Skuvla, stáhta ja ovttaveardásašvuohta Ruoŧas

Vuođđoraporta: historjjálaš áigečuoldda desentraliseremis, dálá ovddasvástádusjuogus ja ruhtadeapmi, váikkuhusat kvalitehtii ja ovttaveardásašvuhtii sihke evttohus ođđa stáhtalaš skuvlii, mas alit oahpu muhtun oasit máhcahuvvojit stáhtii.

ovddasvástáduslaš jierbmi politihkas

Skuvla, stáhta ja ovttaveardásašvuohta Ruoŧas

Čoahkkáigeassu

Ruoŧa skuvlavuogádaga desentraliseren ii dáhpáhuvvan ovtta lávkkis, muhto ođastusránnjá bokte 1980-logu loahpas ja 1990-logu álggus: stáhta mudden oahpaheaddjivirggit heaittihuvvojedje, gielddat ožžo ollislaš doaibma- ja bargoaddiovddasvástádusa, stáhtadoarjagat ođđasit hábmejuvvojedje, ulbmil- ja boađusstivren buhtii osiid boarrásat njuolggadusstivremis, ja friddja skuvlaválljen ovttastahttojuvvui iešheanalis skuvllaid almmolaš ruhtademiin. Alit oahpus desentraliseren oaččui eará hámi: ii gielddaiduhttin, muhto stuorát ásahuslaš iešstivrejupmi, erenoamážit jagiid 1992/93 ođastusa "frihet för kvalitet", Chalmers ja Högskolan i Jönköping vuođđudusruktui sirrema ja 2010/2011 autonomiaođastusa bokte. Skuvla šattai nappo eanet gielddalaš ja márkanstivrejuvvon; allaskuvla bisui váldoáššálaččat stáhtalažžan, muhto oaččui eanet iešstivrejumi.

Guovddáš politihkalaš ákkat ledje báikkálaš iešstivrejupmi, lahkavuohta ássiide, resurssaid beaktileabbo geavaheapmi, stuorát fidnolaš doaibmanmunni ja eanet válljenfriddjavuohta. Áiggi mielde leat ruoŧŧelaš čielggadeamit, Skolverket, OECD ja máŋga dutkaniskkadeami čujuhan ahte ođastusat maiddái dáhpáhuvve oktan skuvllaid gaskasaš erohusaid ja skuvlasierrama lassánemiin, sosioekonomalaš duogáža stuorát mearkkašumiin ja stivrema ja čuovvoleami eahpesihkaris kvalitehtain, dahje ledje mielde dagahan daid. Dutkandilli ii dattetge leat čielggas: muhtun dutkamat gávdnet positiivvalaš dahje smávva gaskamearálaš váikkuhusaid iešheanalis skuvllaid viiddideamis, eará dutkamat fas čájehit eanet sirrema, gierdavašut árvosániid ja negatiivvalaš váikkuhusaid muhtun ohppijoavkkuide dahje oahppoválljemiidda.

Deháleamos analysalaš loahppajurdda lea, ahte gažaldaga ii galgga dábálaččat hábmet "guovddášvuođahttimin dahje desentraliseremin". Báikkálaš autonomiija doaibmá buoremusat go dan birra lea nana, gelbbolaš ja dohkkehuvvon našuvnnalaš kapasitehta: čielga oktasaš njuolggadusat, nanus ruhtadeapmi, ovttaveardásaš sisaváldin- ja árvvoštallanvuogádagat, fidnolaš gelbbolašvuođa dáhkideapmi ja čuovvoleami rabasvuohta. Gos dákkár vuostefámuin lea váilevašvuohta, desentraliseren ja skuvlaválljen dávjá nannejit erohusaid váldoovddasvástideaddjiid, skuvllaid ja ohppijoavkkuid gaskkas.

