Gáldoávdnasat: fregáhtamearrádus ja desentraliserejuvvon suodjalus

Mearrádus mii duođaid lea dahkkon

33 miljárdda ruvnnu lohku orru guoskat Espánnja Navantia-fálaldahkii, man DN dieđihii leat «veaháš vuollel» 33 miljárdda njealji fatnasa ovddas, báhččagiid, torpedoid ja rakiehtaid haga. Dan fránskalaš molssaeavttu, maid Ruoŧŧa válljii, lea dieđihuvvon máksit sullii 40 miljárdda ruvnnu, badjelaš 4 miljárdda dollára. Formálalaš ruoŧŧelaš mearrádus 19. miessemánu 2026 ii lean loahpalaš soahpamuša vuolláičállin, muhto ráđđehusa bargamuš FMV:i álggahit ráđđádallamiid njealji FDI-fregáhta birra Fránskka Naval Group:s.

Mearrádus ii šaddan guoros sajis. Geaidnu manná ruovttoluotta 2020 suodjalusmearrádussii, mii álggahii ođđa čáhceolggošfievrruid válmmaštallamiid, ja 2024 oppalašsuodjalusmearrádussii, mii loktii ovdan Luleå-luohká ja mearridii, ahte háhkan galggai álggahuvvot 2025–2030. Riikkabeaivi dohkkehii juovlamánus 2024 viidát suodjalusguovllu, muhto ii válljen doaimmaheaddji; ráđđehus válljii doaimmaheaddji FMV bokte.

Loahppaboađus lea nappo dárkilit dát: riikkabeaivi mearridii návccaid guovllu ja golurámma, ráđđehus válljii doaimmaheaddji, ja FMV lea eiseváldi mii ráđđádallá ja gilvvaha háhkama.

Gii mearridii, gii ávkkuhuvvá ja gii váikkuhii olggobealde

Mearrádusa formálalaš politihkalaš ovddasvástideaddjit leat stáhtaministtar Ulf Kristersson ja suodjalusministtar Pål Jonson, ráđđehusa ovddas. Suodjalusfápmu lei guođđán evttohusas ovdal politihkalaš doaimmaheaddjeválljema, mii mearkkaša, ahte militára bealis lei mearkkašahtti váikkuhus árrat proseassas dasa, man gaskkas ráđđehus válljii. Reutersa mielde mearrasuodjalusa hoavda Johan Norlén lea deattuhan fregáhtaid strategalaš mearkkašumi Nuortameara mearrageainnuid suodjaleamis.

Njuolggo gávppálaš vuoiti lea Naval Group. Jáhkehahtti ruoŧŧelaš industriija vuoittáhallat jođihuvvojit Saab:s, danne go Reutersa mielde Ruoŧŧa áigu integreret ruovttus ovddiduvvon vearjovuogádagaid fatnasiidda. Gávdno maiddái viidát fránskalaš-ruoŧŧelaš suodjalusovttasvástádus: strategalaš guoibmevuohta 2024, čiekŋuduvvon ovttasbargu Saab ja MBDA gaskkas sihke Fránskka diŋgon Saab GlobalEye:s. Dat ii duođaš makkárge lobihis vuostebálvalusa, muhto čájeha fregáhtaválljema duođalaš guovttegeardánis logihka.

Ráđđehusa ja riikkabeaivvi olggobealde leat Suodjalusfápmu, FMV, Suodjalusválbmalus sihke olgoriikkaid ráđđehusat ja fitnodagat váikkuhan proseassii. Sihke espánjalaš ja fránskalaš fregáhtat čájehuvvojedje duođalaččat Ruoŧas gilvvu áigge, ja Naval Group giittii njuolga Fránskka stáhta dan doarjaga ovddas. Naval Group lea maiddái dahkan áigumušjulggaštusa Oresund DryDocks:in báikkálaš bajásdoalu birra, mii sáhttá dagahit ruoŧŧelaš vuoittáhalluid maiddái Saab olggobealde.

