Njuolggadusárvalus ovddasvástáduslaš jierbmi politihkas várás
Dahkujierbmi-čoahkkin dohkkehan [beaivemearri].
§ 1. Namma, hápmi ja ruovttugielda
- Searvvi ja politihkalaš bellodaga namma lea ovddasvástáduslaš jierbmi politihkas.
- ovddasvástáduslaš jierbmi politihkas lea demokráhtalaš ja ávkinkeahtes searvi sihke politihkalaš bellodat.
- Bellodaga ruovttugielda lea [almmut gieldda].
- Bellodaga doaibma ii leat vuoittu ohcan dihte. Bellodaga opmodaga oažžu geavahit dušše dan ulbmila ovddideapmái.
§ 2. Ulbmil
ovddasvástáduslaš jierbmi politihkas bargá friddja, demokráhtalaš, čuvgehuslaš ja olmmošlaš servodaga ovddas, mas teknologalaš, ekonomalaš ja hálddahuslaš vuogádagat bálvalit olbmo. Bellodat galgá erenoamážit bargat dan ovddas ahte:
- dahkujierbmi ovddiduvvo ja geavahuvvo demokráhtalaš ja olmmošlaš ovddasvástádusa vuolde,
- olmmošárvu, riektestáhta, cealkinfriddjavuohta ja ráfálaš demokráhtia suodjaluvvojit,
- teknologiija vejolašvuođat, vuoittut ja riskkat juhkkojuvvojit vuoiggalaččat,
- čuvgehus, iehčanas jurddašeapmi, hutkáivuohta ja dieđalaš rehálašvuohta nannejuvvojit,
- mánáid vuoigatvuođat, luonddu guoddevašvuohta ja boahttevaš buolvvaid eallineavttut suodjaluvvojit,
- Ruoŧŧa ovddida iežas teknologalaš, ekonomalaš ja demokráhtalaš doaibmannávcca,
- politihkalaš árvalusat geahččaluvvojit rabasat, kritihkalaččat ja olámuttus máhtuin veardádallamiin,
- evttohasat, geat dorjot bellodaga ulbmila ja árvovuođu, ovddiduvvojit politihkalaš luohttámušdoaimmaide.
Bellodat oažžu oassálastit almmolaš válggain, hábmet oaiviliid, ovddidit politihkalaš árvalusaid ja ovttasbargat organisašuvnnaiguin ja olbmuiguin, geaid doaibma heive bellodaga ulbmilii.
§ 3. Árvovuođđu
Bellodaga árvovuođđu, "Olmmoš ovdal vuogádaga", lea bellodaga doaimma, luohttámušolbmuid, evttohasaid ja miellahtuid stivrejeaddji áššegirji.
Miellahttun beassan dihte ohcci galgá aktiivvalaččat nannet ahte son:
- lea oahpásmuvvan bellodaga njuolggadusaide ja árvovuođđui,
- doarju bellodaga ulbmila ja árvovuođu,
- dohkkeha miellahttuvuođa demokráhtalaš vuoigatvuođaid ja geatnegasvuođaid.
Árvovuođu doarjun ii mearkkaš ahte miellahttu ferte ovttaoaivilis leat juohke politihkalaš árvalusain. Kritihkka, ođđasit árvvoštallan ja rabas digaštallan leat dárbbašlaš oasit bellodaga demokráhtalaš barggus. Dahkujierbmi-čoahkkin dohkkeha ja rievdada árvovuođu. Rievdadussii gáibiduvvo unnimusat guokte goalmmádasa addojuvvon jienain. Rievdadusárvalus galgá leat namuhuvvon čoahkkima bovdejumis.
§ 4. Miellahttuvuohta
Miellahttuvuohta lea rabas juohke ovttaskas olbmui, gii doarju bellodaga ulbmila ja árvovuođu. Miellahttuvuođa oažžu go:
- miellahttuohcan lea sáddejuvvon,
- njuolggadusat ja árvovuođđu leat čielgasit dohkkehuvvon,
- mearriduvvon miellahttomáksu lea máksojuvvon,
- bellodat lea registreren miellahttuvuođa.
