Dahkujierbmi birassuodjalussii ja bistevaš servodathuksemii

Čoahkkáigeassu

Riikkaidgaskasaš vásáhusat čájehit, ahte dahkujierbmi addá stuorámus ja eanemus luohtehahtti birasávkki dalle, go teknologiija čatnasa čielga fysalaš mearrádus- dahje doaibmaketjui: sateallihta fuomášupmi mii johtá dárkkisteapmái, einnostus mii rievdada energiijabuvttadeami, optimiserenmálle mii stivre pumpuid dahje johtalusčuovggaid, dahje dovddan mii várrehallá árat buollimis ja luoitimiin. Dahkujierbmevuogádagain, mat dušše buvttadit analysaid, visualiseremiid dahje oppalaš rávvagiid, lea mearkkašahtti olu heajut duođaštuvvon birasváikkuhus.

Ruoŧa eanemus lohpidan čoavddusat leat:

• Máŋggahámat gáiddusguorahallan ja mašiidnaoahppan vuovddi, eanangeavaheami, jeaggiid, riddo-birrasa, biologalaš máŋggabealatvuođa ja metánaluoitimiid várás.
• Einnostus- ja optimiserenalgoritmmat elrádjerusttega, gáidduslieggadeami, čáhcefuolahusa, duolvačáhceduhkadeami ja visttiid heivehanmuni várás.
• Digitála guoibmelaččat dulvvi, lieggasa, arvečázi, čáhcefierpmádaga, fievrrideami ja fysalaš plánen várás – jus dat huksejuvvojit standardiserejuvvon dieđuid ala ja geavahuvvojit konkrehta mearrádusaide.
• Edge AI ja bieđgguid dovddanat vuovdebuollima, čáhcekvalitehta, šládjasuodjalusa ja bearráigeahču várás doppe, gos oktavuohta lea ráddjejuvvon.
• Dihtoroin oaidnin ja robotiihkka ruskkaid sirremii, ávdnasiid ođđasitgeavaheapmái ja jorahusaid kvalitehtadárkkisteapmái.

Eavttut leat oalle buorit. Ruoŧa birasgoziheamis leat guhkes áigeráiddut, mat leat juhkkojuvvon máŋgga eiseválddi gaskka, ja Boverket ja Lantmäteriet barget juo dan ala, ahte servodathuksema ja geodieđut livčče ođđaseappot, buohtastahttit ja standardiserejuvvon. Hástalus ii nappo leat nu ollu lasihit sierra dahkujierbmi-geahččalemiid, muhto baicce dahkat dieđuid vuogádagaid gaskkas doaimmalažžan, čatnat vuogádagaid eiseválddiid geavatlaš proseassaide ja ruhtadit sorjjasmeahttun árvvoštallama ja guhkesáigásaš hálddašeami.

Váldoávžžuhus lea, ahte Ruoŧŧa ásaha máŋggajagi riikkaviidosaš prográmma dahkujierpmái birrasa ja servodathuksema várás, oktasaš birasdiehto-infrastruktuvrrain, guđa gitta logi čuolbmačujuhuvvon geahččalanbirrasiin ja eavttuid vuođul viiddidemiin. Geahččalanmuttu maŋŋel berre ruhtadeami addit dušše dalle, go čoavddus čájeha mihtiduvvon lassebirasávkki, dohkálaš ollislaš eallingeardeváikkuhusa, nannosašvuođa hárjehallandieđuid olggobealde ja čielga ovddasvástádusketju boasttuvuođaid ja váidagiid várás.

Dahkujierpmiin ii galgga meannudit dego das eai livčče birasgollut. Diehtoguovddážat geavahit elrávnnji, čázi, eatnama, fierpmádatnávccaid ja mašiidnagálvvu; IEA raporterii, ahte diehtoguovddážiid elrávnnjegeavaheapmi lassánii 17 proseanttain jagi 2025, seammás go OECD ja UNEP gáibidit eanet eallingeardái vuođđuduvvon mihtideami. Stivren berre danin mihtidit nettoávkki: eastaduvvon luoitimat ja resurssamassimat eret vuogádaga el-, čáhce- ja ávnnasgeavaheapmi sihke rebound-váikkuhusat.

Metoda ja árvvoštallanrámma

Raporta vuođđuduvvá vuosttažettiin eiseválddiid, máŋggariikkalaš organisašuvnnaid ja dutkanásahusaid ávdnasiidda sihke áššedovdiid árvvoštallan artihkkaliidda. Fitnodagaid dieđut leat mielde dalle, go dat govvidit duohta čađahemiid, muhto dat namuhuvvojit iešraporterejuvvon dahje mállejuvvon diehtun, go sorjjasmeahttun duođašteapmi váilu. Diehtodilli lea árvvoštallojuvvon 3. borgemánu 2026.

Dáhpáhusdutkamat gokčet energiija, fievrrideami, čázi, ruskkaid, eanandoalu, vuovdedoalu, biologalaš máŋggabealatvuođa, dálkádaga ja dálkki mállema sihke birasgoziheami, ja maiddái máŋga teknihkalaš luohká: bagadallojuvvon mašiidnaoahppama, čiekŋalis neurálafierpmádagaid, gáiddusguorahallama, edge AI:a, optimiserenalgoritmmaid, digitála guoibmelaččaid, robotiihka ja máŋggahámat dovdanvuogádagaid.

Njeallje duođaštusdási

• A – nana: áššedovdiid árvvoštallan dutkamuš dahje sorjjasmeahttun árvvoštallan, mas lea áššáigullevaš buohtastahttin, duođašteapmi dahje kontrafákttalaš vuohki.
• B – doaimmalaš: almmolaččat raporterejuvvon bohtosat duohta doaimmas, muhto almmá ollislaš sorjjasmeahttun váikkuhusárvvoštallama haga.
• C – iešraporterejuvvon dahje mállejuvvon: doaimmaheaddji raporteren, ovdalgihtii almmuhuvvon dahje mállejuvvon váikkuhusat.
• D – ii leat vel meroštallojuvvon: teknihkalaš doaibma lea čájehuvvon, muhto birasboađus ii leat meroštallojuvvon.

Klassifiserenmálle alla deaivilvuohta ii leat seamma ášši go birasávki. Árvvoštallan earuha danin málle doaimma (dárkilvuohta, gávdnanmearri, einnostanmeattáhus), geavatlaš váikkuhusa (oanehat gieđahallan, árat fuomášupmi), birasbohtosa (unniduvvon luoitimat, unnit čáhcemassin, seailluheapmedilli) ja nettováikkuhusa, masa lohkkojit dahkujierbmevuogádaga energiijageavaheapmi, mašiidnagálvu, diehtočoaggin ja rebound-váikkuhusat.

