Droonipuolustus: hajautettu ruottalainen puolustus

Hylätkää fregatit. Rakentakaa Ruotti, jota ei voi sulkea.

Sitä puolustaa satatuhatta ihmistä, jokka tuntevat oman maansa. Ihmiset, jokka tietävät, missä tie kulkee silloin ko GPS ei sitä tieä, missä matkapuhelin menettää yhteyen, mitkä sillat kestävät, mitkä tiet kantavat talvela ja miten yhteiskunta jatkaa toimimista ko tavallinen ei ennää toimi.

Ennen ko Ruotti kirjoittaa seuraavan, noin neljänkymmenen miljaartin kruunun šekin, meän pittää sen tähđen kysyä ainoa kysymys, jolla oon merkitystä:

Mikä vaihtoehto tekkee Ruottista vaikkeimman hyökätä?

Nykyset poliitikot eivät näytä ennää harjoittavan puolustuspolitiikkaa. Net istuvat puolustusteollisuuen vanhentunnu kataloogi polvila ja kutsuvat tilausta stratekiaksi.

Mutta sota ei kysy katalooginumeroa.

Sota ei kysy organisaatiokaaviota.

Sota kysyy, mikä vielä toimii.

Ihmiset oon olemassa. Tieto oon olemassa. Maasto oon olemassa. Jahtiporukat oon olemassa. Kodinturva oon olemassa. Vapaaehtoset puolustusorganisaatiot oon olemassa. Tekniikkafirmat, versthaat, radioamatöörit, sähköasentajat, sairaanhoitoväki, kalastajat ja saaristolaiset oon olemassa.

Puuttuu valtio, joka kykenee panemhaan osat yhtheen.

Sen tähđen met haluama rakentaa droonipuolustuksen – hajautetun ruottalaisen puolustuksen, jota ei voi sulkea tuhoamalla kymmenen maalia.

Jahtiporukoista tullee osa Ruottin alueellista selkärankaa

Ruottissa oon laaja mettästäjäkunta ja elävä jahtiporukoitten rakenne kautta koko maan.

Jahtivuonna 2024/2025 lunastethiin runsaat 260 000 valtiollista jahtikorttia. Sen sijhaan ei ole julkista, yhtheenkootua valtakunnallista tietoa siitä, kuinka monta jahtiporukkaa oon olemassa. Se ei tee paikallisesta rakentheesta yhtään vähemän toellista. Se näyttää pikemmin, kuinka huonosti valtio oon ymmärtäny ja kartottannu yhen maan suurimista jo olemassa olevista valmiusvaroista.

Jahtiporukoita ei tartte keksiä. Niitä ei tartte värvätä tyhjästä. Niile ei tartte opettaa, missä Ruotti oon.

Net oon jo sielä.

Net tuntevat mettäautotiet, maaston, vesistöt, sään ja vuoenaijat. Net tietävät, miten ihmiset, ajoneuvot ja elläimet tavalisesti liikkuvat. Ja ennen kaikkea: net huomaavat, ko jokin ei ole kohđalhaan.

Valtio ei voi tilata sitä tietoa kansainväliseltä toimittajalta. Sitä ei voi toimittaa vuona 2034. Sen rakentaminen kestää sukupolvia.

Sen tähđen met haluama antaa Puolustusvoimile, Kodinturvale ja vapaaehtosile puolustusorganisaatioile varoja kouluttaa ja järjestää ihmisiä tästä jo olemassa olevasta rakentheesta.

Kaikista mettästäjistä ei piđä tulla sotilaita.

Kaikista jahtiporukoista ei piđä tulla sotilasjoukkoja.

Mutta niitten, jokka haluavat ja soveltuvat, pittää saattaa kouluttautua selvästi määriteltyihin tehtävhiin esimerkiksi havainnoinnissa, raportoinnissa, viestiyhteyksissä, sairaanhoiossa, logistiikassa, teknisessä tuessa, korjauksessa ja droonijärjestelmissä.