Bellodatstivra ovddasvástida miellahttologahallamis ja sáhttá fápmudit miellahttuhálddašeami geavatlaš bargguid. Miellahttuohcama oažžu hilgut dušše jus leat konkrehtalaš sivat jáhkkit, ahte ohcci áigu vahágahttit bellodaga, vuostálastit dan demokráhtalaš ulbmila dahje duođalaččat rihkkut dan árvovuođu. Hilgun galgá ákkastallojuvvot čálalaččat, ja das sáhttá váidit boahttevaš dahkujierbmi-čoahkkimii.
Dievaslaš miellahttus lea vuoigatvuohta:
- oassálastit bellodaga doibmii,
- ovddidit mošuvnnaid ja árvalusaid,
- oassálastit ja jienastit dahkujierbmi-čoahkkimis,
- ásahuvvat evttohassan siskkáldas doaimmaide,
- oaidnit beavdegirjjiid, doaibmamuittuhusaid ja ekonomalaš rehketdoalloraporttaid, daid ráddjejumiiguin mat čuvvot diehtosuddjemis ja čiegusvuođas.
Juohke miellahttus lea okta jietna. Jienastanvuoigatvuohta lea persovnnalaš, iige dan sáhte sirdit fápmudusain. Miellahttuvuohta nohká čálalaš eretcealkimiin, go miellahttomáksu báhcá mákssekeahttá muittuhusa maŋŋá, dahje eretčuohppanmearrádusa geažil.
§ 5. Miellahtuid ovddasvástádus
Miellahttu galgá:
- čuovvut bellodaga njuolggadusaid ja demokráhtalaččat dahkkon mearrádusaid,
- gudnejahttit bellodaga árvovuođu,
- meannudit eará olbmuid áitagaskka, vaši, givssideami ja olmmošárvvu eretváldima haga,
- gieđahallat bellodaga dieđuid, opmodaga ja luohttámuša ovddasvástáduslaččat,
- čielgasit earuhit iežas cealkámušaid dain cealkámušain mat addojuvvojit bellodaga ovddas.
Miellahttus lea álo vuoigatvuohta kritiseret bellodaga politihka, jođiheami ja mearrádusaid. Áššálaš kritihkka dahje demokráhtalaš opposišuvdna ii goassege okto sáhte leat disiplinára doaibmabiju vuođđun.
§ 6. Váruhus, gaskaboddosaš giddejeapmi ja eretčuohppan
Miellahttu sáhttá oažžut váruhusa, giddejuvvot gaskaboddosaččat doaimmas dahje čuhppojuvvot eret, jus miellahttu:
- duođalaččat dahje máŋgii rihkku njuolggadusaid dahje árvovuođu,
- áitá, veahkaváldá, givssida dahje vealahit earáid,
- diđolaččat vahágahttá bellodaga demokráhtalaš doaimma,
- boastut geavaha bellodaga nama, resurssaid dahje luohttámuša,
- doaibmá láhkai mii lea duođalaččat vuostálaga bellodaga ulbmiliin.
Ovdal go mearrádus dahkkojuvvo, miellahttui galgá čálalaččat dieđihuvvot, maid son ráŋggáštuvvo, ja sutnje galgá addojuvvot unnimusat njealljenuppelohkái beaivvi áigi cealkit oaivila.
Bellodatstivra dahká eretčuohppanmearrádusa unnimusat guovtti goalmmádasa eanetloguin. Mearrádus galgá leat čálalaš ja ákkastallojuvvon.
Jus olbmuide dahje bellodaga doibmii lea dakkaviđe duođalaš várra, bellodatstivra sáhttá mearridit gaskaboddosaš giddejumi čielggadeami áigge.
Miellahttu sáhttá váidit eretčuohppanmearrádusas dahkujierbmi-čoahkkimii golbmalogi beaivvi siste. Dahkujierbmi-čoahkkima mearrádus lea loahpalaš bellodaga siskkobealde.