Muitalit riikkaidgaskasaš dáhpáhusdutkamat

Google DeepMind – diehtoguovddážiid čoaskudeapmi (USA/máilmmiviidosaččat)

Nannen-oahppan ja einnostanoptimiseren energiija ja visttiid doaimma siskkobealde, geavahusas siskkáldas dásis. Duháhiid dovddanat temperatuvrra, fápmu, pumpuid ja čoaskudanfierpmádagaid várás gáibidit kalibrerema, dássedis telemetriija ja garrasat sihkarvuođarájáid. Google raporterii gitta 40 proseantta unnit energiijageavaheami čoaskudeapmái; vuogádat rehkenastá doaibmabijuid sullii juohke viđát minuhta sihkarvuođaráddjehusaid vuolde. Duođaštus B/C: duohta doaibma, muhto fitnodat lea raporteren. Viiddidanvejolašvuohta Ruoŧas: alla – heivvolaš diehtoguovddážiidda, buohcciviesuide, stuorát giddodagaide, čáhce- ja duolvačáhcerusttegiidda ja gáidduslieggadeapmái, ovttas lieggasa ođđasitgeavahemiin ja el- ja čáhcegeavaheami raporteremiin.

Mašiidnaoahppan bieggafápmueinnostusaide (USA ja Frankriika)

Čiekŋalis neurálafierpmádagat energiijabuvttadeami ja márkanárvvu várás, doaimmas dahje geahččalanmuttus earret eará Google, DeepMind ja ENGIE gávpebirrasiin. Mállet vuođđuduvvet historjjálaš bieggafápmubuvttadeapmái, dálkeeinnostusaide, turbiinnaid dillái ja márkandieđuide. Google dieđihii, ahte jándora ovdal dahkkon einnostusat lokte bieggafámu árvvu sullii 20 proseanttain buoret geatnegasvuođaid bokte elrávnnjemárkana ektui – vuosttažettiin ekonomalaš ja vuogádatdoaimmalaš boađus; njuolggo luoitinunnideapmi ii leat sierra meroštallojuvvon. Duođaštus C. Mállet sáhttet hedjonit, go dálki, turbiinnat dahje márkannjuolggadusat rievdaduvvet, ja einnostusat fertejit čájehit eahpesihkarvuođa ja buohtastahttojuvvot fysihkkii vuođđuduvvon málleiguin. Viiddidanvejolašvuohta: hui alla – stuorámus ávki lea SMHI, Svenska kraftnät, fierpmádatfitnodagaid ja buvttadeddjiid oktiiheiveheamis.

GraphCast ja GenCast – máilmmiviidosaš dálkeeinnostusat (Stuorra-Británnia/máilmmiviidosaččat)

Gráfaneurálafierpmádagat ja generatiiva čoahkkemállet dálkki, dálkádatlaš riskka ja energiija einnostusaide, ovdánan dutkamis ja ovddal-geavatlaš anus. Hárjehallan vuođđuduvvá máilmmiviidosaš ođđasitanalysadieđuide ja numeralaš dálkegiettiide, earret eará 0,25 gráda erohusnávccain. GraphCast buvttada logijándoreinnostusaid ja GenCast ráhkada vihttanuppelohkái jándorii čoahkkemálliid minuhtain; GenCast lei buoret go ECMWF:a čoahkkemálle 97,2 proseanttas 1 320 árvvoštallon mihttomearis. Duođaštus A málledoaimma hárrái, muhto birasávki sorjá das, mo einnostusat geavahuvvojit. Lea systemáhtalaš meattáhusaid várra ekstremálaš dahje ođđa dálkádatdiliin, ja deterministtalaš bohtosiid sáhttá dulkojuvvot menddo guhkás. Viiddidanvejolašvuohta: alla lassibiergasiin – ii sadjásahttin – SMHI fysihkkii vuođđuduvvon málleide, erenoamážit biekkama, roavvaguoikka, buollinvárra, dulvvi ja gearggusvuođa várás.

Global Forest Watch GLAD – tropalaš vuovddit máilmmiviidosaččat

Sateallihttii vuođđuduvvon rievdama fuomášupmi ja mašiidnaoahppan vuovddi ja bearráigeahču várás, máilmmiviidosaš anus World Resources Institute, University of Maryland, Google Earth Engine sihke eiseválddiid ja organisašuvnnaid bokte. Landsat- ja Sentinel-govat, main lea sullii 30 ja 10 mehtera erohusnákca, gáibidit dávjá balvvaid haga dahkkon áicamiid, báikkálaš duođašteami ja čielga vuovddi ja hehttehusa meroštallamiid. Vuogádat addá measta duohtaáigásaš várrehusaid muorrarovdama rievdamis, muhto várrehusat čájehit hehttehusa – eai automáhtalaččat lobihis čuollama – eaige galgga geavahuvvot njuolggo mihttun jahkásaš meahccečuollanguovllus. Duođaštus A/B fuomášumi hárrái; birasváikkuhus molsašuddá eiseváldedoaimma mielde. Boasttu positiiva signálat sáhttet boahtit buollimis, stormmas, vuovdedoalus dahje jahkeáiggi molsašuddamis, ja meahcceguorahallan gáibiduvvo ovdal ráŋggáštusaid. Viiddidanvejolašvuohta: hui alla, muhto ruoŧŧelaš mállet fertejit hárjehuvvot davit vuovddiid ja Ruoŧa vuovdedoallovugiid várás.

Global Fishing Watch – máilmmiábiin

Máŋggahámat gáiddusguorahallan, neurálafierpmádagat ja čuovvunanalysa guolásteami, mearra biologalaš máŋggabealatvuođa ja goziheami várás, máilmmiviidosaš anus. Vuođđehus ovttastahttá AIS-sajiid, sateallihttarádara, optihkalaš govaid, ihkkučuovggaid ja fatnasiid registariid; AIS-dieđut leat botnjaseappot stuorát ja raporterejeaddji fatnasiid guvlui, ja nu gohčoduvvon sevdnjes fatnasat gáibidit lassedovddaniid. Vuogádat lea ráhkadan máilmmiviidosaš kártta industriija-guolásteamis ja sáhttá dovdát láhttenvugiid, mat vástidit guolásteami, AIS:a čáskuheami ja fatnasiid, mat váilot dábálaš registariin. Duođaštus A/B; ekologalaš váikkuhus sorjá bearráigeahčus ja hálddašeamis. Riskkat leat boasttu fatnasattribution ja eahpedássásaččat juhkkojuvvon goziheannávccat. Viiddidanvejolašvuohta: alla – heivvolaš Nuortamearragii, Davvimearragii, mearrasuodjalanguovlluide, botnatrállenii ja láhppon bivdosiidda, ovttasbarggus HaV, Kustbevakningen, Sjöfartsverket ja ránnjáriikkaiguin.

