálaš politihkalaš čuoččuhus ahte "davvin lea valjis hálbbes el-fápmu" lea šaddamin váralaččat oktageardánin. Stálli, čáhcečoavjjit (vátnjagas), ruvkkit, bahtterbuvttadeapmi ja eará industriijaprošeavttat gilvalit seamma el-fámus.
Svenska kraftnät almmuha ahte el-dárbu Norrbottenis ja Västerbottenis vurdojuvvo lassánit garrasit ja ahte dárbbašuvvojit sihke fierbmenannemat, ođđa buvttadeapmi ja eanet dávggasvuohta. Dálá plánat áigot lasihit sirdinkapasitehta davvin, earret eará loktemiin kapasitehta Čuohpa 1 čađa 3 300 megawáhtas 5 500 megawáhtii 2035 rádjái. (Svenska kraftnät.)
Ruoŧŧa berre danne vuosttažettiin ohcat:
- Dálá industriijabáikki mas lea sihkkarastojuvvon fierbmeoktavuohta 100–250 megawáhtii.
- Guokte sorjjasmeahttun alla kapasitehta fiberoktavuođa.
- Lagasvuođa gávpotliggenfierpmádahkii, šattoviesuide dahje industriijai mii sáhttá geavahit badjelbáza lieggasa.
- Saji golggahančoaskudeapmái ja maŋit huksenmuttuide.
- Beassama teknihkalaš bargofápmui ja fievrrideapmái.
- Nuppi, unnit rusttega eará báikái Ruoŧas, gierdavašvuođa dihte.
Áibbas ođđa báiki, mii válljejuvvo dušše danne go dat lea el-guovllus SE1, sáhttá vuordit jagiid iežas fierbmeoktavuođa — guhkit go daid prosessoriid ávkkálaš eallinagi mat álgoálggus plánejuvvojedje rusttegii.
MAID RUOŦŦA DAHKÁ ODNE
Ruoŧas lea juo Mimer Linköpinga universitehtas, man Ruoŧŧa ja EuroHPC ruhtadit ovttas. Vuogádat, mii máksá sullii 330 miljovnna ruvnno, lea oaivvilduvvon vuosttažettiin smávva- ja gaskasturrosaš fitnodagaide, álgofitnodagaide ja dutkiide. Dat lea dehálaš — muhto dat lea dahkujierbmefabrihkka dutkanviidodagas, ii nationála industriijalaš servodatresursa.
Vel deháleabbo: suoidnemánu 30. beaivvi 2026 Ruoŧa ráđđehus attii Vearrodoaimmahahkii barggu searvat EuroHPC-oastimii ja mielderuhtadit Ruoŧa beassama dahkujierbmegigafabrihkkii Suomas. Almmuhuvvon politihkka mearkkaša nappo ahte Ruoŧŧa oastá beassama suopmelaš kapasitehtii, dan sadjái go huksešii váldorusttega Ruoŧŧii. (Ruoŧa ráđđehus.)
Du evttohus lea áŋgireabbo: Ruoŧŧa doalahivččii fysalaš beassama, bargosajiid, teknihkalaš gelbbolašvuođa ja strategalaš stivrejumi riikkas.
VEJOLAŠVUOHTA EU:S
Áigi lea earenoamáš vuogas. Suoidnemánu 30. beaivvi 2026 EU rabai bivddus gitta čieža dahkujierbmegigafabrihkkii. Maŋimus ohcanbeaivi lea skábmamánu 12. beaivi 2026, ja válljen vurdojuvvo álgojagis 2027. EU rehkenastá ahte almmolaš ruhtadeapmi luvve unnimustá 20 miljárdda evrro priváhta investeremiid. (EuroHPC bivdin.)
Prográmmas gustojit dát:
- EU doarjja sáhttá addojuvvot dáhkiduvvon rehkenastinkapasitehta oastimiin.
- Searvvi riika ferte searvat unnimustá seamma ollu go EU.
- EU oassi sáhttá leat gitta 17 proseantta relevánta investerengoluin, fálaldagas namuhuvvon ráddjehusaiguin.
- Stuorámus prošeavttat sáhttet oažžut gitta ovtta miljárdda evrro EU-doarjaga guovtti muttus, dainna eavttuin ahte riika searvá vástideaddji supmiin. (EuroHPC stivrejeaddji mearrádus.)
Ruoŧa prošektii mas leat 75–125 miljárdda ruvnno, dat sáhtášii mearkkašit:
- 5,5–11 miljárdda ruvnno Ruoŧa dáhkiduvvon kapasitehtaoastimat.
- Sullásaš supmi EU:s.
- Loahppa 53–114 miljárdda ruvnno háhká doaibmakonsortia investerejeddjiiguin.
Dát lea mihá álkit bealuštit go bidjat olles boahttevaš prosessorlonuhemiid riskka njuolga Ruoŧa stáhta ala.
BUOREMUS EAIGGÁTVUOĐAMODEALLA
Mun in ávžžut ahte ráđđehusdepartemeanta galggašii ráhkadit ja jođihit AWS:a gilvaleaddji. Mun ávžžun baicce sorjjasmeahttun ja fágalaččat stivrejuvvon infrastruktuvrafitnodaga — gaskaboddosaččat gohčoduvvon Sveriges AI-kraftverk AB.