Sotilastehtävät pittää antaa koulutettuitten, sopimuksen tehneitten eli sodan ajan tehtävhiin sijotettuitten ihmisten tehtäväksi toimivaltasessa ruottalaisessa puolustusorganisaatiossa.

Siviilitehtävien pittää pysyä siviilitehtävinä.

Ruottin lain alla. Ruottin käskyvallan alla. Demokraattisen vastuun alla. Ei yksityisiä miliisejä – ei koskhaan.

Mutta lakatkaa kutsumasta hajauttamista vaaraliseksi vain siksi, ettei Tukholma hallitte jokaista ruuvia kirjotuspöyđän takkaa.

Vaaralista ei ole se, ette monet ihmiset saattavat auttaa Ruottin puolustamisessa.

Vaaralinen oon puolustus, joka lakkaa toimimasta ko muutama keskeinen järjestelmä tuhothaan.

Hylätkää fregattikauppa – peltiryskä ei kuulu nykyaikhaan

Hallitus oon antanu Försvarets materielverkille tehtäväksi neuvotella ranskalaisen Naval Groupin kans neljästä FDI-tyyppisestä fregatista, joita Ruottissa kutsuthaan Luleå-luokaksi. Suunniteltu toimitus oon 2030–2034.

Lopulista tilaussopimusta ei vielä ole. FMV:n pittää ensin selostaa neuvottelut hallitukselle. Sen jälkhiin tarvithaan uusi hallituksen toimeksianto ennen ko sopimus saatethaan solmia ja laivat tilata.

Se merkittee, ette Ruotti saattaa vielä sanoa ei.

Ja Ruottin pittää sanoa ei.

Hylätkää fregattikauppa. Peltiryskä ei kuulu nykyaikhaan.

Olkaama samala älylisesti rehelisiä: FDI ei ole teknisesti alkeelinen laiva. Se oon korkeatasoinen sotilaslavetti, jossa oon kehittynny ilmapuolustus, sukellusvenheentorkunta ja asejärjestelmät.

Tutka ei ole vanhentunnu.

Ohjus ei ole vanhentunnu.

Vanhentunnu oon ajatus, ette maa muuttuu nykyaikaseksi ko se kokkoo valtavan osan tulevasta suorituskyvystänsä, henkilöstöstä, budjetista ja toimittajariippuvuđesta neljhään suunnattomhaan lavethiin.

Julkisten tietojen mukhaan mahđolinen hankinta-arvo oon yli neljäkymmentä miljaartia kruunua, runsaat kymmenen miljaartia laivaa kohđen. Mutta lopulinen kustannus riippuu siitä, mitkä järjestelmät ja aseistus siihen kuuluvat. Täyelistä julkista elinkaarikustannusta ei vielä ole.

Neljä laivaa.

Toimitukset vasta ensi vuosikymmenelä.

Vuosikymmeniä huoltoa, päivityksiä, ammuksia, miehitystä ja riippuvuutta muutamasta toimittajasta.

Se oon vanhan puolustusteollisuuen vastaus uutheen sothaan: isompi, kalliimpi, hitthaampi ja vaikkeampi muuttaa.

Nykyajan sodat näyttävät jotaki muuta.

Net näyttävät hajauttamisen, liikkuvuuđen, kestävyyđen, varaosien, nopean korjauksen, miehittämättömäin järjestelmäin, lujien viestiyhteyksien ja niitten ihmisten merkityksen, jokka saattavat tehđä päätöksiä silloin ko tavallinen johto ei ennää vastaa.

Laiva oon lavetti.

Maa oon ihmisten järjestelmä.

Laivasto oon suorituskyky – ei vaphaakortti joka laivakauphaan

Ruotti tarttee tietenki korkeatasosen laivaston.

Met tarttema ilmapuolustusta, sukellusvenheentorkuntaa, rannikkopuolustusta, miinapuolustusta, sukellusvenheitä ja meriyhteyksiemä suojaa. Meän pittää saattaa suojata Itämeren satamia, kaapeleita, kauppareittejä ja strateekista infrastruktuuria.