Ovttage váruhusa, gaskaboddosaš giddejumi dahje eretčuohppama ii oaččo mearridit dušše dahkujierbmi-vuogádat.
§ 7. Organisašuvdna
Bellodat lea organiserejuvvon riikkadásis.
Dahkujierbmi-čoahkkin sáhttá mearridit báikkálaš dahje guvllolaš doaimmaid ásaheamis. Dakkár doaimmat galget čuovvut bellodaga njuolggadusaid, árvovuođu ja demokráhtalaččat dahkkon mearrádusaid.
Bellodaga guovddáš orgánat leat:
- dahkujierbmi-čoahkkin,
- bellodatstivra,
- dárkkisteaddjit,
- válgalávdegoddi.
Dahkujierbmi-čoahkkin lea bellodaga alimus mearrideaddji orgána.
§ 8. Dábálaš dahkujierbmi-čoahkkin
Dábálaš dahkujierbmi-čoahkkin dollojuvvo oktii juohke kaleandarjagi, maŋimustá geassemánu 30. beaivvi.
Buot dievaslaš miellahtuin lea vuoigatvuohta oassálastit, cealkit oaivila, ovddidit árvalusaid ja jienastit.
Čoahkkin sáhttá dollojuvvot fysalaččat, digitálalaččat dahje hybrida hámis, eavttuin ahte oasseváldiid identitehta, jienastanvuoigatvuohta, sihkarvuohta ja vejolašvuohta oassálastit ovttaveardásaš eavttuin sáhttet sihkkarastojuvvot.
Dahkujierbmi-čoahkkima beaivemearri galgá dieđihuvvot miellahtuide unnimusat guhtta vahku ovdalgihtii.
Mošuvnnat galget sáddejuvvot maŋimustá njeallje vahku ovdal čoahkkima.
Bovdejupmi beaiveorttegiin galgá sáddejuvvot unnimusat golbma vahku ovdal čoahkkima. Mearrádusvuođđu, doaibmamuittuhus, ekonomalaš rehketdoalloraporta ja dárkkistanraporta galget leat olámuttus maŋimustá vahku ovdal čoahkkima.
Bovdejumit ja áššegirjjit galget leat olámuttus elektrovnnalaččat ja, go dárbbašuvvo, olámuttus hámis.
Njuolggadusaid mielde bovdejuvvon dahkujierbmi-čoahkkin lea mearridanválddálaš daiguin jienastanvuoigatvuođalaš miellahtuiguin geat oassálastet.
§ 9. Áššit dábálaš dahkujierbmi-čoahkkimis
Dábálaš dahkujierbmi-čoahkkimis galget gieđahallojuvvot čuovvovaš áššit:
- čoahkkima rahpan,
- jienastuslogahallama nannen,
- gažaldat das, leago čoahkkin bovdejuvvon njuolggadusaid mielde,
- beaiveorttega nannen,
- čoahkkinjođiheaddji ja čoahkkinčálli válljen,
- beavdegirjedárkkisteaddjiid ja jietnalohkkiid válljen,
- bellodatstivrra doaibmamuittuhus,
- ekonomalaš rehketdoalloraporta,
- dárkkisteaddjiid raporta,
- bohtos- ja dássedeatturehketdoalu nannen,
- mearrádus bellodatstivrra ovddasvástádusfriddjavuođas,
- mearrádus miellahttomávssus,
- mearrádus doaibmaplánas ja bušeahtas,
- mošuvnnaid ja stivrra árvalusaid gieđahallan,
- mearrádus bellodatstivrra sturrodagas,
- bellodatjođiheaddji válljen,
- bellodatjođiheaddji várrejođiheaddji válljen,
- eará stivralahtuid ja vejolaš várrelahtuid válljen,
- dárkkisteaddji ja vejolaš várredárkkisteaddji válljen,
- válgalávdegotti válljen,
- mearrádus evttohaslogahallamiin go dat lea áigeguovdil,
- eará áššit mat leat namuhuvvon bovdejumis,
- čoahkkima loahpaheapmi.
