Kulttuuri, urheilu ja hoito

Maan pittää olla elämisen väärti

Yhteiskunnan pittää pittää huolta sekä sielusta ette ruuhmiista.

Kulttuuri antaa ihmisele kielen, luomisen, identiteetin ja kuuluvuuven. Urheilu antaa liikettä, kestävyyttä, leikkiä, yhteisyyttä ja suoranaisen kokemuksen omasta ruuhmiista.

Niitä kahta ei saata erottaa toisistansa. Jalkapalloseura oon kans kulttuuria, kuoro oon kans yhteisyyttä ja tanssi oon sekä ruumis ette taije. Yhistyselämä oon yksi niistä harvoista paikoista, missä ihmiset vielä oppivat tarvittemhaan toinen toistansa.

Nämä eivät ole hyvinvoinnin sivussa olevia toimintoja. Net oon yhteiskunnan inhimillinen infrastruktuuri ja osa sitä, mikä tekkee Ruottista elämisen väärttin maan.

Kansalinen turvallisuus ei tarkoita ainoastansa sitä, kuinka met kohtaama hyökkäyksen. Se tarkoittaa kans sitä, minkälaisessa yhteiskunnassa ihmiset todella elävät elämänsä.

Neljä fregattia ei yksin saata suojata niin pitkää rannikkoa ko Ruottilla oon

Maa, joka antaa kulttuurin, urheilun ja hoijon rapistua, oon alkanu heikentämhään itteänsä jo kauan ennen ko yksikhään ulkonen kriisi oon syntyny.

Sen tähden met valittema pois neljä toivottoman kallista ja haavottuvaa fregattia. Vaalikauvven aikana met investeerama sen sijhaan 40 miljardia kruunua lissää ihmisheen:

• 10 miljardia lissää kulttuurhiin.
• 10 miljardia lissää urheilhuun.
• 20 miljardia lissää parempaan ja inhimillisempään hoithoon.

Se oon puolustettavan Ruottin ja elämisen väärttin maan rakentamista.

Se työ alkaa kauan ennen ko ihmisestä tullee potilas

Kulttuurille ja urheilulle annettavat ylimääräset miljardit eivät ole rahhaa, jota met jaama sitten ko kaikki vakavat menot oon jo maksettu. Net kuuluvat vakavhiin menoihin.

Yhteiskunta, joka antaa ihmisille liikettä, luomista, yhteyttä ja elämän merkitystä, saattaa ehkästä yksinäisyyttä, psyykkistä pahoinvointia ja sairautta. Ko nämät maholisuuvet heikkenevät, kasvaa kans hoijon ja muitten yhteiskunnalisten toimien tarve.

Met saatama investeerata ihmisheen sillä aikaa ko elämä kasvaa, eli maksaa paljon enemän sitten ko se oon menny rikki.

Ko tekoäly muuttaa työelämää

Jos ammatti ei ennää kanna koko ihmisen identiteettiä, met tarvittema usseampia paikkoja, missä hän saattaa sanoa: tänne mie kuulun, täällä mie ossaan jotaki, täällä minua tarvitahan. Se saattaa olla verstaassa, jalkapallokentälä, uimahallissa, kuorossa, ateljeessa eli paikalisessa yhistyksessä. Osalistuminen ja oma luominen saattavat tulla uusiksi merkityksen lähteiksi, ko työn vanha rooli muuttuu.

Tekoälyn pittää vaphauttaa aikaa ihmiselle

Ko ihminen kuitenki tarvii hoitoa, siellä pittää olla sama periaate: annethaan tekoälyn tehä enemän konemaista työtä. Se saattaa koota yhtheen sairaskertomustietoja ja koevastauksia, keventää dokumentointia ja huomata kaavoja, joita hoitohenkilökunnan pittää tarkastaa. Päätökset ja vastuu pittää jäähä hoitohenkilökunnale, eikä potilhaan yksityisyys saa koskhaan olla tehokkuuen hinta.

Tekoälyn vaphauttama aika pittää jäähä ihmiselle.

Sairas ihminen ei tarvitte ainoastansa oikeita tietoja. Hän tarvii käen, joka tutkii, katheen, joka näkkee muutoksen, sairaanhoitajan, joka huomaa huolen, ja lääkärin, joka saattaa punnita mitattavaa sitä vasten, mitä ei vielä saata mitata. Inhimillinen ja kosketukseen perustuva kohtaaminen ei ole vanhanaikanen piirre, jonka tekoälyn pittää rationaliseerata pois. Se oon koko syy siihen, miksi tekoälyn annethaan ottaa muu työ hoitohansa.