Mutta laivasto oon suorituskyky.

Se ei ole vaphaakortti jokhaiseen kauphaan, jonka puolustusteollisuus oon pannu katalooghiin.

Juuri näile neljälle fregatille sanottu ei ei ole ei Ruottin laivastole. Se oon vaatimus, ette valtio selvittää, mikä laivoitten, sukellusvenheitten, miinajärjestelmäin, rannikkopuolustuksen, maalta toimivan ilmatorjunnan, sensoreitten, miehittämättömäin järjestelmäin ja liittolaisitten yhteistyön yhistelmä antaa suurimman toellisen puolustusvaikutuksen.

Droonipuolustuksen solmut eivät korvaa sukellusvenheentorkuntaa.

Jahtipäälikkö ei korvaa meriupseeria.

Kalastusvene ei korvaa sotalaivaa.

Sitä met emmä ole koskhaan väittäny.

Mutta neljä fregattia eivät nekään korvaa toimivaa Ruottia.

Sen tähđen hallituksen ja FMV:n pittää avoimesti selvittää vaihtoehtoin:

• hankintakustannukset,
• kustannukset koko käyttöaijalta,
• miehitystarve,
• ammukset ja aseistus,
• huolto- ja korjauskyky,
• toimitusriskit,
• hyöty Ruottin teollisuuđele,
• mahđolisuus vaihtaa toimittajaa,
• ja puolustusvaikutus, jonka samat rahat saattavat muuvala luoa.

Valtio ei saa sanoa sanaa turvallisuus ja sen jälkhiin välttyä näyttämästä kuittia.

Meän kanta oon selvä:

Neljää fregattia ei piđä tilata. Rahat pittää pittää kokonaispuolustuksessa ja käyttää laajempaan, noppeampaan, hajautetumphaan ja kestävämpään ruottalaisheen puolustuskykhyn.

Osa pittää käyttää vaihtoehtoshiin meri- ja rannikkokykyihin.

Lopuila pittää rakentaa maa, joka jatkaa toimimista vielä ensimäisen hyökkäyksen jälkhiin.

Kymmenentuhatta valmiuspistettä – ei neljää muistomerkkiä

Hajautettu puolustus pittää rakentaa kahele tasole.

Ensimäinen taso koostuu korkeatasosista droonipuolustuksen solmuista, joissa oon sensorit, havaintodroonit, varavoima, turvalliset viestiyhteyet, tekninen työpaikka, varaosia ja koulutettu henkilöstö.

Tavoite oon:

12 koesolmua vuona 2027.

40 toimivaa solmua vuona 2028 – vähinthään yksi jokhaiselle Kodinturvan pataljoona-aluheele.

100 korkeatasosta solmua viimistä vuona 2030.

Ko vaikutus oon näytetty, verkkoa saatethaan rakentaa etheenpäin eninthään 290 korkeatasoseen solmhuun, suunilleen yksi kuntaa kohđen.

Toinen taso koostuu paljon yksinkertasemista valmius- ja materiaalipistheistä: patterit, varaosat, työkalut, sairaanhoitovarustheet, suojavarustheet, varavoima ja paikalisesti sovitettu materiaali.

Pitemälä aikavälilä niitä saattaa olla tuhansia ja eninthään 10 000.

Mutta älkää kopioiko puolustusteollisuuen vanhaa tautia ja tehkö jokhaisesta yksinkertasesta varaosapistheestä erikseen rakennettua muistomerkkiä.

Kymmenentuhatta pistettä ei merkitte kymmentätuhatta täysin varustettua droonikonttia.

Se merkittee monta pientä, yksinkertasta ja vaihetettavaa osaa muutaman täyelisen keskusvaraston sijhaan.

Asian yđin oon julman yksinkertanen:

Neljä suurta kohđetta saattaa näyttää kartalta.