Wildlife Insights – govvafiellut máilmmiviidosaččat

Dihtoroin oaidnin šlájaid dovdamii ja govaid sillemii biologalaš máŋggabealatvuođa siskkobealde, doaimmalaš stuorrevuođa vuođđehus, man jođihit earret eará Conservation International, Smithsonian, WCS, WWF ja Google. Mállet hárjehuvvojedje logiid miljovnnaid govaiguin ja dieđihuvvo, ahte dat sáhttet sirret eret sullii 88 proseantta guorus govaid unnit go 2 proseantta boasttuvuođain, mii sakka unnida gieđain dahkkon barggu. Seailluheapmeváikkuhus lea eahpenjuolggo ja sorjá das, ahte dieđut rievdadit hálddašeami. Duođaštus B/C. Govvenrusttegat sáhttet govvet olbmuid, nu ahte vuođđehusas leat stivrenvuogit hearkkes báikkiid várás, ja šládjabáikkit sáhttet dárbbašit suodjalusa bivddus ja muosehuhttimis. Viiddidanvejolašvuohta: alla leanastivrraide, SLU:i, luondumeahcáide ja infrastruktuvraprošeavttaide, eaktun ahte leat oktasaš ruoŧŧelaš taksonomiijat, duođaštan-diehtočoahkit ja njuolggadusat olmmošgovaid várás.

Rainforest Connection ja Arbimon – bioakustihkka tropalaš vuovddiin

Edge-dovddanat, balvabálvalusaide vuođđuduvvon jietnaanalysa ja mašiidnaoahppan biologalaš máŋggabealatvuođa ja lobihis čuollama várás, anus máŋgga prošeavttas muhto ii gokče buot. Beaivvášseallaiguin doaimmahuvvon ovttadagaid jotkkolaš báddemat buohtastahttojuvvojit šládjabibliotehkaiguin ja akustihkalaš dovdomearkkaiguin, omd. mohtorsahá jienain; kvalitehtii váikkuhit biegga, arvi, mikrofonat ja báikkálaš čujuhusbibliotehkaid váilevašvuohta. Arbimon raportere goziheami duhátlaš šlájaide, maiddái čuođit áitojuvvon šlájaide, ja dutkamušat čájehit, ahte automáhtalaš bioakustihka sáhttá čuovvut tropalaš vuovddiid ealáskahttima. Duođaštus A/B. Riskkaide gullá olbmuid bádden, hearkkes šládjabáikkit ja alla gulahallangollut; báikkálaš vuođđudeapmi ja alárpmaid gieđain dárkkisteapmi leat mearrideaddji. Viiddidanvejolašvuohta: alla dihto birrasiidda – Ruoŧas leat juo áššáigullevaš bioakustihkalaš dieđut, earret eará Göteborga ávnnas, mas leat 10 691 báddendiimmu ja badjel 239 000 lottiid gávdnama 30 báikkis.

UNEP Methane Alert and Response System (máilmmiviidosaččat)

Sateallihtaid gáiddusguorahallan, dahkujierpmái vuođđuduvvon signálasillen ja atmosfearalaš mállet metánaluoitimiid ja birasbearráigeahču várás, máilmmiviidosaš anus UNEP International Methane Emissions Observatory bokte. Áicamat eanet go 30 sateallihttainstrumenttas ovttastahttojuvvojit biekkama ja atmosfearadieđuiguin, rusttetregistariiguin ja doaimmaheddjiid máhcahusraporttaiguin, mii gáibida riekta borgačujuhusa ja eatnamis duođašteami. MARS lea vuosttas máilmmiviidosaš sateallihttavuogádat, mii gávdná ja dieđiha stuorra metánaluoitimiid; UNEP dieđihii, ahte jagi 2023 rájes ledje analysojuvvon eanet go 1,3 miljovnna áicama, ja dokumenterii dáhpáhusaid, main dieđáhusat ledje čuvvon duođaštuvvon doaimmabijuin. Duođaštus B. Boasttu čujuheapmi sáhttá dagahit ekonomalaš ja rievttálaš váikkuhusaid – várrehus ferte sirrejuvvot juridihkalaš duođaštusas. Viiddidanvejolašvuohta: hui alla bálkestansajiide, duolvačáhcerusttegiidda, biogássii, eanandollui ja energiijainfrastruktuvrii, gos Ruoŧŧa sáhttá ovttastit MARS:a ja Copernicus:a dronaiguin ja eananmihtidemiiguin.

ALERTCalifornia – Kalifornia, USA

Dihtoroin oaidnin govvenfierpmádagas edge- ja balva-dahkujierpmiin vuovdebuollima ja siviila gearggusvuođa várás, oassestahta dásis anus UC San Diego, CAL FIRE ja gádjunbálvalusaid bokte. Panorámagovvenrusttegat ovttastahttojuvvojit topografiijain, dálkkiin, ovddeš buollindieđuiguin ja doaimmaheaddji duođašteamiin; doibmii váikkuhit mierka, balvvat, beaivváščuovga ja šattut. Vuosttas viiddis áigodagas vuogádat geavahuvvui eanet go 1 200 buollimis, ja dieđihuvvui, ahte badjel 30 proseanttas dáhpáhusain dat fuomášii buollima ovdal vuosttas 911-riŋgema, raporterejuvvon 10–30 minuhta árat fuomášumiin. Dárkilis eastaduvvon buollanguovlu ii leat meroštallojuvvon. Duođaštus B/C. Lihkostuvvama dagahit doaimmaheaddjit alárbmaketjus, geográfalaš váravuogit ja oktiiheiveheapmi dábálaš jođihanguovddážiidda. Viiddidanvejolašvuohta: hui alla – berre geahččaluvvot Götalándda, Svealándda ja Norrándda riddoguovllu buollinhearkkes osiin, ovttastahtton SMHI buollinvárramálleiguin ja gieldda gádjunbálvalusain.

ZenRobotics – Suopma ja Spánia

Dihtoroin oaidnin, mašiidnaoahppan ja industriijarobotiihkka ruskkaid ja jorahusekonomiija várás, gávppálaččat láddan. Čájehanprošeakta Barcelona lahka oaččui sullii 488 000 euro EIT-ruhtadeami ja measta seamma stuorra mielddásruhtadeami. Govvenrusttegat ja dovddanat fievrridanbáttiid alde gáibidit merken objeaktadieđuid ja jotkkolaš ođđasit hárjeheami, daningo ruskkaid ráhkadus lea máŋggalágan ja páhkkemat rievdaduvvet. Vuogádat dieđihuvvo joksat sullii 2 000 čoaggima diimmus juohke dohppejeaddji nammii ja gitta 98 proseantta buhtisvuođa muhtun osiin, muhto bohtosat molsašuddet sakka ávnnasrávdnjiid gaskkas. Duođaštus B/C. Bargobiras sáhttá buorránit, go váralaš gieđain sirren unnu, muhto doaimmaheaddjái giddendeapmi ja hárjehallandieđuid eaiggátvuohta leat guovddáš háhkanjearaldagat. Viiddidanvejolašvuohta: alla huksen- ja gaikodusruskkaide, plastihkkii, teavstiliidda ja gielddaid ođđasitgeavahanrusttegiidda – ruoŧŧelaš geahččalanosiiguin ja eallingeardeanalysain.