Dat olbmot, geaidda ovddasvástádusfriddjavuođa mearrádus guoská, eai oaččo mearridit áššis.
§ 10. Liige dahkujierbmi-čoahkkin
Liige dahkujierbmi-čoahkkin galgá dollojuvvot go:
- bellodatstivra dan mearrida,
- dárkkisteaddji dan čálalaččat bivdá,
- unnimusat okta logádas dievaslaš miellahtuin dan čálalaččat bivdá.
Bivdda galgá namuhit, makkár áššit galget gieđahallojuvvot. Liige dahkujierbmi-čoahkkin galgá dollojuvvot maŋimustá guhtta vahku dohkálaš bivdaga maŋŋá. Bovdejupmi galgá sáddejuvvot unnimusat guokte vahku ovdal čoahkkima. Dušše daid áššiid sáhttá mearridit mat leat namuhuvvon bovdejumis.
§ 11. Mearrádusdahkamus
Mearrádusat dahkkojuvvojit addojuvvon jienaid eaŋkil eanetloguin, jus njuolggadusat eai mearrádus eará láhkai. Jienasteamis eretdoallan ii lohkkojuvvo addojuvvon jietnan.
Jus áššegažaldagas jienat juhkkojuvvojit dássálaga, de dat oaivil vuoittá maid čoahkkinjođiheaddji doarju. Jus persovdnaválggas jienat juhkkojuvvojit dássálaga, de válga mearriduvvo vuorbádemiin.
Persovdnaválga galgá dollojuvvot čiegus jienastemiin, jus oktage jienastanvuoigatvuođalaš miellahttu dan bivdá.
Olmmoš ii oaččo oassálastit dakkár ášši meannudeapmái dahje mearrideapmái, mas sus lea iežas mearkkašahtti beroštupmi mii sáhttá leat vuostálaga bellodaga beroštumiiguin.
Dahkujierbmi sáhttá geavahuvvot doarjjan analysii, čoahkkáigeassui ja váikkuhusárvvoštallamii. Dahkujierbmis ii leat jienastanvuoigatvuohta, iige dat goassege oaččo okto mearridit politihkas, miellahttuvuođas, eretčuohppamis, evttohasain dahje eará luohttámušdoaimmain.
§ 12. Bellodatstivra ja bellodaga jođiheapmi
Bellodatstivra jođiha bellodaga doaimma dahkujierbmi-čoahkkimiid gaskkas ja ovddasvástida das, ahte njuolggadusat ja dahkujierbmi-čoahkkima mearrádusat ollašuhttojuvvojit. Bellodatstivrras leat:
- bellodatjođiheaddji,
- bellodatjođiheaddji várrejođiheaddji,
- okta gitta čieža eará lahtu,
- eanemustá golbma várrelahtu, jus dahkujierbmi-čoahkkin nu mearrida.
Stivrras galget álo leat unnimusat golbma dábálaš lahtu. Dahkujierbmi-čoahkkin vállje buohkaid áigodahkii mii bistá boahttevaš dábálaš dahkujierbmi-čoahkkimii.
Bellodatjođiheaddji jođiha bellodaga politihkalaš ja organisašuvnnalaš barggu ja lea, jus dahkujierbmi-čoahkkin ii mearrid eará láhkai, bellodaga váldo politihkalaš ovddasteaddji.
Bellodatjođiheaddji várrejođiheaddji sadjásašta bellodatjođiheaddji go sus lea eastu.
Bellodatstivra nammada stivrra siskkobealde dahje olggobealde bellodatčálli ja daid eará doaibmiid maid doaibma gáibida. Bellodatčállis, gii ii leat válljejuvvon stivralahttun, lea oassálastin- ja sáhkavuorrovuoigatvuohta muhto ii jienastanvuoigatvuohta stivrras.