Maid fregáhtat buktet – ja man raššit dat leat

Naval Group FDI-fregáhtta lea sullii 122 mehtera guhku, deaddá birrasiid 4 500 tonna, sáhttá johtit 5 000 mearramiilla ja dieđihuvvo sáhttit vuosttaldit čáhceolggoš-, áibmo-, čáhcevuolášfatnas-, asymmetrálaš ja sihkkarvuođahehttehusáittaid. Ruoŧa proposišuvdna govvidii Luleå-luohká lasáhussan mii addá guhkit doaibmanáiggi, nannoset áibmosuodjalusnávcca ja mearrajođihannávcca, ja mii integrerejuvvo Ruoŧa ja NATO áibmo- ja rakiehtasuodjalussii. Mearrádus ákkastallojuvvui politihkalaččat earret eará dainna, ahte dat golmmageardánahttá Ruoŧa áibmosuodjalusnávcca mearas.

Gažaldahkii «man álki lea daid jávkadit?» ii leat oktage álkes vástádus. Ođđaáigásaš fregáhtat leat mávssolaččat, danne go dat dollet radara, jođiheami, áibmosuodjalusa ja čáhcevuolášfatnasiid bivdima – ja juste danin dat leat maiddái erenoamáš dehálaš čuozáhagat. Hypersonalaš vearjuid analysat leat ovttaoaivilis ovtta čuoggás: leaktun, manøvrerennávca ja vuollegis girdinaltodat oanidit ovddalgihtii váruhanáiggi ja dahket báhččojuvvon vuostedoaimma olu váddásabbon. Fregáhta ceavzin sorjá nappo eanet olles suodjalanfierpmádagas go ieš fatnasis.

Ukraina vásáhusat Čáhppes mearas čájehit, ahte mannekeahtes mearravuogádagat sáhttet eastadit stuorát flotta beassamis mearraguovlluide, ja dat máksá dušše unna oasi goluin. Oahppa ii leat dat, ahte fatnasat leat boarásnuvvan, muhto ahte soahtafatnasat gáržžis čáziin dárbbašit máŋggadásat suodjalusa, dieđihandoarjaga, heiveheami ja vuosteneavvuid dronaid ja mannekeahtes fievrruid vuostá. Ruoŧa fregáhtat leat nappo dehálaččat, muhto eai birge iežaset: ceavzin mearriduvvo das, sáhttágo Ruoŧŧa suodjalit olles váikkuhusgollosa – gávnnaheami, čuozáhatdieđu, čuovvuma, teleduorjuma, fidnočuozáhagaid, logistihka ja hámmanasuodjalusa.

Maid bivdojoavkkuide vuođđuduvvon dronafierbmi duođalaččat sáhttá dahkat

Ii gávdno almmolaš riikkaviidosaš bivdojoavkoregisttar lága vuođul, danne go vuogádat vuođđuduvvá bivdokoarttaide, bivdoguovlluide ja sarvva hálddašeapmái. Sullii 260 000 stáhtalaš bivdokoartta máksojuvvojedje bivdojagis 2024/2025, Jägareförbundet dieđiha, ahte sullii 250 000 Ruoŧa birrasiid 300 000 bivddáris bivdet sarvva, ja Naturvårdsverket dieđiha 130 sarvva hálddašanguovllu. Sihkkareamos árvvoštallan lea, ahte Ruoŧas lea hui stuoris, juo miehtá riikka juohkásan olmmošjoavku, mii dovdá eatnama, ja jáhkehahtti logiid duhát bivdojoavkku.

Dronavuostevuogádagat gávdnojit, ja Ukraina dieđiha, ahte autonomalaš vuostáiváldindronat juo njeidet Shahed-lágan fievrruid. Ruoŧŧa investere maiddái lihkolaš, modulára C-UAS-vuogádahkii FMV ja Saab bokte. Muhto dát leat militára vuogádagat, main leat dovddaldagat, jođihanovddasvástádus, identifiserenrutiinnat ja doaibmannjuolggadusat – dat ii leat luonddukoralaš vuosttaš bargu integrerekeahtes siviila bivdojoavkkuide. Sihkkareabbo ruoŧŧelaš geaidnu lea rekruteret dáid olbmuid Ruovttusuodjalussii, eaktodáhtolaš suodjalusorganisašuvnnaide dahje eará autoriserejuvvon oppalašsuodjalusstruktuvrraide.