PlantVillage Nuru – Afrihkká

Neahttaga haga doibme dihtoroin oaidnin mobiilatelefovnnas, namalassii edge AI, eanandoalu ja šaddosuodjalusa várás, juohkojuvvon meahccebirrasa almmolaš ávkkibálvalussan Penn State, FAO, IITA, CIMMYT ja báikkálaš ráđđeaddi doaimmaheddjiid bokte. Diagnosat vuođđuduvvet mobiilagovaide šaddolasttain ja báikkálaččat merkejuvvon dávdadáhpáhusaide; bohtosat sorjájit govakvalitehtas, lasttaid logus, dávdda muttus ja báikkálaš gávdnamis. Meahccedutkamušat čájehit sullii 74–88 proseantta diagnosadeaivilvuođa, go geavahuvvojit máŋga lastta, muhto pesticidaid, luoitimiid dahje eanangeavaheami netto-unnideapmi ii leat meroštallojuvvon. Duođaštus A diagnosa várás, D birasbohtosa várás. Eahpedássásaš beassan telefovnnaide ja eahpečielga rávvagat goddinmirkkuid birra sáhttet dagahit vahága. Viiddidanvejolašvuohta: gaskageardán – ruoŧŧelaš geavahanvejolašvuođat leat šaddodávddain, sisabahkken šlájain ja vuovdevahágiin, muhto rávvagat fertejit čielgasit ovddidit ovttastahtton šaddosuodjalusa.

PUB jierbmái vuođđuduvvon čáhceoptimiseren – Singapore

Dahkujierbmi, skenárenalaskin, einnostananalysa ja digitála guoibmelaččat čáhcefuolahusa, duolvačázi ja dulvvi várás, viiddis anus čáhcefitnodagas PUB ovttas GovTech:ain. Dovddanat, gáibáduseinnostusat, dálki, čáhcedásit ja doaibmaráddjehusat geavahuvvojit; ovttadahkanvuogádat gieđahallá badjel 350 000 diehtočiega beaivvis ja sille erohas mihtidanárvvuid. Beaivválaš buvttadanplánen oaniduvvui eanemus guovtti diimmus sullii 15 minuhttii, ja go bálvalusluovviid sávvojuvvon álggahandássi njiedjaduvvui 5 proseanttain, gieđahallama ja pumpema energiijadárbu unnu almmá ahte fievrrideapmi hedjonii; plánenáigi unnu 64 bargobeivviin jahkái. Dárkilis energiija- ja luoitinunnideapmi ii leat meroštallojuvvon. Duođaštus B. Kritihkalaš infrastruktuvra gáibida cyberdorvvolašvuođa, váravuogádagaid, gieđain doaimmahuvvon várarutiinnaid ja čielga rájáid iešstivrema várás. Viiddidanvejolašvuohta: hui alla Ruoŧa čáhce- ja duolvačáhceorganisašuvnnaide leakkažiid, roavvaguoikkaid, lassečázi ja energiija hárrái, guovlulaš geahččalanvuođuid ja oktasaš diehtomálle bokte.

Mearrajohtolaga digitála guoibmi – Singapore

Digitála guoibmi, simuleren, duohtaáigásaš dieđut ja johtolaga optimiseren mearrajohtolaga, hápmana ja riddolagaš servodathuksema várás, árrat geavatlaš dásis Maritime and Port Authority of Singapore ja GovTech luhtte. Fatnasiid sajit, hápmandoaimmat, fárut, dálki ja infrastruktuvra gáibidit oktasaš dovddaldagaid, unnán maŋŋoneami ja njuolggaduvvon beassama sihkarvuođa dáfus hearkkes dieđuide. Vuođđehus álggahuvvui 2025:s ja galgá doarjut oktasaš dilligova, simulerema ja optimiserema, muhto almmolaččat duođaštuvvon boaldámuš-, vuorddináiggi- dahje luoitinunnideapmi ii leat vel meroštallojuvvon. Duođaštus D birasbohtosa várás. Riskkat leat cyberáittat, gávppálaččat hearkkes dieđut ja ahte guoibmi šaddá divrras visualiserenreaidun almmá mearrádusfámu haga. Viiddidanvejolašvuohta: gaskageardán gitta alla Göteborga hápmana, Mälaren, riddoplánema ja elektrifiserejuvvon mearrajohtolaga várás – álggahettiin ráddjejuvvon gažaldagain, dego boahtimiid optimiseremis ja fápmudárbbus.

Google Project Green Light – johtalusčuovggat máŋgga gávpogis

Mašiidnaoahppan ja optimiseren čoahkkáigeasson johtalanminstariid vuođul urbána fievrrideamis, doaimmas unnimusat 18 gávpogis jagi 2025. Google raportere mállejuvvon vejolašvuođa gitta 30 proseantta unnit bisánemiidda ja 10 proseantta unnit luoitimiidda ruossamiin, muhto bohtosat vuođđuduvvet muhtun muddui mállelaskimiidda. Duođaštus C. Biillaide guovdilastán optimiseren sáhttá heajudit vázzimiid, sihkkelastimiid ja kolleaktiivajohtolaga beassama ja sihkarvuođa dahje dagahit lassánan johtolaga; mihttogovva ferte leat máŋggafievrridanlágan. Viiddidanvejolašvuohta: gaskageardán, ja ávki berre mihtiduvvot busseovddasteami, sihkkelastindoaimmaid, suohkanstivrema ja rievdaduvvon eanangeavaheami ektui.

Oppa ávdnasis oidno dat seamma duođaštusváilevašvuohta: máŋga prošeavtta raportere alla teknihkalaš deaivilvuođa, analysojuvvon diehtočuoggáid logu dahje seastojuvvon bargoáiggi, muhto hárvebut mihtidit luoitimiid, ekovuogádatdili dahje resurssageavaheami guhkesáigásaš rievdama. Doppe, gos meroštallojuvvon birasávki váilu, dan ii galgga navdit gávdnot dušše danin, ahte teknologiija lea ovdánan.

Oktasaš oahput ja heivehahttivuohta Ruoŧa diliide

Dahkujierbmi doaibmá buoremusat, go doaibmaketju lea oanehis. Diehtoguovddážiid čoaskudeapmi ja čáhceoptimiseren váikkuhit fysalaš vuogádagaide njuolga ja jotkkolaččat. Buollin- ja metánavárrehusain lea veaháš guhkit ketju, muhto dat sáhttet čatnojuvvot dovddus doaimmaheddjiide, vástidanáiggiide ja doaimmaide. Biologalaš máŋggabealatvuođa vuođđehusat ja digitála guoibmelaččat fas sáhttet bissut dušše buoret diehtovuođđun, jus eai ovttastahttojuvvo lobiide, bearráigeahččui, guovlosuodjalussii, bajásdoallamii dahje investerenmearrádusaide.