Sen tähden kulttuuri, urheilu ja hoito kuuluvat yhtheen. Kulttuuri vahvistaa sielua, urheilu ruumista ja hoito ottaa vastuun silloin ko elämä kuitenki tekkee kippeää eli mennee rikki. Tekoäly saattaa auttaa meitä käyttämhään vähemän aikaa toistuvaan tietotyöhön ja enemän aikaa semmoseen, mitä ihmiset tarvittevat toisilta ihmisiltä.

Se oon järkevämpi tulevaisuuenkuva ko rakentaa yhteiskuntaa, missä tekniikka rikastuu ja ihminen köyhtyy.

Toteuttamissuunnitelma 2027–2030

2027: päätä, mittaa ja käynnistä

Perustethaan yhteinen ohjelma kulttuurille, urheilulle ja hoijole. 40 miljardin pittää tulla tavalisitten budjettien pääle, eikä korvata niitä.

• Kulttuuri: käynnistä kulttuuriversthaita, mikrotukia ja pitempiä aukioloaikoja. Ota käytäntöön yhteinen hakemus ja mittaa hallintoa.
• Urheilu: käynnistä maksutukia, varustepankkeja ja kuljetustukia. Mittaa yksittäiset osalistujat, kustannukset ja hallinto.
• Hoito: käynnistä viisi kliinistä tekoälylaboratoriota. Vahvista semantiikka, turvallisuusvaatimukset ja lähtötasot kaksoisrekisteröinnile, potilasajale ja laajule.

2028: rakenna ulos ja kokeile

• Kulttuuri: rakenna lissää avoimia tiloja, ohjausta ja tukia lasten, nuorten ja kansalisten vähemistöitten luomistyöle.
• Urheilu: avaa lissää halleja ilman ajanvarausta tapahtuvaan osalistumiseen ja kokeilemisseen. Kouluta johtajia turvallisuuvessa ja kaikkien mukhaan ottamisessa.
• Hoito: kokeile tekoälyä mammografiassa, sairaskertomusten yhtheenveossa, kliinisessä koodauksessa ja tiedonsiirrossa, aina ihmisen tekemälä päätöksellä.

Käytä tietoja uuesti julkisten toimijoitten välilä ja poista raportit, joissa pyyethään jo olemassa olevia tietoja.

2029: standardiseeraa ja laajenna

• Kulttuuri: laajenna toimintoja, joissa oon palaavia osalistujia. Ota käytäntöön kerran raporteeraaminen ja kaavakorvaukset pienile tuille.
• Urheilu: laajenna toimia, jokka lissäävät osalistumista ja mukana pysymistä. Ota käytäntöön henkilökohtanen statistiikka.
• Hoito: validoi vähinthään kolme työnkulkua kansalisesti. Poista rinnakkainen dokumentointi siellä, missä se oon turvallista ja lailista.

Julkase tulokset, kustannukset ja hallinthoon käytetty aika. Muuta eli pysäytä se, mikä ei kestä koettelua.

2030: kansaliset mallit

• Kulttuuri: tee toimivista malleista kansalisia ja lopeta tuet ja vaatimukset, jokka eivät tuo osalistumista eli laatua.
• Urheilu: tee toimivista malleista kansalisia. Jatkuvan tuen pittää perustua osalistumisseen, kohtuulisiin kustannukshiin ja turvallisuutheen.
• Hoito: laajenna ainoastansa validoituja ratkasuja. Vaphautetun ajan pittää muuttua potilasajaksi, paremaksi työympäristöksi ja lyhemäksi ootukseksi.

Vältettävissä olevan kaksoisrekisteröinnin ja takasinraporteeraamisen pittää olla vähentyny vähinthään 15 prosenttia verrattuna vuuen 2027 lähtötasoon.

Kustannukset

Se, mikä jo tieethään

Kulttuurin summa oon kulttuurimäärärahojen analyyttinen yhtheenlasku; hoijon summa koskee valtion terveys- ja sairashoijon politiikka-aluetta.

• Hallitus, menoalue 17 Kulttuuri, meetiat, uskonyhteisöt ja vaphaa-aika
• Hallitus, menoalue 9 Terveyenhoito, sairashoito ja sosiaalihuolto

40 miljardin lisäys – avoin suunnittelulaskelma

Ylimääräset varat jaethaan tasan vaalikauvven yli. Jokhainen alla oleva summa oon suunnittelukehys, ei lupaus siitä, ette tavaliset määrärahat pyssyvät muuttumattomina.