Bellodatstivra galgá erenoamážit:
- hálddašit bellodaga ekonomiija ja opmodaga,
- doallat miellahttologahallama,
- ráhkkanahttit dahkujierbmi-čoahkkima,
- ollašuhttit dahkkon mearrádusaid,
- ovddasvástidit bellodaga rievttálaš ja hálddahuslaš geatnegasvuođain,
- nammaduhttit dohkálaš ovddasteaddji Valmyndigheten ja eará eiseválddiid ektui,
- sihkkarastit dahkujierbmi ja persovdnadieđuid ovddasvástáduslaš geavaheami,
- addit jahkásaš doaibmamuittuhusa ja ekonomalaš rehketdoalloraportta.
Bellodatstivra čoahkkana bellodatjođiheaddji bovdejumi mielde dahje go unnimusat guokte stivralahtu dan bivdiba.
Stivra lea mearridanválddálaš go eanet go bealli dábálaš lahtuin oassálastá. Mearrádusat dahkkojuvvojit eaŋkil eanetloguin. Jus jienat juhkkojuvvojit dássálaga, de bellodatjođiheaddji oaivil vuoittá.
Buot stivračoahkkimiin galgá čállojuvvot beavdegirji.
§ 13. Evttohasat ja evttohaslogahallamat
Almmolaš válggaid evttohasat galget doarjut bellodaga ulbmila ja árvovuođu sihke deavdit lága válgagelbbolašvuođagáibádusaid.
Buot dievaslaš miellahtuin lea vuoigatvuohta evttohit evttohasaid dan áiggi siste ja dan láhkai maid bellodatstivra dieđiha.
Válgalávdegoddi dahje sierra nominerema lávdegoddi galgá ráhkkanit árvalusaid rabasat ovdanbuktojuvvon eavttuid vuođul.
Dahkujierbmi-čoahkkin dahje dahkujierbmi-čoahkkima mearridan sierra nominerema čoahkkin nanne evttohaslogahallamiid.
Evttohasaid dahje logahallama ortnega jienasteapmi galgá leat čiegus, jus oktage jienastanvuoigatvuođalaš miellahttu dan bivdá.
Juohke evttohas galgá čálalaččat mieđihit evttohasvuođa.
Dahkujierbmi sáhttá geavahuvvot vuođu čoahkkáigeassamii. Loahpalaš mearrádusa galget álo dahkat olbmot bellodaga demokráhtalaš orgánaid bokte.
§ 14. Dárkkisteaddjit ja válgalávdegoddi
Dahkujierbmi-čoahkkin vállje ovtta dárkkisteaddji ja sáhttá maiddái válljet várredárkkisteaddji.
Dárkkisteaddji ii sáhte leat stivralahttu, bellodatčálli, bellodaga bargi dahje eará láhkai sorjavaš doaimmas mii galgá dárkkistuvvot.
Dárkkisteaddji galgá dárkkistit bellodaga rehketdoalu, hálddašeami ja njuolggadusaid čuovvuma sihke addit čálalaš dárkkistanraportta dábálaš dahkujierbmi-čoahkkimii.
Dahkujierbmi-čoahkkin vállje válgalávdegotti, mas leat okta gitta golbma lahtu ja mas okta nammaduvvo čoahkkaneaddjin.
Válgalávdegotti lahttu ii sáhte seammás leat bellodatstivrra dábálaš lahttu.
Válgalávdegoddi galgá ráhkkanahttit dahkujierbmi-čoahkkima válggaid ja buori áiggis addit miellahtuide vejolašvuođa evttohit olbmuid doaimmaide.
§ 15. Ekonomiija ja nama čállin
Bellodaga doaibmajahki ja rehketdoallojahki lea kaleandarjahki.
Dahkujierbmi-čoahkkin mearrida jahkásaččat miellahttomávssu sturrodaga.
Bellodaga girjedoallu, ruhtadeapmi ja ekonomalaš rehketdoalloraporta galget dikšojuvvot gustovaš lága mielde ja nu rabasat go vejolaš.