Sađat korkeatasoset solmut ja tuhannet yksinkertasemmat valmiuspistheet oon hyökkääjäle aivan toisenlainen ongelma.

Lujjuus ei ole vain laatua.

Lujjuus oon kans määrä.

Met näytämä oman kuittima

Korkeatasosen, paikallisen ja aseettoman sensori- ja viestisolmun arvioiđhaan meän avoimessa suunnitteluoletuksessa maksavan viiestä kahteentoista miljoonhaan kruunhuun.

Ko siihen lisäthään 30 prosentin turvamarginaali, sađan solmun investointikehys oon noin 650 miljoonaa–1,56 miljaartia kruunua.

Nämät eivät ole tarjouksia. Tämä oon julkisesti ilmasttu suunnitteluoletus.

Laskelma ei sisälä aseita, salaisia kryptojärjestelmiä, vakituista henkilöstöä, pysyviä rakennustöitä eikä vuotista käyttöä. Nämät kustannukset pittää ilmottaa erikseen ennen ko täyestä rakentamisesta päätethään.

Met emmä aio verrata neljän täysin varustetun sotalaivan koko kustannusta tyhjän konttikuoren hinthaan.

Samat selvityssäännöt pittää koskea kumpaaki vaihtoehtoa:

Investointi. Henkilöstö. Koulutus. Ammukset. Huolto. Käyttö. Tekniset päivitykset. Korvaava materiaali. Toimittajariippuvuus.

Siinä oon ero propakandan ja vastuun välilä.

Met ilmottama, mitä tiđämä.

Met merkkaama, mitä arvioima.

Ja met sanoma avoimesti, mitä emmä vielä tieä.

Satatuhatta koulutettua ihmistä – ei satatuhatta yksityistä sotilasta

Tavoitheena oon, ette 100 000 ihmistä oon viimistä vuona 2030 käyny jonku laadunvarmistetun koulutuksen miehittämättömistä järjestelmistä, havainnoinnista, raportoinnista, viestinnästä, teknisestä huolosta, korjauksesta, sairaanhoiosta eli logistiikasta.

Se ei merkitte 100 000 aseistettua sotilasta.

Se ei merkitte 100 000 droonipilottia.

Se merkittee yhteiskuntaa, jossa paljon useampi ihminen ko nykysin tietää, mitä tehđä silloin ko sähköverkko, matkapuhelimet, kuljetusreitit eli tavaliset viranomaistoiminnot oon lyöty pois käytöstä.

Jotta vuoesta 2027 vuoen 2030 lopphuun saahaan 100 000 koulutettua, tarvithaan keskimäärin noin 25 000 ihmisen koulutuskapasiteetti vuoessa.

Koulutus pittää sen tähđen jakkaa selville tasoile:

• Perusvalmius: havainnointi, raportointi, ensiapu, paikallinen logistiikka ja siviilien raportointitiet.
• Tekninen valmius: viestiyhteyet, varavoima, patterien käsittely, korjaus, sensorit ja varaosat.
• Sotilallinen erikoiskyky: korkeatasoset droonijärjestelmät, vastatoimet, johtaminen ja tehtävät, jokka vaativat asevelvolisuuen, työsuhteen, Kodinturvasopimuksen eli sodan ajan sijotuksen.

Ruotti ei ala tyhjästä. Puolustusvoimat ilmotti 23 069 kodinturvasotilasta vuona 2025. Kodinturva oon järjestetty 40 pataljoonhaan kautta koko maan, ja Ruottissa oon 18 vapaaehtosta puolustusorganisaatiota, jokka jo värväävät ja kouluttavat ihmisiä siviili- ja sotilasalan erikoistehtävhiin.

Rakenne oon siis olemassa.

Puuttuvat määrä, tekniikka, tehtävä ja poliittinen tahto.

Yksinäinen drooni oon kapistus.

Satatuhatta koulutettua ihmistä toimivassa verkossa oon puolustuskyky.

Saaristosta ja kalastuksesta tullee Ruottin uloimmat silmät

Sama periaate koskee merta: käyttäkää sitä, mitä Ruottilla jo oon.