Raportta váldoevttohus lea danne ođđa stáhtalaš skuvla almmolaččat ruhtaduvvon ovdaskuvlaluohká rájes gymnásaskuvlii ja heivehuvvon skuvlahámiide, mas stáhta váldá ruovttoluotta bargoaddiovddasvástádusa, váldoovddasvástádusa, našuvnnalaš sisaváldima ja eanáš ruhtadeami. Gielddat dollet ovddasvástádusa lanjain, skuvlamállásiin, ohppiid mátkkoštusain ja oktiiheiveheamis sosiálabálvalusain ja astoáiggedoaimmain. Iešheanalis skuvllat berrejit guhkit áiggi vuollái juogo rievdaduvvot vuoitu juogakeahtes, stáhtain soahpamušaid dahkan profiilaskuvlan dahje cealkit eret almmolaččat ruhtaduvvon váldodoaimmas. Alit oahpu olles suorggi ii galgga máhcahit stáhtii, muhto oahpaheaddjeoahpu, sierrapedagogalaš oahpuid, rektor-oahpu ja geavatlaš fidnogelbbolašvuođa dáhkideami galgá válljemielde máhcahit čielgaseabbo našuvnnalaš bálvaluslogihkkii.

Vuolggasadji ja doahpagat

Ruoŧa oahppopolitihkas desentraliseren mearkkaša iešguđet áššiid iešguđet oassevuogádagain. Skuvllas dat čujuha vuosttažettiin jođiheami, bargoaddirolla ja resursamearrádusaid sirdimii stáhtas gielddaide, oktan ulbmil- ja boađusstivremiin ja maŋŋelis márkanelemeanttaiguin skuvlaválljema ja iešheanalis skuvllaid bokte. Alit oahpus desentraliseren fas mearkkaša, ahte oahppoásahusat stáhtalaš rámma siskkobealde ieža mearridit organisašuvnna, oahppofálaldaga, siskkáldas resursajuogu, sisaváldinloguid ja dutkanguovllu. Danne lea boastut hupmat universitehtavuogádaga "máhcahallamis" stáhtii, jos oaivvilda eaiggátvuođahámi.

Lea maiddái dehálaš earuhit vuogádatovddasvástádusa, váldoovddasvástádusa, bargoaddiovddasvástádusa ja fidnolaš autonomiija. Dálá skuvllas lea stáhtas vuogádatovddasvástádus lága, oahppoplána, eiseválddiid ja bearráigeahču bokte; gielda dahje priváhta váldoovddasvástideaddji guoddá váldoovddasvástádusa; rektor ovddasvástida pedagogalaš jođiheamis; oahpaheddjiid fidnolaš autonomiija lea oassin dán máŋggadásat vuogádagas.

Raporta čuovvu danne válljemielde máhcahanstivrema prinsihpa:

dat mii gáibida našuvnnalaš ovttaveardásašvuođa, stuorra skálá, guhkesáigásaš gelbbolašvuođa dáhkideami ja dohkkehuvvon ovddasvástádusgažaldaga galgá buktot lagabui stáhta
dat mii gáibida akademalaš friddjavuođa, báikkálaš oktavuođa ohppiiguin ja bearrašiiguin dahje fidnolahka árvvoštallama, ii galgga dárkilit stivrejuvvot guovddážis

Desentraliserema historjjálaš áigečuoldda

Ruoŧŧa molsui oanehis áiggis oalle guovddáštuvvon skuvlavuogádagas vuogádahkii, mas stivren šattai sihke eanet báikkálažžan ja eanet márkanat sorjavažžan. Allaskuvllas rievdan lei ceahkkálasat: vuos massaoahpahus ja oktasašut suorgi, dasto eanet ásahuslaš friddjavuohta ja maŋŋelis nannosat universitehtajođiheapmi.