Oanehis vástádus: juo, bivdojoavkkut sáhttet leat hui ávkkálaččat desentraliserejuvvon, dronain dorjojuvvon suodjalusfierpmádagas. Eai, daid ii galgga gieđahallat improviserejuvvon siviila áibmosuodjalus- dahje vearjoduvvon dronaovttadahkan stáhta gohččunválddi olggobealde.

Oahput Ukrainas ja Iranis

Irana dronašiljus Luovttas guovddáš oahppu lea, ahte stuoris, hálbi dronadeaddu váikkuha strategalaččat maiddái dalle, go dat ii daga čalmmustahtti stuora vahága: stuora bárut ovttaguvllot girdde dronain muosehuhttet infrastruktuvrra ja bákkihit suodjaleaddji geavahit divrras rakiehtaid, seammás go falleheaddji seastá buoremus vuogádagaidis. Ulbmil lea guoradit, áddjáhuhttit ja geassit suodjaleaddji návccaid guhkkás. Danin Ruoŧŧa ii dárbbaš dušše moadde earenoamáš divrras vuođđofierpmádaga, muhto olu suohkadeappot máksánnái dovddaldat- ja dronavuostenávcca miehtá riikka.

Árvvoštallan šaddá: Ruoŧŧa suodjaluvvo buoremusat go dahká iežas váttisin lamahuvvot, váttisin hirpmástuvvat ja váttisin isolerejuvvot. Muhtun hui ovddiduvvon vuođđofierpmádagat leat vealtameahttumat – fregáhtat láidestit mearrageainnuid, addet guovlluáibmosuodjalusa, bivdet čáhcevuolášfatnasiid ja jođihit mearradoaimmaid NATO vuogádagas. Jus livččii vel 33–40 miljárdda, de ávžžuhus ii livčče sihkkut fregáhtaid, muhto doalahit mearrasuodjalusa váldoprográmma ja bidjat hui stuora lasáhusoasi juohkásan dronavuostesuodjalussii, báikkálaš dovddaldatfierpmádagaide, guovllulaš dronavárrehivvodagaide, várresambándagaide, hámman- ja skerregoddegoziheapmái, báhččebáikkiid ja siviila infrastruktuvrra nanusmahttimii, johtilis divvunnávccaidda, báhtteriija- ja várreossodathivvodagaide sihke nana viiddiduvvon geidnui siviila máhtus Ruovttusuodjalussii.

Oktiibuot ovtta cealkagis: Ruoŧŧa berre suodjalit iežas juohkásan hivvodagain disiplinerejuvvon jođiheami vuolde, ja dan galgá doarjut unnit lohku hui ovddiduvvon mearrasuodjalus- ja áibmosuodjalusčuođjumušain – ii válljet dušše nuppi dain.

Bellodaga bargovuođđu: njeallje geahččanguovllu fregáhtamearrádussii

Palme-geahččanguovlu

Suodjalus ferte leat dohkálaš álbmoga ovddas, stuora materiálamearrádusat fertejit gierdat almmolaš dárkkisteami, ja dorvvolohkapolitihkka ii oaččo šaddat teknologiijaid gudnin. Ruoŧŧa dárbbaša luohtehahtti suodjalusnávcca Nuortamearas ja ferte sáhttit veahkehit NATO siskkobealde. Várra lea, ahte divrras vuogádagat šaddet doaibmannávcca symbolan, seammás go oppalašsuodjalusa árgabeaivválaš raššivuođat báhcet. Suodjalus mii ii leat álbmogis ruohtas, šaddá rašibun.

Stenbeck-geahččanguovlu

Maid mii oažžut ruđa ovddas? Man guhkes lea doaimmahanáigi? Gos leat gáržžideamit? Maid sáhttá viiddidit? Juohkehaš fatnasmálle sáhttá addit jođánit doaimmaheami go ruoŧŧelaš iežaset ovddideapmi, muhto 40 miljárdda moatti vuođđofierpmádagas lea čoahkásan risku. Jus bidjá 40 miljárdda njealji fatnasii, de galgá juohke ruvdnu maiddái oastit leavttu, heivehannávcca ja industriijalaš váikkuhusfámu – muđui ii leat oastán boahtteáiggi, dušše tonnaid.