Itämeri oon täynä kaapeleita, putkia, kauppalaivoja, satamia ja strateekista infrastruktuuria. Samala oon kalastajia, meriväkeä, saaristolaisia ja ammattiryhmiä, jokka liikkuvat näilä vesilä joka viikko ja tuntevat net paremmin ko melkein yksikhään tilapäisesti sijotettu virkamies koskhaan tullee tuntemhaan.

Met haluama luoa oikeusvarmat koulutus-, korvaus- ja raportointitavat.

Sen, joka saapi sotilallisen havaintotehtävän, pittää olla tehny sopimuksen eli olla sijotettu sodan ajan tehtävhään toimivaltasessa organisaatiossa.

Muitten ihmisten pittää saattaa ilmottaa poikkeamista siviiliviranomaisitten kanavia pitkin ilman ette heistä tehhään taistelijoita.

Kalastaja ei ole sotalaiva.

Mutta yhteiskunta, joka heittää menemhään kolmenkymmenen vuoen paikallistuntemuksen ja yrittää sen jälkhiin ostaa saman tarkkaavaisuuđen takasin yhen sensorin muodossa, oon ymmärtänny väärin sekä tekniikan ette talouđen.

Ruottin pittää toimia silloinki ko matkapuhelin ei toimi

Nykyaikanen puolustus ilman viestiyhteyksiä oon ihmisiä ja joukkoja, jokka eivät tieä, mitä toiset tekevät.

Alueellisen organisaation pittää sen tähđen saattaa kommuniseerata silloin ko matkapuhelinverkot oon alhaala, sähköntoimitus oon häiritty eli keskeiset johtamisjärjestelmät joutuvat hyökkäyksen kohđaleksi.

Se vaatii paikallisia vararatkasuja, useita teknisiä järjestelmiä, varavoimaa, turvallisia liittymiä ja säänölisiä harjotuksia.

Tätä ei saa alkaa keksimhään ko kriisi alkaa.

Sen pittää toimia jo valmhiiksi.

Jokhaisen Ruottin osan ei tartte saattaa kommuniseerata kaiken aikaa jokhaisen muun osan kans. Mutta jokhaisen osan pittää saattaa jatkaa paikallista työtä ja kytkeytyä sitten uuđesti tavalisheen johtoon.

Siinä oon ero pyramiitin ja verkon välilä.

Ko pyramiitin huipun lyöpi pois, syntyy kaaos.

Hyvin rakennettu verkko löytää toisen tien.

Murtakaa puolustusteollisuuen mukavuusmonopooli

Kuka hyötyy siitä, ette jokhaisesta uuesta puolustusjärjestelmästä tullee isompi, kalliimpi ja monimutkasempi?

Se, joka jo istuu sisälä.

Mitä pitempi kontrahti oon, sitä vähemän kilpailijoita jää.

Mitä enemän järjestelmä oon erikseen rakennettu, sitä vaikkeampi toimittajaa oon vaihtaa.

Mitä kalliimpi sisäle pääsy oon, sitä harvempi pieni ruottalainen tekniikkafirma saattaa olla myötä.

Lopulta valtio oon rakentannu riippuvuuđen, jonka se juhlalisesti ristii ”strateekiseksi turvaksi”.

Mutta monopoolista ei tule turvallisuutta vain siksi, ette ministeri pittää sen eđessä puhheen.

Valtion pittää hankkia tulevaisuuđen puolustuksen sopivat osat nykyaikasen tekniikkamarkkinan tavala:

Useita toimittajia.

Lyhyet kehityskierrokset.

Avoimet liittymät sielä, missä turvallisuus sen sallii.

Standardikomponentit silloin ko net oon parempia, halvempia ja helpompia korvata.

Nopeat kokheet.

Nopeat epäonnistumiset.

Nopeat parannukset.

Ruottalaisten tekniikkafirmoin ja pienyritysten pittää saattaa kilpailla suurten kans.