1977 – Högskolereformen: allaskuvlasuorgi viiddiduvvui ja systematiserejuvvui našuvnnalaččat. Ágga: viiddiduvvon beassanvejolašvuohta ja eanet oktasaš suorgi.
1989 – Prop. 1989/90:41: oahpaheaddji- ja skuvlajođiheaddjevirggiid stáhtalaš mudden heaittihuvvui. Ágga: gielddalaš bargoaddiovddasvástádus ja stuorát mearridanváldi bargiin.
1990 – Prop. 1990/91:18: stáhta bidjá ulbmiliid ja rámmaid, gielddat ovddasvástidit ollašuhttimis; boarrásat stáhtalaš skuvlaorgánat heaittihuvvojedje. Ágga: čielgasat ovddasvástádus ja uhcit dárkilis stivren.
1992 – Prop. 1991/92:95: iešheanalis skuvllat ožžo ovttaveardásašut eavttuid. Ágga: válljenfriddjavuohta ja eanet molssaeavttut.
1993 – Prop. 1992/93:230: válljenfriddjavuođaođastus viiddiduvvui.
1992/93 – Prop. 1992/93:1 ja högskolelagen 1992:1434: eanet friddjavuohta oahppofálaldaga ja siskkáldas organisašuvnna hárrái stáhtalaš rámma siskkobealde ("frihet för kvalitet").
1993 – Chalmers ja Högskolan i Jönköping sirrejuvvojedje vuođđudushápmái.
2010/2011 – Prop. 2009/10:149: allaskuvlla siskkáldas organisašuvnna ja oahpaheaddjibargui váldimiid viiddis muddengeahpedeapmi.
2020–2022 – Dir. 2020:140 ja SOU 2022:53: stáhta čielggada stáhtalaš váldoovddasvástádusa dahje nannejuvvon stáhtalaš ovddasvástádusa skuvllas.

Dehálaš fuomášupmi lea, ahte desentraliseren dáhpáhuvai oktan 1990-logu álggu čiekŋalis ekonomalaš roassuin. OECD:a Ruoŧa geahčastat deattuha, ahte ođastusaid oppalaš guoddu ii dárbbaš leat hedjonan bohtosiid, muhto ahte hábmen- ja ollašuhttinváilivuođat ovttas ekonomalaš máŋosmannamiin jáhkehahtti láhkai dahke bohtosiid heajubun. Ollašuhttin sáhttá leat seamma mearrideaddji go prinsihppamearrádus.

Dálá ovddasvástádusjuogus ja ruhtadeapmi

Riikkabeaivvit ja ráđđehus mearridit skuvlalága, ásahusaid ja oahppoplánaid bokte, maid oahppit galget oahppat. Gielda lea gielddalaš skuvllaid váldoovddasvástideaddji, ja stivra fas iešheanalis skuvllaid váldoovddasvástideaddji. Váldoovddasvástideaddji ovddasvástida resurssain, kvalitehtabarggus ja njuolggadusaid čuovvumis; rektor jođiha pedagogalaš barggu. Seammás stáhtalaš eiseválddit ovddasvástidit normeremis, bearráigeahčus, sierrapedagogalaš doarjagis, dutkamis ja muhtun erenoamáš skuvlahámiin.

Iešheanalis skuvllat doaibmet almmolaččat ruhtaduvvon vuogádagas, muhto vuođđuduvvojit Skolinspektionen lobiiskama bokte. Lohkanjagi 2025/26 lei 17 proseanttas vuođđoskuvlla skuvlaovttadagain priváhta váldoovddasvástideaddji, ja badjelaš 179 000 vuođđoskuvlaoahppi vázzin iešheanalis skuvllain; 74 proseantta dáin ohppiin vázzin skuvllain, maid váldoovddasvástideaddji lei oasusfitnodat.

Skuvla lea ain eanaš almmolaččat ruhtaduvvon, muhto ruhtadeami geaidnu manná máŋgga lávkki bokte. Gielddat gokčet váldogoluid gielddavearuin, ja stáhta dievasmahttá oppalaš ja čujuhuvvon stáhtadoarjagiiguin. Skolverket analysa stáhtadoarjagis nannejuvvon máhttuovdáneapmái čájeha, ahte stáhta muhtun muddui juohká eanet ruđa váldoovddasvástideaddjiide, geain leat stuorát dárbbut, muhto ahte dárbbuide heiveheapmi dávjá hedjona go váldoovddasvástideaddjit juogadit ruđa viidáseappot skuvllaide. Dát lea guovddáš ágga dasa, ahte stáhta galgá oažžut eanet ruhtadanválddi.