Fierbmegeahččanguovlu

Fierbmi ovdal hierarkiija, máhttu ovdal árvvu, desentraliserejuvvon jierbmi ovdal guovddáš plánema ja johtilis máhcahus duohtavuođas. Fregáhtat sáhttet leat nanu čuođjumušat, main leat jođiheapmi, dovddaldagat ja áibmosuodjalus. Muhto jus fatnasat šaddet isolerejuvvon árvovuođđofierpmádahkan, de dat rihkkot fierbmelogihka. Boahtteáiggi suodjalusa mearrida, galle jierbmás čalmmi, bealji ja gieđa sáhttá čatnat oktii, go riika deaddálaga vuollái šaddá.

Bargolinnjá ovddasvástáduslaš jierbmi politihkas várás

• Dohkket mearrasuodjalusa áibmosuodjalusnávcca dárbbu.
• Gáibit rahpasit rehketdoalu golus, eallingeardigolus, vearjjuid, dovddaldagaid ja ruoŧŧelaš industriijalaš ávkkis.
• Gáibit, ahte juohke stuora vuođđofierpmádatinvesterema vuostá dahkkojuvvo desentraliserejuvvon suodjalusáŋgiruššan.
• Evttohit ruoŧŧelaš prográmma juohkásan dovddaldat- ja dronanávcca várás stáhta jođiheami vuolde.
• Čatnat dán Ruovttusuodjalussii, eaktodáhtolaš suodjalusorganisašuvnnaide ja siviila gearggusvuhtii – ii priváhta miliissaide.

Boarrásat ideačálus: ráfi, neutralitehta ja dat maid mii suodjalat

Bellodaga boarrásat ideaávdnasiin lea ráfilinnjá, mii jearrá eará gažaldagaid go materiálagažaldagat: lea go Ruoŧas guovtti čuođi ráfálaš jagi bokte sosiálalaš, dovdduidlaš ja vuoiŋŋalaš árvokapitála, mii berre váldot vuhtii dorvvolohkapolitihkas, ja sáhttágo seammáddás ságastallat lihttokeahtesvuođas, NATO:s ja ráfibarggus almmá balu haga mii jođihivččii.

Čálus ákkastallá empáhtalaš gulahallama ovddas Marshall Rosenberga mielde, váldigiella vuostá ja passiivavuođa veahkaválddi vuostá: ahte ii daga maidege, go oktage gillá, lea seamma váralaš go aktiivvalaš veahkaváldi. Dat muittuha, ahte servodaga buresbirgejumi sáhttá mihtidit das, mo mánát veadjit, ja ahte juohkinpolitihkka danin berre álgit mánáin.

Ideačálus lea boarrásat bargovuođđu iige mearriduvvon politihkka. Dat ovdanbukto dáppe, danne go dat lea oassin bellodaga suodjalus- ja dorvvolohkalinnjá vuođus, ja danne go dat jearrá gažaldaga mii muđui álkit jávká materiálaságastallamis: maid mii duođaid suodjalat?

Gáldut

• Ráđđehus: Beslut om förhandling med Frankrike om luftförsvarsfregatt av Luleåklass
• Suodjalusfápmu: Franska fregatter till Försvarsmakten
• FMV: Nya ytstridsfartyg – större och med mer kapacitet
• Riikkabeaivi: Totalförsvaret 2025–2030 (Prop. 2024/25:34)
• Ráđđehus: Totalförsvaret 2021–2025 (Prop. 2020/21:30)
• Naval Group: Defence and Intervention Frigate (FDI)
• CSIS: Maritime Domain Lessons from Russia-Ukraine
• CSIS: Unpacking Iran's Drone Campaign in the Gulf
• CSIS: Complex Air Defense (hypersonalaš áittat)
• Naturvårdsverket: Vanliga frågor om jakt
• MSB: Totalförsvaret – du är en del av Sveriges beredskap
• DN: Spanien pressar priset – vill bygga fregatter till Sverige