Bellodatstivra sáhttá hilgut doarjagiid dahje skeaŋkkaid, mat áitojit bellodaga sorjjasmeahttunvuođa, leat lága vuostá dahje eai heive árvovuođđui.
Bellodatstivra čállá bellodaga nama ovttas dahje dan čálliba ovttas guokte olbmo geaid bellodatstivra nammada.
Miellahttu ii leat persovnnalaččat ovddasvástideaddji bellodaga velggiin earret mearriduvvon ja máksináigái joavdan miellahttomávssus.
§ 16. Persovdnadieđut, dahkujierbmi ja olámuttusvuohta
Bellodat lea persovdnadieđuid gieđahallama ovddasvástideaddji miellahttologahallamis ja eará persovdnadieđuid gieđahallamis.
Miellahttuvuođa dieđut galget suddjejuvvot heivvolaš teknologalaš ja organisašuvnnalaš sihkarvuođadoaimmaiguin. Dieđuid ii oaččo luobahit organisašuvnna olggobeallái mieđiheami dahje eará čielga rievttálaš doarjaga haga.
Persovdnanummira oažžu gieđahallat dušše go dat lea čielgasit ákkastallojuvvon sihkaris identifiseremii dahje eará vuoiggaduvvon ulbmilii. Persovdnanummira ii oaččo almmustahttit dahje dárbbašmeahttumit čájehit.
Bellodagas galgá leat sierra ja olámuttus integritehtapolitihkka, mii válddaha makkár persovdnadieđut gieđahallojuvvojit, manne dat gieđahallojuvvojit, man guhká dat vurkejuvvojit ja makkár vuoigatvuođat registrerejuvvon olbmos leat.
Bellodaga dahkujierbmi geavaheami galget dovddusin leat olmmošlaš ovddasvástádus, diehtosihkarvuohta, luohkkáivuohta ja persovnnalaš integritehta gudnejahttin. Heahpes miellahttodieđuid ii oaččo čállit olgguldas dahkujierbmi-bálvalusaide čielga rievttálaš doarjaga, sihkarvuođa árvvoštallama ja bellodatstivrra mearrádusa haga.
Bellodat galgá bargat dan ala, ahte čoahkkimat, áššegirjjit, digitála bálvalusat ja demokráhtalaš proseassat leat olámuttus maiddái doaibmavádjolduvvon olbmuide.
§ 17. Njuolggadusaid rievdadeapmi
Dahkujierbmi-čoahkkin mearrida njuolggadusaid rievdadeamis unnimusat guovtti goalmmádasa oasiin addojuvvon jienain.
Evttohuvvon teaksta galgá leat mielde bovdejumis.
Njuolggadusrievdadus boahtá fápmui dakkaviđe mearrádusa maŋŋá, jus dahkujierbmi-čoahkkin ii mearrid eará láhkai.
§ 18. Heaittiheapmi
Bellodaga heaittihanmearrádus gáibida unnimusat golmma njealjádasa addojuvvon jienain guovtti maŋŋálaga dollojuvvon dahkujierbmi-čoahkkimis.
Unnimusat nubbi čoahkkimiin galgá leat dábálaš dahkujierbmi-čoahkkin, ja mearrádusaid gaskkas galget leat unnimusat golbmalogi beaivvi.
Heaittihettiin bellodaga velggat galget vuosttažettiin máksojuvvot.
Báhcán opmodat ii oaččo juhkkojuvvot miellahtuid gaskkas. Dat galgá sirdojuvvot ávkinkeahtes ja demokráhtalaš doibmii, man ulbmil lea lahka bellodaga árvovuođu, loahpalaš dahkujierbmi-čoahkkima mearrádusa mielde.
Miellahttologahallan, arkiiva ja eará persovdnadieđut galget bellodaga heaittihettiin gieđahallojuvvot sihkkarit ja gustovaš lága mielde.
Dahkujierbmi-čoahkkin dohkkehan [beaivemearri].
Ruovttugielda: [gielda].