Ja ennen kaikkea: valtion pittää säilyttää käytänöllinen oikeus vaihtaa toimittajaa.

Ko valtio ei ennää saata vaihtaa, se ei ole luonu turvaa.

Se oon luovuttannu vallan.

Ruottilla pittää olla kehittynheet asejärjestelmät

Tässä vastustajat rakentavat tavallisen olkiukkonsa.

Net sanovat, ette vaihtoehto neljälle fregatille oon elektroniikkakaupan harrastedroonit, matkapuhelimilla varustetut mettästäjät ja muutama kontti mettässä.

Se oon pötyä.

Ruotti tarttee hävittäjiä, sukellusvenheitä, sotalaivoja, ilmatorjuntaa, rannikko- ja miinapuolustusta, sensoreita, täsmäaseita, ammattisotilaita, merisotilaita ja upseeria sekä maailmanluokan teknisiä järjestelmiä.

Ruotti oon jo tehny yhtheensä 8,7 miljaartin kruunun sopimukset GUTE II:sta ja muista ilmatorjunta- ja droonintorkuntajärjestelmistä, joitten toimitukset oon suunniteltu vuosile 2027 ja 2028. Droonipuolustus pittää liittää semmoshiin järjestelmiin ja vahvistaa niitä – ei teeskennellä, ettei niitä ole, eikä laskea samoja rahoja kahesti.

Ensimäiset paikalliset droonipuolustuksen solmut oon aseettomia sensori-, viesti- ja korjaussolmuja.

Net havaittevat.

Net raporteeraavat.

Net pithävät yhteyet elossa.

Net korjaavat ja korvaavat.

Vihollisjärjestelmäin torjuminen pittää jättää koulutetuille sotilasjoukoile ja hyväksytyile asejärjestelmile.

Kärkeä tarvithaan.

Mutta kärki ei saa olla koko pyramiitti.

Meän malli rakentaa ensin maan, jota ei voi sulkea – ja pannee sen päälle maailman parhaat ruottalaiset ja liittolaisitten asejärjestelmät.

Ruotti ei saa olla istuva elefantti

Ruotti ei koskhaan voita rakentamalla pienemän kopion suurvallasta.

Meilä ei ole suurvallan väkilukua.

Meilä ei ole suurvallan budjettia.

Meilä ei ole suurvallan teollista määrää.

Mutta meilä oon muita varoja.

Meilä oon korkea koulutustaso, tekniikkaosaamista, telekommunikaatiota, ohjelmistoja, insinööriä, mekaanikkoja, sairaanhoitoväkeä, mettästäjiä, saaristolaisia, pienyrityksiä ja suuri alue.

Meilä oon ihmisiä, jokka toela tuntevat maan.

Sen tähđen meän tavoite oon yksinkertanen:

Yksikhään hyökkääjä ei saa saattaa istua Ruottin kartan eđessä, näyttää kymmentä maalia ja sanoa:

Ko otama net, maa oon suljettu.

Se oon vanha pyramiitti.

Met haluama rakentaa verkon:

Satatuhatta ihmistä, joila oon toistettu ja merkitykselinen valmiusosaaminen.

Sata korkeatasosta droonipuolustuksen solmua viimistä vuona 2030.

Tuhansia yksinkertasempia valmius- ja materiaalipistheitä.

Paikalliset silmät, joila oon selvät siviili- eli sotilasroolit.

Lujat ja harjotellut viestiyhteyet.

Tekniikkamarkkina, joka muuttuu vastustajaa noppeammin.

Ja hajautetun perustan päälle: korkeatasoset ruottalaiset ja liittolaisitten asejärjestelmät.

Tämä ei ole halvempi tapa rakentaa vanhaa puolustusta.

Tämä oon toinen tapa ajatella, mikä maa oon – ja mitä sen puolustaminen merkittee.

Hylätkää fregattikauppa.

Avatkaa laskelma.

Näyttäkää kuitti.