Gáiddusguorahallan lea Ruoŧa čielgaseamos álkes vejolašvuohta. Ruoŧas leat stuorra geográfalaš guovllut, viiddis vuovde- ja čáhcebirrasat, beassan Copernicus-dieđuide, našuvnnalaš geodieđut ja sajáiduvvan birasgoziheapmi. Lasseguovlluid analyserema golut sáhttet leat oalle unnit, go mállet ja diehtovuođđehusat leat ásahuvvon.

Ruoŧa birasdieđut leat mávssolaččat, muhto organisašuvnnalaččat bieđgguid. Guhkes áigeráiddut, geodieđut ja gielddaid doaibmadieđut leat máŋgga doaimmaheaddjis, muhto metadieđut, ođasmahttin, liseanssat, dovddaldagat ja API:t molsašuddet. Ruoŧa dahkujierbmi-áŋgiruššan berre danin ruhtadit diehtokvalitehta ja diehtohálddašeami unnimusat seamma vuogádatlaččat go málleovddideami.

Digitála guoibmelaččat galget leat mearrádusbuktagat, eai golmmaulmmát gudneprošeavttat. Ruoŧa gielda dárbbaša hárve ollislaš duohtaáigásaš máŋgosa oppa gávpogis; ráddjejuvvon guoibmi arvečázi, lieggasuolu, fápmudárbbu dahje huksenlogistihka várás sáhttá addit stuorát ávkki unnit goluin.

Edge AI lea erenoamáš miellagiddevaš doppe, gos dieđut leat hearkkesat dahje oktavuohta lea heajos. Analysa govvenrusttegas, dovddanis dahje telefovnnas sáhttá unnidit sirdinviidodaga, maŋŋoneami ja dárbbu sirdimis ráhkes olmmoš- dahje luonddudieđuid. Ruoŧa buollingovvenrusttegat, akustihkalaš dovddanat ja čáhceásahusat berrejit danin sáddet dušše alárpmaid, eahpesihkarvuođamihtuid ja dárbbašlaš osiid, ja ráhkes dieđut vurkejuvvojit válljejuvvon láhkai.

Rabas mállet eai leat doarvái almmá rabas árvvoštallandieđuid haga. Ruoŧa prográmmat berrejit ráhkadit čujuhusdiehtočoahkkiid omd. vuovdevahágiid, metánaborggaid, ruskaosiid, johtalusskenáriid ja bioakustihka várás, geográfalaččat sirrejuvvon geahččalandoahpagiiguin ja čielga njuolggadusaiguin hearkkes dieđuide.

Servodatlaš mihttomearit fertejit leat eambbo go beaktilvuohta. Johtalusoptimiseren, mii unnida biillaid bisánemiid, sáhttá lasihit johtalusmeari. Vuovdeanalysa, mii stuorida muorrabuvttadeami, sáhttá riidalit biologalaš máŋggabealatvuođain, čađahuvvon čáhppesávdnjiin ja boazodoaluin. Digitála stivren ferte bargat máŋgga mihttomeriin ja čájehit mihttoriidduid.

Oktasaš ruoŧŧelaš vuoruheapmi

• Vuođđut ja viiddidit árrat: sateallihttii vuođđuduvvon birasgoziheapmi, metána fuomášupmi, buollinvárrehus, energiijaeinnostusat sihke čáhce- ja pumpaoptimiseren. Oalle láddan teknologiijat, čielga geavatlaš geavaheaddjit ja mihtiduvvon bohtosat.
• Geahččalit garra váikkuhusárvvoštallamiin: digitála guoibmelaččat, dahkujierpmiin stivrejuvvon johtalusčuovggat, robohtalaš ruskaid sirren ja bioakustihkka stuorra dásis. Stuorra vejolašvuohta, muhto ollu molsašupmi goluin ja duohta birasváikkuhusain.
• Ráddjet geahččalemiidda ja doarjaproseassaide: generatiiva dahkujierbmi birasmearrádusaide, áibbas iešheanalaš bearráigeahčču, automáhtalaš lohpedanmearrádusat ja ollislaš gávpotguoibmelaččat. Heajut duođaštus, stuorát riekte- ja sihkarvuođariska ja stuorra eahpenjuolggo goluid várra.

Politihkkaávžžuhusat

Oanehis áigi mearkkaša jagiid 2026–2027, gaskaguhkes áigi jagiid 2028–2030 ja guhkes áigi jagi 2031 ja dan rájes. Golodásit leat analysalaš sturrodatárvvoštallamat, eai geargan bušeahttalaskimat.

Riikkaviidosaš mihttoprográmma dahkujierpmái birrasa ja servodathuksema várás

Oanehis áigi, alla golut. Prográmma galgá vuolggahit servodatčuolmmas ja ruhtadit dieđuid, doaibmarievdama, málle, háhkama ja árvvoštallama oktan ollisvuohtan. Váldodoaimmaheaddjit: ráđđehus, Klimat- och näringslivsdepartementet, Landsbygds- och infrastrukturdepartementet, Naturvårdsverket, Vinnova, Formas, Energimyndigheten ja AI Sweden. Mihtut: unnimusat guhtta surggiid rasttideaddji geahččaleami maŋimustá 2027, 100 proseantta ovddal registrerejuvvon vuođđodásiin, unnimusat golbma čoavddusa dohkkehuvvon viiddideapmái 2028:s ja raporterejuvvon nettoávki juohke investerejuvvon ruvnnu nammii.

Federerejuvvon ruoŧŧelaš biras- ja servodathuksen-diehtolatnja

Oanehis gitta gaskaguhkes áigi, alla golut. Ii okta guovddáš diehtovuođđu, muhto oktasaš standárddat, kátalogat, dovddaldagat, API:t, beassannjuolggadusat ja kvalitehtadieđáhusat. Váldodoaimmaheaddjit: DIGG, Lantmäteriet, Naturvårdsverket, Boverket, SMHI, SLU, Havs- och vattenmyndigheten, Trafikverket, SCB ja gielddat. Mihtut: vuoruhuvvon diehtočoahkiid oassi, mas leat mašiidnalohkahahtti metadieđut, dokumenterejuvvon áigeguovdilvuohta ja eahpesihkarvuohta, API-olámuddu, dieđuid juogadeaddji gielddaid lohku ja unnit áigi dieđuid ráhkkaneapmái.