Modealla sáhtášii leat ná:
- Stáhta eaiggáduššá báikki, fierbmeoktavuođa ja strategalaš stivrejumi.
- Ruoŧŧa, EU ja ealáhuseallin ruhtadit ovttas rehkenastinrusttegiid.
- Vásihan ruoŧŧelaš dahje eurohpálaš doaimmaheaddji jođiha fysalaš rusttega.
- Stáhtas lea dáhkiduvvon kapasitehta almmolaš bálvalusaide, universitehtaide, dearvvašvuođafuolahussii, suodjalussii ja Ruoŧa vuođđomodeallaide.
- Fitnodagat ostet kapasitehta rabas ja čielga hattiiguin.
- Smávva- ja gaskasturrosaš fitnodagat ožžot rehkenastinšekkaid rájáhis nuvttágeavaheami sadjái.
- Boargárat ožžot beassama Ruoŧa dahkujierbmebálvalusaide ja nationála vuođđojuohkima dahkujierbmekapasitehtas — eai rájáhis beassama čielga prosessoriidda.
- Mašiinnat ostojuvvojit maŋŋálas buolvvain, vai olles rusttet ii boarásmuva oktanaga.
- Prográmmalaktasat leat doarvái rabas vai barggut sáhttet sirdojuvvot Nvidia, AMD ja boahttevaš eurohpálaš mašiinnaid gaskka.
Prosessoriiguin dievva visti ii leat iešalddis teknologalaš iešmearrideapmi. Iešmearrideapmi gáibida stivrejumi juohkima, dieđuid, prográmmaid, doaimmaheddjiid, sihkarvuođa ja boahtte buolvva mašiinnaid badjel.
RUOŦŦA JA ATOMAFÁPMU
Ráđđehusa geaidnokárta lea unnimustá 2 500 megawáhta 2035 rádjái ja viiddideapmi mii sáhttá vástidit sullii logi stuorra reaktora, sullii 10 000 megawáhta 2045 rádjái. Muhto sierra doarjjamodealla siskkilda dássážii dušše sullii 5 000 megawáhta. Stuorit 2045-ulbmil lea nappo áigumuš, ii gárvvis ruhtaduvvon huksenprográmma.
Viidodat: Videberg/Ringhals Buvttadeapmi: 1 410 megawáhta, sullii 12 terawáhtadiimmu jagis. Almmolaš huksenrehkenastin: Sullii 117 miljárdda ruvnno ráđđehusa vuogádatlogu mielde. Stáhtus: Golbma Rolls-Royce SMR, ovddidanmuttus.
Viidodat: Dálá doarjjaprográmma Buvttadeapmi: 5 000 megawáhta, sullii 39 terawáhtadiimmu jagis. Almmolaš huksenrehkenastin: 413 miljárdda ruvnno. Stáhtus: Ruhtadanrámma mearriduvvon.
Viidodat: Politihkalaš 2045-áigumuš Buvttadeapmi: Sullii 10 000 megawáhta, sullii 78 terawáhtadiimmu jagis. Almmolaš huksenrehkenastin: Sullii 826 miljárdda ruvnno, linearalaččat rehkenaston. Stáhtus: Ii ollásit mearriduvvon iige ruhtaduvvon.
Ráđđehusa vuogádatlohku lea vádjit 83 miljovnna ruvnno megawáhtas, dahje 413 miljárdda 5 000 megawáhtii. Dat lea čielgasit huksengollu ALMMÁ ruhtadangoluid haga. Navdin lea sullii njeallje reaktora, 1 250 megawáhta guhtege, ja čieža jagi huksenáigi.
Vuosttaš konkrehta prošeakta lea Videberg Ringhalsa luhtte: golbma reaktora, 470 megawáhta guhtege. Vuosttaš reaktor áigu ain 2030-logu gaskkamuddui, muhto prošeaktahaddi ja loahpalaš investerenmearrádus eai leat vel almmolaččat.
MU OLLISLAŠ ÁRVVOŠTALLAN 10 000 MEGAWÁHTII
Scenário: Almmolaš teknihkalaš vuolleráddji Rehkenastin: 826 miljárdda ruvnno huksen ja 122 miljárdda bissovaš bázahusvuogádahkii. Oktiibuot: sullii 0,95 biljovnna ruvnno.
Scenário: Plánenscenário Rehkenastin: 826 geardde 1,25 gollolassáneami dihte, geardde 1,15 huksenruhtadeami dihte, ja 122 lasi. Oktiibuot: sullii 1,31 biljovnna ruvnno.
Scenário: Deaddoscenário Rehkenastin: 826 geardde 1,50, geardde 1,25, ja stuorámus bázahusrámma 183 lasi. Oktiibuot: sullii 1,73 biljovnna ruvnno.