Vuođđoskuvllaide ledje gielddaid oppalaš golut 2023:s sullii 152 miljárdda ruvnno. Olles skuvladoaimmas, masa gullet ovdaskuvla, astoáiggedoaimmat, skuvla ja gielddalaš rávesolbmuid oahpahus, ledje golut 2024:s 368,3 miljárdda ruvnno; vuođđoskuvlla oassi lei measta 160 miljárdda ja ovdaskuvlla oassi veaháš vuollel 94,4 miljárdda. Máhcahallan stáhtii ii leat danne vuosttažettiin gažaldat ođđa ruđa gávdnamis, muhto juo dál leahkki hui stuorra almmolaš ruhtarávnnjiid sirdimis ja ođđasit hábmemis.

Alit oahpus lea riikkabeivviin ja ráđđehusas bajimus ovddasvástádus, muhto UKÄ govvida oahppoásahusaid mealgat iešstivrejeaddjin. 2024:s ledje vuođđodási ja alit dási oahpahusa njuolggo stáhtaruhtadeamit 31,2 miljárdda ruvnno. 2025:s ledje dutkama ollislaš dietnasat 56,8 miljárdda ruvnno, mas 23,8 miljárdda ledje njuolggo stáhtaruhtadeamit.

Váikkuhusat kvalitehtii ja ovttaveardásašvuhtii

Vuogádatdásis leat Ruoŧas ain riikkaidgaskasaččat oalle buorit gaskamearálaš bohtosat, muhto ovttaveardásašvuohta lea hedjonan. PISA 2022:s ledje ruoŧŧelaš oahppit OECD-gaskameará badjel matematihkas, lohkamis ja luonddudieđus, muhto bohtosat njiedje 2018 maŋŋá, sosioekonomalaš duogáš lea šaddan mearkkašahttit eanet ja erohusat sisafárrejeaddjeduogážaiguin ja dan haga ohppiid gaskkas gullet OECD stuorámus erohusaide.

Skolverket raporta vuođđoskuvlla loahpageaži ovttaveardásašvuođas čájeha, ahte erohusat skuvlabohtosiin ja skuvlasierran leat stabiliserejuvvon – muhto alit dásis go guoktelogi jagi áigi. Eiseváldi árvvoštallá lassáneami boahtán sihke ássansierramis ja skuvlaválljemis. Skuvlaválljen ii doaimma guorus dilis, muhto nanne dahje kanalisere juo leahkki erohusaid.

Dutkan addá dárkilabbot seaguhuvvon gova go digaštallan. Böhlmark ja Lindahl gávdnaba positiivvalaš gaskamearálaš váikkuhusaid stuorrumin šaddi iešheanalis skuvlasuorggis muhtun oahppobohtosiidda, ja Holmlund, Böhlmark ja Lindahl fas čájehit, ahte 1992 maŋŋá lassánan válljenfriddjavuohta čatnasa lassánan skuvlasierramii maiddái go ássansierran váldojuvvo vuhtii. Loahppajurdda lea, ahte ođastus lea buoridan muhtun bohtosiid, seammás go das leat leamaš čielga sirrengolut.

Gymnásadásis lea dutkandilli kritihkalaččat. Tyrefors ja Vlachos gávdnaba, ahte iešheanalis gymnásaskuvllaid oahppit čađahit olgguldasat dárkkistuvvon geahččalemiid gaskamearálaččat 0,06 standárdaspiehkama heajubut, seammás go siskkáldas árvvoštallamat leat 0,14 standárdaspiehkama gierdavašut. IFAU 2025 raporta čájeha, ahte eanet deaivvadeapmi iešheanalis skuvllaiguin čatnasa stuorát jáhkehahttivuhtii válljet fidnoprográmma, unnit jáhkehahttivuhtii válljet luonddudieđalaš prográmma ja vejolaš guhkesáigásaš negatiivvalaš váikkuhusaide STEM-suorgái ja barggahussii 30 jagi agis.

Riikkaidgaskasaččat lea govva seammasullasaččat seaguhuvvon. Desentraliseren lea alla kapasitehta gáibideaddji reaidu: dat sáhttá leat buvttadeaddji vuogádagain, main leat nana fidnolagat, rabas čuovvoleapmi ja dohkkehuvvon ovddasvástádusviđji, muhto váralaš doppe, gos dát eavttut leat dássedit juohkásan. Gažaldat ii leat danne nu sakka "galgá go stáhta stivret eanet?" go "maid doaimmaid stáhta ferte guoddit vai báikkálaš dássi obanassiige sáhttá doaibmat ovttaveardásaččat?".