Riikkaviidosaš vuogádat dahkujierbmi-doarjagiin luonddu ja vuovddi goziheapmái

Oanehis gitta gaskaguhkes áigi, gaskageardán–alla golut. Ovttastahttit Sentinel/Landsat, girdigovaid, laser-skánnema, bioakustihka, govvafielluid ja meahcceinventerema. Vuogádat galgá dievasmahttit, ii sadjásahttit, statistihkalaččat hábmejuvvon birasgoziheami. Váldodoaimmaheaddjit: Naturvårdsverket, Skogsstyrelsen, SLU, leanastivrrat, Lantmäteriet, Rymdstyrelsen sihke eananeaiggádat ja luonddusuodjalanorganisašuvnnat. Mihtut: guovlu ja šládjajoavkkut, main lea geardduhuvvon gokčan, dárkilvuohta ja gávdnanmearri juohke luonddutiippa nammii, áigi rievdamis duođaštuvvon alárbmii ja golut juohke duođaštuvvon áicama nammii.

Riikkaviidosaš prográmma metána- ja čuokkisluoitimiid goziheapmái

Oanehis áigi, gaskageardán golut. Ovttastahttit UNEP MARS:a, Copernicus:a, gávppálaš sateallihtaid, dronaid ja eananmihtideami sihke ráhkadit standardiserejuvvon alárbma- ja máhcahusraporterenproseassa. Váldodoaimmaheaddjit: Naturvårdsverket, Energimyndigheten, gielddaid biraskantuvrrat, Avfall Sverige, Svenskt Vatten, Jordbruksverket ja doaimmaheaddjit. Mihtut: gávdnon ja duođaštuvvon luoitimiid lohku, vástidanáiggi mediána, alárpmaid oassi mas lea doaimmaheaddji vástádus, eastaduvvon metánatonna, boasttualárpmat ja golut juohke unniduvvon koldioksidaovttaveardásaš tonna nammii.

Dahkujierbmi-doarjaga riikkaviidosaš vuogádat árrat vuovdebuollima fuomášupmái

Oanehis gitta gaskaguhkes áigi, gaskageardán–alla golut. Ovttastahttit govvenrusttegiid, sateallihtaid, álddagasdieđuid, buollinvárraindeavssaid ja báikkálaš edge-málle. Doaimmaheaddjit galget álo duođaštit alárpma ovdal álggaheami. Váldodoaimmaheaddjit: MSB, SMHI, gielddaid gádjunbálvalus, leanastivrrat, Skogsstyrelsen, vuovdeeaiggádat, universitehtat ja RISE. Mihtut: man galle minuhta árat mediána mielde fuomášuvvo, fuomášandássi, boasttualárpmat juohke govvenrusttega jándora nammii, viđa minuhta sisa duođaštuvvon alárpmaid oassi ja buollanguovlu historjjálaš vuođđodási ektui.

Viiddidit dahkujierpmi energiijaeinnostusaide ja heivehanmunnái

Oanehis gitta gaskaguhkes áigi, gaskageardán–alla golut. Oktasaš einnostanlavttat berrejit ovddiduvvot biekkama, beaivváža, noađi, lieggasdárbbu ja fierpmádatráddjehusaid várás. Váldodoaimmaheaddjit: Svenska kraftnät, Energimyndigheten, SMHI, fierpmádatfitnodagat, gáidduslieggadanfitnodagat, giddodateaiggádat ja gielddat. Mihtut: einnostanmeattáhus, unnit eretčaskon ođasmahttojuvvon buvttadeapmi MWh:ain, luovos dahkkon bajimusfápmu, unnit čohkkebuvttadeapmi, energiijaseastin ja koldioksidaovttaveardásaččat sihke heivehanlágan visttiid lohku.

Moduvlalaš digitála guoibmelaččat čázi, dulvvi, lieggasa ja plánema várás

Gaskaguhkes áigi, alla golut. Stáhta berre ruhtadit ođđasitgeavahahtti osiid dan sajis, ahte juohke gielda háhká giddes ollislaš vuođđehusa. Váldodoaimmaheaddjit: Boverket, Lantmäteriet, SMHI, MSB, Svenskt Vatten, gielddat, regiovnnat ja Trafikverket. Mihtut: unnit čáhcemassin, kWh juohke čázi kubihkkamehtera nammii, badjelgolganlogu, buorránan einnostanáigi roavvaguoikkaide, plánamerrádusaid lohku main skenárat leat dokumenterejuvvon ja osiid ođđasitgeavaheapmi gielddaid gaskkas.

Dahkujierpmái vuođđuduvvon johtalusstivren máŋggafievrridanlágan ja dálkádatpolitihkalaš mihttomeriiguin

Oanehis gitta gaskaguhkes áigi, gaskageardán golut. Optimiseren galgá vuoruhit kolleaktiivajohtolaga, vázzima, sihkkelastima, johtalussihkarvuođa, áimmukvalitehta ja luoitimiid – ii dušše biillaid mátkeáiggi. Váldodoaimmaheaddjit: Trafikverket, Transportstyrelsen, gielddat, regiovnnat, VTI ja kolleaktiivajohtolaga eiseválddit. Mihtut: koldioksida ja nitrogenoksiiddat, bisánemiid lohku, bussiid luohtehahttivuohta, vázzin- ja sihkkelastinvuorddináigi, lihkohisvuođat ja riiddut, johtalusmearri sihke váikkuhusat juohke gávpotoasi ja sosioekonomalaš joavkku nammii.

Doaibmahušháhkan jorahusa ávnnasrávdnjiide

Gaskaguhkes áigi, alla golut. Háhkan galgá máksit duođaštuvvon ávdnasiid ođđasitgeavaheamis ja kvalitehtas, ii robohtaid logus dahje dahkujierbmi-doaimmaid mearis. Váldodoaimmaheaddjit: Naturvårdsverket, Upphandlingsmyndigheten, Avfall Sverige, gielddat, huksen-suorgi ja buvttadeddjiid ovddasvástádusa vuolde doaibmi buvttadeaddjit. Mihtut: sirrenbuhtisvuohta, ávdnasboađus, nuoskkideapmi, sadjásahtton varas ávdnasa tonnat, eallingeardeluoitimat, energiijageavaheapmi juohke tonna nammii ja bargobirasdáhpáhusat.

DIGG:s lea juo guovddáš rolla doarjut lágalaš ja beaktilis dahkujierbmegeavaheami almmolaš suorggis, ja dat ávžžuha almmolaš organisašuvnnaid ovttastahttit dahkujierbmi-politihka dábálaš stivrenvuogádahkasis. Evttohuvvon biras-dahkujierbmi árvvoštallan berre huksejuvvot dáid struktuvrraid ala ja oktiiheivehuvvot IMY:in, iige ovddiduvvot buohtalas njuolggadusvuogádahkan.