Ráđđehus árvvoštallá ođđa atomabázahusprográmma bissovaš goluid 122 miljárdan ruvdnun gitta jagi 2159 rádjái, ja vel 61 miljárdda sihkarvuođamarginan. Jurdda lea goitge ahte reaktoreaiggádat galget guoddit dáid goluid go viiddideapmi lea šaddan doarvái stuoris; supmi ii leat danne automáhtalaččat vearromáksiid rehket.
Mu 25 ja 50 proseantta divrudeamit leat scenárionavdimat, eai ráđđehusa einnostusat. Ráđđehusa iežas várrejupmi diktá geavadis gitta 100 proseantta gollobadjelmeari vuosttaš ruhtadanvuorus — mii čájeha man stuorisin eahpesihkarvuohta adnojuvvo.
MAN OLLU STÁHTA RISKE?
Sullii doarjjaprográmma vuosttaš beallái stáhta lea bidjan:
- 220 miljárdda ruvnno stáhtalaš loanaid.
- Sierra riskavárrejumi, 220 miljárdda, divrudemiide.
- Guovttegeardánis haddedáhkádusa man vurdojuvvon máksin lea oktiibuot sullii 110 miljárdda gitta 40 jagi badjel, muhto man stuorámus fápmudanrámma lea 400 miljárdda.
- Videbergii: 60 proseantta njuolggo stáhtalaš eaiggátvuohta ja gitta 34,3 miljárdda boahttevaš kapitálalasáhusaid. Go Vattenfall maiddái eaiggáduššá 20 proseantta, de almmolaš eaiggátvuohta lea eahpenjuolga sullii 80 proseantta.
Danne ii berre gohčodit 220 + 220 + 400 miljárdda "840 miljárdda golluin". Dat lea seaguhus loanain, riskavárrejumis ja haddedáhkádusas — sullii nu go bijašii oktii viesu hatti, loana ja buollindáhkádusa stuorámus buhtadusa.
Loanat galget máksojuvvot ruovttoluotta, stáhta oasit sáhttet doalahit dahje massit árvvu, ja haddedáhkádus sáhttá addit stáhtii dietnasa go márkanhaddi lea badjelis dáhkáduvvon hatti. Stáhta duohta neahttogollu diehttojuvvo easkka go huksenhattit, reantu, dáhkádushaddi ja boahttevaš el-hattit leat dovddus.
60 jagi doaimma badjel 10 000 megawáhta buvttadivččii sullii 4 680 terawáhtadiimmu. Ráđđehusa rehkenastindásiin, 80 evre kilowáhtadiimmus, dat vástida sullii 3,7 biljovnna ruvnno oktiibuot kapitála-, doaibma-, boaldámuš- ja bázahusgoluid. Muhto dát supmi ruhtaduvvo eanaš el-fámu vuovdimiin, iige galgga bidjojuvvot huksengollu ala.
EARÁ STUORRA RUOŦA INFRASTRUKTUVRALÁVKKIT
Suorgi: Fievrredaninfrastruktuvra Sturrodatluohkká: 1 171 miljárdda ruvnno. Áigodat ja mearkkašupmi: 2026–2037; geainnut, ruovdemáđit, bajásdoallan ja ođđa investeremat.
Suorgi: Ruoŧa el-fierpmádagat oktiibuot Sturrodatluohkká: 890–945 miljárdda ruvnno. Áigodat ja mearkkašupmi: Árvvoštallojuvvon dárbu 2021–2045; regionála, báikkálaš ja sirdinfierpmádagat.
Suorgi: Svenska kraftnät oassi Sturrodatluohkká: 215 miljárdda ruvnno. Áigodat ja mearkkašupmi: 2026–2035; oassi stuorit el-fierbmegovas iige galgga lasihuvvot sierra.
Suorgi: Čáhci ja golggahat Sturrodatluohkká: Unnimustá 560 miljárdda ruvnno. Áigodat ja mearkkašupmi: Gitta 2040 rádjái.
Suorgi: LKAB nuppástus Sturrodatluohkká: Gitta 400 miljárdda ruvdnui. Áigodat ja mearkkašupmi: Fitnodatstrategiija 20–25 jagi badjel, ii loahpalaš investerenmearrádus olles supmái.
Suorgi: SSAB ođđa Luleå-rusttet Sturrodatluohkká: 4,5 miljárdda evrro. Áigodat ja mearkkašupmi: Sullii 50 miljárdda ruvnno jorbejuvvon kurssain.
Suorgi: Stegra stállerusttet Bodenis Sturrodatluohkká: Sullii 6,5 miljárdda evrro. Áigodat ja mearkkašupmi: Sullii 70 miljárdda ruvnno; eanaš priváhta ruhtadeapmi.
Oktiibuot čujuhit atomafápmu, fievrredeapmi, el-fierpmádagat, čáhci ja golggahat ja stuorámus industriijanuppástusat investeremiidda mat leat sullii 4–5 biljovnna ruvnno gitta sullii 2045 rádjái. Dat ii leat oktasaš stáhtarehket: áigodagat leat sierraláganat, ja ruhtadeapmi boahtá stáhtas, gielddain, fierbmedivadiin, el-hattiin ja priváhta fitnodagain.