Alit oahpu erenoamáš logihkka

Ruoŧas lea juo vuođđoáššálaččat stáhtalaš universitehtavuogádat. Guovddáš váttisvuohta ii leat danne eaiggátvuohta, muhto mo autonomiija, kvalitehta, regiovnnalaš olámuddu ja fidnogelbbolašvuođa dáhkideapmi leat dásseárvvuin. Autonomiaođastusa dutkan čájeha, ahte dat lea váikkuhan nannosat linnjástivremii ja geanohut kolleagiála orgánaide – "avkollegialisering". Fuolakeahtes máhcahanstivren livččii várra čoavdán boasttu váttisvuođa.

Loahppajurdda lea, ahte "alit oahpu osiid máhcahit stáhtalaš bálvalussii" galgá dulkot doaibmalaččat: oahpaheaddjeoahppu, sierradoarjjaoahpaheaddji- ja sierrapedagoga-oahppu, skuvlajođiheaddjeoahppu, VFU-infrastruktuvra ja geavatlahka skuvladutkan galget oažžut čielgasat našuvnnalaš bálvaluslogihka, daningo justte dát oasit dorjot skuvlla ovttaveardásašvuođa ja gelbbolašvuođa dáhkideami.

Dulkojeaddji jienat

Čuovvovaš leat gáldovuđot dulkomat, eai ge čuoččuhusat das, ahte Jan Stenbeck, Olof Palme dahje Ellen Key duođaid válddii beali dálá ásahuslaš málle hárrái.

Jan Stenbeck

Stenbeck čatnasa almmolaš monopolaid hástalussii teknologiija, gilvvu ja ođđa fitnodatmálleid bokte. Lea govttolaš dulkot, ahte son livččii suodjalan gilvvu, máŋggabealat ollašuhttiid, digitála rabasvuođa ja čađahusvuđot stivrema – muhto maiddái gáibidan garraset diehtuid rabasvuođa, álkit njuolggadusaid ja čielgasat ráŋggáštusaid heajos doibmiide go maid dálá vuogádat fállá.

Olof Palme

Palme máhcai skuvlii demokrátalaš ásahussan ja oahpahussii duohta – ii dušše formálalaš – ovttaveardásašvuođa gažaldahkan. Jus gielddaiduhttin ja skuvlamárkan vuolláičiegahit ovttaveardásašvuođa, de son livččii jáhkehahtti láhkai válljen nannosat stáhtalaš ovddasvástádusa, muhto guovddášvuođahttin livččii sutnje leamaš dohkálaš dušše jus dat nanne ovttaveardásašvuođa, oassálastima ja sosiála johtaleami.

Ellen Key

Key moittii garra, standárdahámáš skuvlla ja bijai máná pedagogihka guovddážii. Son livččii jáhkehahtti láhkai leamaš kritihkalaš sihke márkanstivrejuvvon skuvlii, mii gieđahallá ohppiid áššehasrávdnjin, ja stáhtalaš mállii, mii geahpeda oahpahusa standárdahámáš čađahussan. Su jietna hálida stáhtalaš ovttaveardásašvuođa sieluhis ovttahámáivuođa haga.

Evttohus ođđa stáhtalaš skuvlii

Dálá dilli ii leat doarvái divvut struktuvrralaš váttisvuođaid. Dušše nannejuvvon stáhtalaš ovddasvástádus váldoovddasvástideaddji molsuma haga guođđá báhcán vuođđováttisvuođa, ahte kvalitehta, gelbbolašvuođa dáhkideapmi ja resurssat sirdašuvvet hui iešguđetlágan ja iešguđet kapasitehta váldoovddasvástideaddjiid bokte. Nanosamos čoavddus lea skuvlla stáhtalaš váldostruktuvra ovttastahtton alit oahpu válljemielde máhcahanstivremiin.