Doaibmaplána ja ruhtadeapmi

Áigeplána 2026–2032

• 2026 H2: ráđđehusbargamuš ja riikkaviidosaš prográmmajođiheapmi; dieđuid, málle ja jođus geahččalemiid kárten; oktasaš njuolggadusat váikkuhusárvvoštallamii ja háhkamii; vuođđodásit energiijii, čáhccái, luoitimiidda ja biologalaš máŋggabealatvuhtii.
• 2027: birasdiehtolatnja vuosttas veršuvnnas; guhtta gitta logi geahččaleami energiijas, čázis, luonddus, metánas, buollimis ja fievrrideamis; čujuhusdiehtočoahkit ja sorjjasmeahttun árvvoštallit soahpamušain; gelbbolašvuođaprográmma eiseválddiide, gielddaide ja čáhce- ja duolvačáhceorganisašuvnnaide.
• 2028: vuosttas váikkuhusárvvoštallan ja almmolaš boađusraporta; geahččalemiid heaittiheapmi dahje ođđasit hábmen, jus duođaštuvvon ávki váilu; unnimusat golmma čoavddusa viiddideapmi máŋgga regionii; oktasaš rámmasoahpamušat ja rabas teknihkalaš oasit.
• 2029–2030: riikkaviidosaš doaibma válljejuvvon goziheami ja várrehusvuogádagaide; guovlulaš digitála guoibmelaččat čázi, roavvaguoikkaid ja energiijavuogádagaid várás; ovttastahttin bearráigeahččui, birasgoziheapmái ja fysalaš plánenii; bohtosiidda vuođđuduvvon ruhtadeapmi ja guhkesáigásaš hálddašanbušehtat.
• 2031–2032: ollislaš eallingeardeárvvoštallan ja riikkaidgaskasaš buohtastahttin; diehto- ja etihkalaš rámmaid dárkkisteapmi; viiddideami joatkin dušše doppe, gos nettoávki lea positiiva; boarásmuvvan málle ja vuođđehusaid plánejuvvon heaittiheapmi.

Geahččalanmuddu berre álgit čuolmmaiguin, main sihke vuođđodássi ja mearrádusketju leat čielgasat. Buollinprošeakta galgá ovddalgihtii meroštallat, mo árat fuomášupmi mihtiduvvo, gii duođašta alárpma ja mo eastaduvvon vahát árvvoštallojuvvo. Čáhceprošeavttas galget leat historjjálaš dieđut leakkažiin, energiijas, badjelgolgamiin ja doaibmahehttehusain. Biologalaš máŋggabealatvuođa prošeakta galgá meroštallat, makkár hálddašandoaibma sáhttá čuovvut dahkujierbmi-áicamis.

Juohke geahččaleapmi berre čuovvut ceahkkásaš proseassa: čuolbma ja váldi, dasto diehtodárkkisteapmi, rievttálaš ja etihkalaš árvvoštallan, ráddjejuvvon suoivvandoaibma, geavatlaš geahččaleapmi olmmošlaš dárkkistemiin, sorjjasmeahttun váikkuhusárvvoštallan ja loahpas mearrádus viiddideamis, ođđasit hábmemis dahje heaittiheamis. Suoivvandoaimma áigge vuogádat buvttada rávvagiid dahje alárpmaid stivremettiin doaimma.

Ruhtadeapmi

• Stáhta ruhtada oktasaš diehtoinfrastruktuvrra, standárddaid, čujuhusdiehtočoahkiid, sihkarvuođadárkkisteami ja sorjjasmeahttun árvvoštallama.
• Geavatlaš váldodoaimmaheaddjit mielruhtadit geahččalemiid sihkkarastin dihtii doaimma eaiggátvuođa ja váldet hálddašangoluid iežaset ovddasvástádussii, go ávki lea duođaštuvvon.
• Bohtosiidda vuođđuduvvon soahpamušat geavahuvvojit doppe, gos bohtosa sáhttá luohtehahttit mihtidit, omd. unnit leakkažiid dahje energiijadárbbu hárrái. Máksu ii berre vuođđuduvvat doaimmaheaddji iežas mállelaskimii.
• EU-ruđat geavahuvvojit dutkamii, čájeheapmái ja rájáid rasttideaddji čoavddusaide. Horizon Europe:a čujuhuvvon bušeahtta lea 93,5 miljárdda euro jagiide 2021–2027; LIFE lea EU sierra ruhtadanreaidu birrasa ja dálkádaga várás.

Go dálá prográmmaáigodat máŋgga EU-prográmmas lahkona loahpa, Ruoŧa doaimmaheaddjit berrejit sihke ohcat báhcán almmuhusaid jagiin 2026–2027 ja váikkuhit EU boahtte máŋggajagi bušeahta hábmemii. EU-ruhtadeami ii galgga geavahit maŋidit mearrádusaid riikkaviidosaš doaibmaruhtadeamis.

Árvvoštallan galgá ovddalgihtii registreret mihtuid ja buoremus lági mielde geavahit dárkkistanguovlluid, ceahkkásaš atnui váldima dahje ovdal–maŋŋel-buohtastahttimiid, mat divvojuvvojit dálkki, konjunktuvrra ja eará seammás áigge čađahuvvon doaimmaid vuođul. Bohtosat galget raporterejuvvot sihke absoluhtalaš árvun ja relatiiva rievdamiin. Logi proseantta unnideapmi ii leat doarvái diehtu almmá vuođđodási, eahpesihkarvuođarájáid ja dan čilgehusa haga, lassánii go doaibma seammás.

Riskkat, stivren ja etihkalaš rámmat

EU dahkujierbmiásahus vuođđuduvvá riskkaide vuođđuduvvon mállii ja ulbmil lea sihkkaris ja luohtehahtti vuogádagat, mat suddjejit vuođđovuoigatvuođaid. Buot biras-dahkujierbmevuogádagat eai automáhtalaččat leat allariska vuogádagat, muhto geavaheapmi kritihkalaš infrastruktuvrras dahje mearrádusaide, mat váikkuhit olbmuid vuoigatvuođaide, sáhttá mielddisbuktit garrasat gáibádusaid. Klassifiseren ferte danin dahkkot konkrehta geavahandáhpáhusa, ii teknologiija oppalaš hámi vuođul.

Govvenrusttegat, mikrofonat ja dovddanat luonddus dagahit olbmuide priváhtavuođariskaid, ja maiddái riskka ahte hearkkes dieđut áitojuvvon šlájaid beassansajiin leavvet. Rabasvuohta galgá leat váldonjuolggadus, muhto erenoamáš spiehkastagat leat dárbbašlaččat doppe, gos rabasvuohta ieš vahágahttá dan, mii galgá suodjaluvvot.