• Kulttuuri: 2,5 miljardia kruunua lissää vuessa, yhtheensä 10 miljardia.
• Urheilu: 2,5 miljardia kruunua lissää vuessa, yhtheensä 10 miljardia.
• Hoito: 5 miljardia kruunua lissää vuessa, yhtheensä 20 miljardia.
• Keskinen ohjelmahallinto: korkheinthaan 600 miljoonaa kruunua neljän vuuen aikana. Summa sisältyy 40 miljardin kehykseen eikä sitä saa panna sen pääle.

Jokhainen solu näyttää tavalisen vertailupohjan + ylimääräset varat = uusi taso, miljardeina kruunuina:

Tavalisia tasoja vuosile 2027–2030 ei ole vielä päätetty. Sen tähden taulukko pittää vuuen 2026 tason muuttumattomana näyttääkseen lisäyksen suuruuen. Ko jokhaisen vuuen budjetti päätethään, vertailupohja korvathaan toellisella tavalisella määrärahala, samalla ko lisäys jääpi sen pääle.

Rahotus ja tulot

Neljää suunniteltua fregattia ei tilata. Poliittinen 40 miljardin kruunun kehys prioriseerathaan uuesti kulttuurhiin, urheilhuun ja hoithoon vuosina 2027–2030.

Ohjelma ei tuo varmaa suoranaista tuloa. Kulttuurin ja urheilun vaikutuksia ei kirjata hoitosäästöiksi. Vaphautettu hoitoaika muuttuu budjettisäästöksi vasta ko toellinen kustannus pienenee ilman ette laatu huononee.

Olemassa olevia valtionavustuksia, kunnan eli regioonin kanssarahotusta ja EU-varoja ei saa laskea kahesti. Uuet tulot ilmastethaan vasta ko niistä oon sitova päätös.

Piilossa oleva hallinto

Ydintoiminta, systeemitoiminnot, sisäinen hallinto ja toimintaan sisältyvä tietotyö pittää ilmastaa eriksensä. Valvontaa ja potilasturvallisuutta ei saa väärin kutsua turhaksi byrokratiaksi.

Kulttuurin pienile tuille tullee lyhyt hakemus ja selvitys. Urheilun pittää erottaa toisistansa jäsenyys, aktiviteetit ja yksittäiset henkilöt. Hoijon pittää mitata kaksoisrekisteröintiä ja rinnakkaisia systeemiä kruunuissa ja työajassa.

Uuen raportointivaatimuksen pittää tavalisesti korvata vanha. Olemassa olevia tietoja pittää käyttää uuesti silloin ko laki sen sallii.

Tämän met tiämmä

• 40 miljardia kruunua pittää panna tavalisitten budjettien pääle: 10 kulttuurhiin, 10 urheilhuun ja 20 hoithoon.
• Vuosittainen lisäys oon 2,5 miljardia kulttuurhiin, 2,5 urheilhuun ja 5 hoithoon.
• Vuuen 2026 valtioliset vertailupohjat oon noin 9,62 miljardia kulttuurille, 2,15 urheilulle ja 81,63 terveys- ja sairashoitopolitiikale.

Tätä met emmä tiä

• Tarkkoja tavalisia määrärahoja vuosile 2027–2030 ja nettosäästöä jo tehtyjen fregattisitoumusten jälkhiin.
• Tarkkaa jakoa valtion, regioonitten, kuntien, instituutioitten, yhistysten ja hoijonantajien välilä.
• Kuinka suuren budjettisäästön hallinnon vähentäminen saattaa antaa ilman huonompaa laatua eli turvallisuutta.

Päätös nyt

vastuullinen älykkyys politiikassa ehottaa, ette Kulttuuri, urheilu ja hoito -ohjelma käynnistethään 2027 40 miljardin kruunun lisäkehyksele: 10 kulttuurhiin, 10 urheilhuun ja 20 hoithoon.

Lisäys maksethaan 10 miljardia kruunua vuessa. Jatkuva laajentaminen vaatii avointa selvitystä käytöstä, laajusta, kustannuksista ja piilossa olevasta hallinnosta.

Periaate oon yksinkertanen: ilmase, mitä met tiämmä, merkitte näkyvhiin, mitä met laskema, ja piä huoli siitä, ette jokhainen ylimääränen miljardi muuttuu enemäksi luomiseksi, enemäksi liikheeksi eli enemäksi inhimilliseksi ajaksi hoijossa.