Ulbmilat

ovttaveardásaš kvalitehta – buohtastahtti unnimuseavttut oahpaheaddjegávdnamis, oahpponeavvuin, oahppidearvvašvuođas, sierrapedagogihkas ja skuvlajođiheamis
čielga ovddasvástádus – stáhta šaddá njuolgga ovddasvástideaddjin almmolaččat ruhtaduvvon váldodoaimmas
fidnolaš stáđisvuohta – ovttalágan bálká- ja karriearastruktuvra oahpaheddjiide ja rektoriidda
dievas olámuddu – buohkeheamet hábmen oktan ovttaskas doarjagiin

Stivren

Stáhta šaddá 1 suoidnemánus 2028 rájes váldoovddasvástideaddjin ja bargoaddin buot almmolaččat ruhtaduvvon ovdaskuvlaluohkái, vuođđoskuvlii, heivehuvvon vuođđoskuvlii, sierraskuvlii, sámiskuvlii ja gymnásaskuvlii, maid almmolaš váldoovddasvástideaddjit odne jođihit. Organisašuvnnas galgá leat ođđa eiseváldi – Statens skolmyndighet – regiovnnalaš skuvlaguovlluiguin. Rektor lea ain pedagogalaš jođiheaddji, muhto rektor ja oahpaheaddjit šaddet stáhtalaš bargiid. Gielddain bissu ovddasvástádus lanjain, skuvlamállásiin, ohppiid mátkkoštusain sihke astoáigge- ja sosiála oktiiheiveheamis láhkaásahuvvon bálvalansoahpamušaid bokte.

Iešheanalis skuvllat galget čieža jagi nuppástuhttináigodaga siskkobealde sirdit juogo stáhtalaš profiilaskuvlan, mat eai juoge vuoitu ja main leat seamma sisaváldin- ja rabasvuođanjuolggadusat go eará almmolaččat ruhtaduvvon skuvllain, dahje ollásit priváhtalaččat ruhtaduvvon doibman skuvlaruhtavuogádaga olggobealde.

Ruhtadeapmi

našuvnnalaš vuođđoruhtadeapmi juohke oahppi nammii oahpahussii, oahppidearvvašvuhtii, skuvlajođiheapmái ja oahpponeavvuide
buhtadeaddji deaddu lasáhus, mii vuođđuduvvá sosioekonomalaš indikáhtoriidda, giellaprofiilii, guhkis gaskkaid goluide ja duođaštuvvon doarjagadárbbuide
uhcci lohku strategalaš ovdánahttinruđaid STEM:ii, fidnooahpahussii, kultuvrii, gielaide ja sierrapedagogihkkii

Bargipolitihkka

Go oahpaheaddjit šaddet stáhtalaš bargiid, stáhta sáhttá hukset ovttalágan bálká- ja karriearastruktuvrra, dáhkidit našuvnnalaš gelbbolašvuođa ovdánahttima ja stivret nannejumiid doppe, gos bargiid háhkan lea váddáseamos: našuvnnalaš unnimusbálká, háhkanlasáhus guhkás ássanguovlluide ja hearkkes skuvllaide, nana fidnoprográmma ja čielga karriearadási.

Oahppoplána ja árvvoštallan

Oahppoplána bissu našuvnnalažžan, muhto dárkilis stivren, mii ii leat lokten kvalitehta, galgá geahpeduvvot. Árvvoštallan šaddá riektesihkarat našuvnnalaš geahččalemiid olgguldas modererema, eanet fágaid čuoldiniskosiidda vuođđuduvvon olgguldas dárkkisteami ja našuvnnalaš diehtovuorkká bokte, mainna sáhttá áiggi badjel ja skuvllaid gaskkas buohtastahttit geahččalemiid ja árvosániid gaskavuođa.

Olámuddu oaidnivádjit ja dysleksiijalaččaide

Vuogádagas galgá leat našuvnnalaš olámuddugáibádus buot almmolaččat ruhtaduvvon oahpponeavvuide, olámuttus oahpporeaidduid guovddáš liseansastin, dáhkiduvvon beassan čuoggáidčállimii ja guoskahahtti resurssaide sihke bákkolaš lassioahppu skuvlajođiheddjiide ja oahpaheddjiide oaidnogehčodagas, lohkan- ja čállinváttisvuođain ja veahkketeknologiijas.