EU Data Governance Act ja Data Act buoridit eavttuid dieđuid juohkimii ja oktasaš diehtobuktagiid ráhkadeapmái. Dat eai goit automáhtalaččat čoavdde semantihka, diehtokvalitehta, almmolašvuođaprinsihpa, čiegusvuođa dahje boasttu dahkujierbmi-árvalusaid ovddasvástádusa gažaldagaid. Dát gažaldagat fertejit dahkkot geavatlažžan Ruoŧa surggiid mielde ráhkaduvvon diehtosoahpamušain.

Ruoŧa biras-dahkujierbmi váikkuhusárvvoštallan

• Ulbmil ja lasseávki: makkár birasčuolbma čoavdá, makkár doaibma das čuovvu ja manne álkit metoda ii leat doarvái?
• Dieđut: gii eaiggáduššá dieđuid, mo dat čoggojuvvojedje, makkár joavkkut ja birrasat váilot ja man guhká dieđuid oažžu vurket?
• Málle: makkár vuođđodássái málle buohtastahttojuvvo, makkár meattáhusat leat dábálepmosat ja mo eahpesihkarvuohta čájehuvvo?
• Birasluodda: man olu elrávdnji, čáhci, fierpmádatnákca ja mašiidnagálvu dárbbašuvvo hárjeheapmái, doibmii ja dovddaniidda?
• Olmmošlaš dárkkisteapmi: gii sáhttá rievdadit dahje hilgut bohtosa, gii vástida meattáhusaid ovddas ja mo sáhttá váidit?
• Sihkarvuohta: mo fuomášuvvojit manipuleren, diehtomolsašupmi, sisabahkken ja boasttu ođasmahttimat?
• Juohkinváikkuhusat: makkár guovllut, doaimmat dahje joavkkut ožžot ávkki ja makkárat fas gollu?
• Heaittiheapmi: mo dieđut olggosfievrriduvvojit, mo vuogádat jaddaduvvo sihkkarit ja mo eiseválddi gelbbolašvuohta seailluhuvvo?

Loahppajurdda

Deháleamos loahppajurdda lea, ahte Ruoŧŧa berre vuoruhit erenoamáš, oalle gáržžes dahkujierpmi oppalaš ja resurssagáibideaddji dahkujierbmi-vuođđehusaid ovddabealde. Riikkaidgaskasaš dáhpáhusat, main lea čielgaseamos ávki, eai vuosttažettiin geavat stuorra giellamálle. Dat geavahit sateallihttagovaid, áigeráidduid, dovddanovttasteami, optimiserema ja surgesierra málle, mat leat ovttastahtton čielgasit meroštallon fysalaš doibmii.

Gáiddusguorahallamis ja máŋggahámat birasgoziheamis lea buot ovttas stuorámus vejolašvuohta. Teknologiija sáhttá viiddiduvvot stuorra guovlluide, dat huksejuvvo Ruoŧa ja Eurohpá diehtoresurssaid ala ja sáhttá nannet sihke jotkkolaš birasgoziheami ja jođánis bearráigeahču. Dahkujierbmi berre dás geavahuvvot vuoruhit, gos olbmot galget guorahallat, ii automáhtalaččat mearridit rievttálaš ovddasvástádusa.

Energiija- ja čáhceoptimiseren addá jáhkkimis jođáneamos mihtiduvvon resurssaávkki. Ruoŧas lea viiddis gáidduslieggadeapmi, elektrifiseren, bieggafápmu, pumpa- ja duhkadanvuogádagat sihke lassáneaddji heivehanmunnedárbu. Teknihkalaččat várrogas mállet, main leat sihkarvuođaráddjehusat, sáhttet addit stuorát nettoávkki go čájeheaddjet generatiiva vuogádagat.

Digitála guoibmelaččat leat strategalaččat dehálaččat dálkádaga heiveheapmái ja servodathuksemii, muhto dat berrejit ovddiduvvot moduvlalaččat. Alimus vuoruhus berre addot čáhccái, roavvaguoikkaide, dulvái, lieggasii, energiijii ja fievrridannjuolmmaide, gos skenárat duođaid sáhttet rievdadit investeremiid dahje doaimma.

Edge AI buollima ja biologalaš máŋggabealatvuođa várás lea lohpidan doppe, gos áigi, oktavuohta ja priváhtavuohta leat kritihkalaččat. Ruoŧa geahččalanprošeavttat berrejit doalahit olbmuid alárbmaketjus ja garvit bistevaš govven- ja jietnafierpmádagaid almmá čielga ulbmila, vurkenáiggi ja sorjjasmeahttun bearráigeahču haga.

Robohtalaš sirren lea gávppálaččat láddan, muhto berre oažžut almmolaš ruhtadeami dušše dalle, go ávdnasiid ođđasitgeavaheami kvalitehta ja eallingeardeávki sáhttá duođaštuvvot. Generatiiva dahkujierbmi heive buoremusat ráddjejuvvon doarjagerddin dokumentašuvdnii, ohcamii ja gulahallamii – ii birasgoziheapmái, kritihkalaš stivremii, lobideapmái dahje rievttálaš bearráigeahččui.

Ruoŧa oppalaš lihkostuvvandahkki ii šatta leat ovtta algoritmma olámuddu. Dat šaddá leat nákca ovttastit alla kvalitehta dieđuid, almmolaš suorgedovdamuša, čielga mihttomeriid, guhkesáigásaš hálddašeami, riekte- ja sihkarvuođa ja sorjjasmeahttun váikkuhusmihtideami.

Gáldosurggit

• Ruoŧa birasgoziheapmi: Naturvårdsverket birasgoziheamis, gáiddusguorahallamis ja boahtteáiggi dutkandárbbuin.
• Ruoŧa dahkujierbmi-stivren: DIGG doarjja almmolaš dahkujierpmái, dahkujierbmi-politihkat ja bagadallan ovttas IMY:in.
• Servodathuksen- ja geodieđut: Boverket digitála servodathuksenproseassas ja Lantmäteriet geodiehtostandárddain ja Geotorget:s.
• EU-njuolggadusat: EU AI Act, Data Governance Act ja Data Act sihke áigeguovdilis dieđut čađaheamis.
• Dahkujierpmi iežas birasluodda: IEA diehtoguovddážiid elrávdnjegeavaheamis, OECD dahkujierpmi birasváikkuhusa mihtideamis ja UNEP eallingeardeperspektiivvas.
• Energiija ja dálki: DeepMind diehtoguovddážiid čoaskudeamis, bieggafápmueinnostusain, GraphCast:s ja GenCast:s.
• Vuovdi ja mearra: Global Forest Watch ja Global Fishing Watch sihke daidda čatnaseaddji dieđalaš dutkamušat.
• Biologalaš máŋggabealatvuohta: Wildlife Insights, Rainforest Connection, Arbimon ja dieđalaš dutkan bioakustihkas.
• Metána ja buollin: UNEP Methane Alert and Response System sihke ALERTCalifornia ja CAL FIRE.