Alit oahpu válljemielde máhcahallan

Stáhtalaš fidnogelbbolašvuođa dáhkidanlinnjá galgá sisttisdoallat oahpaheaddjeoahpu, sierradoarjjaoahpaheaddji- ja sierrapedagoga-oahpu, rektor-oahpu, skuvlabiblioteahka- ja oahpponeavvogelbbolašvuođa sihke geavatlahka skuvladutkama – máŋggajahkásaš našuvnnalaš bargamušaid bokte ruhtaduvvon, alit vuođđoresurssaiguin, čielga kvalitehtagáibádusaiguin ja čanastagain stáhtalaš hárjehallanskuvllaide.

Ollašuhttinplána

Ráhkkaneapmi 2027–2028: ođđa váldoovddasvástideaddjeláhka, ođđa eiseváldestruktuvra ja sirdoáiggi mearrádusat; bargiid, soahpamušaid, dieđuid, lanjaid ja ealáhatgažaldagaid kárten; našuvnnalaš fidnobargamušat oahppoásahusaide.
Badjelváldin 2028–2029: stáhta váldá badjel bargoaddiovddasvástádusa oahpaheddjiin, rektoriin ja oahppidearvvašvuođa váldofidnolagain; regiovnnalaš skuvlaguovllut ásahuvvojit.
Vuogádaga ođđasit heiveheapmi 2029–2031: ođđa ruhtadanmálle, našuvnnalaš sisaváldin- ja sajuštanvuogádat buhtadeaddji njuolggadusaiguin, viiddiduvvon árvosániid ja geahččalemiid olgguldas modereren.
Nannen 2031–2033: oahpaheaddjedáhkideami, oahppobohtosiid, sierrama ja olámuttu árvvoštallan.

Goluid árvvoštallan ja eavttut

Rehkenastin lea iežas politihkkaárvvoštallan, ii ge almmolaš bušeahtta. Árvvoštallojuvvo, ahte ođastus gáibida ovttageardán goluid sullii 8–12 miljárdda ruvnno guđa jagi badjel bargiid badjelváldimii, diehto- ja IT-vuogádagaide, našuvnnalaš sisaváldinvuđđosadjái, soahpamušaid ovttastahttimii, olámuttus oahpponeavvuide ja nuppástuhttindoarjagii. Dasa lassin boahtá bistevaš nettogollu, sullii 4–7 miljárdda ruvnno jahkásaččat vuosttaš logijagi áigge. Ođastus lea divrras, muhto hálddašhahtti dálá ollislaš oahpahusgoluid ektui.

Várat ja mo daid galgá gieđahallat

Ahte stáhta váldá badjel ovddasvástádusa doarvái regiovnnalaš ja fidnolaš kapasitehta haga – čoavddus leat regiovnnalaš stáhtalaš skuvlaguovllut, main lea duohta mearridanváldi, ii okta stuorra eiseváldi Stockholmmas.
Ahte oktiiheiveheapmi viiddis doarjaga dárbbašeaddji ohppiid birra botkejuvvo – danne galget lanjat, ohppiid mátkkoštusat ja sosiála oktiiheiveheapmi bissut gielddalaš-regiovnnalaš lahkavuođas stáhta mudden soahpamušaid vuođul.
Ahte máhcahanstivren vahágahttá akademalaš friddjavuođa – máhcahallan allaskuvllas ferte ráddjejuvvot fidnogelbbolašvuođa dáhkideapmái, regiovnnalaš lahkavuohtii ja vuođđoresurssaide.

Loahpalaš árvvoštallan: Ruoŧŧa galgá máhcahit skuvlla stáhtii, daningo skuvla lea ovttaveardásašvuođa ásahus, mas ovddasvástádus lea odne menddo biđggus. Ruoŧŧa ii galgga baicce máhcahit olles allaskuvlla, daningo dat lea juo vuođđoáššálaččat stáhtalaš. Geavatlaččat bistevaš geaidnu lea stáhtalaš skuvla, gielddalaš bálvalusčanas ja válljemielde našuvnnalaččat stivrejuvvon fidnoallaskuvla.