Kohđentakaa noin neljäkymmentä miljaartia uuđesti kokonaispuolustuksen sisälä.

Rakentakaa droonipuolustus.

Rakentakaa Ruotti, jota ei voi sulkea.

Ihmiset oon jo olemassa.

Tieto oon jo olemassa.

Ruotti oon jo olemassa.

Puuttuvat poliitikot, jokka uskaltavat sulkea puolustusteollisuuen kataloogin ja avata silmänsä sille maale, jota net toela oon pantu puolustamhaan.

Tulevaisuus ei aio oottaa.

Droonipuolustus – hajautettu ruottalainen puolustus

Toteuttamissuunnitelma

Väittelyartikkeli saapi mielelä palaa.

Toteuttamissuunnitelman pittää kans kestää ko lamput sytytethään.

Droonipuolustusta ei sen tähđen piđä rakentaa taas yhtenä kalliina kataloogitilauksena, jossa valtio valittee yhen toimittajan, kirjottaa kolmenkymmenen vuoen kontrahtin ja kutsuu sen jälkhiin riippuvuutta turvallisuueksi.

Se pittää rakentaa askel kerralhaan.

Se pittää koetella kovasti.

Se pittää saattaa korjata ja muuttaa, ja sen tekniikka pittää saattaa vaihtaa.

Ja valtion pittää ilmottaa kustannus ennen tilausta – ei silloin ko lasku oon jo pöyđälä.

Heti: hylätkää fregatit ja avatkaa laskelma

Neljän Luleå-luokan fregatin hankinta pittää pysäyttää.

Hallitus ilmotti 26 elokuuta 2026, ette Ruottin neljän fregatin hankinnan allekirjotusseremonia piđethään 31 elokuuta. Lehdistötieote ei kuitenkaan ilmota lopulista julkista hintaa, täyelistä elinkaarikustannusta eikä valtion tulevain talouđelisten sitoumusten ehtoja.

Jos mithään sitovaa sopimusta ei vielä ole allekirjotettu, sitä ei piđä allekirjottaa.

Jos sitova sopimus oon jo allekirjotettu, hallituksen pittää julkistaa:

• kontrahtin kokonaisarvo,
• mitkä asejärjestelmät ja ammukset siihen kuuluvat,
• optiot ja tulevat lisätilaukset,
• maksusuunnitelma,
• irtisanomis- ja uuđelleenneuvotteluehot,
• jo kertyhneet kustannukset,
• sekä kaupan jättämisen eli rajottamisen kustannus.

Uusista optioista, jatkotilauksista eli poliittisista sitoumuksista ei saa päättää ennen ko tämä selvitys oon annettu.

Samala Puolustusvoimain, FMV:n ja Totalförsvarets forskningsinstitutin pittää kahentoista kuukauen sisälä selvittää, miten Ruottin tärkeimmät meritehtävät hoijethaan ilman neljää fregattia.

Selvityksen pittää käsittää näitten yhistelmä:

• olemassa olevat ja uuđistetut pintataistelulaivat,
• sukellusvenheet,
• miinapuolustus,
• rannikko-ohjukset ja muu rannikkopuolustus,
• maalta toimiva ilmatorjunta,
• miehittämättömät ilma- ja merijärjestelmät,
• sensorit ja veenalainen valvonta,
• satamain, kaapeleitten ja meriyhteyksitten suoja,
• sekä operatiivinen yhteistyö pohjosmaitten ja muitten Nato-liittolaistemma kans.

Fregattien hylkääminen ei merkitte, ette Ruottin pittää hylätä laivasto.

Se merkittee, ette hallituksen pittää toistaa juuri neljän erittäin kalliin lavetin olevan paras tapa käyttää Ruottin rahat, henkilöstö ja aika.

Laivasto oon suorituskyky. Se ei ole vaphaakortti jokhaiselle puolustusteollisuuen kataloogin laivale.

2026–2027: päättäkää, standardiseeratkaa ja koetelkaa

Droonipuolustus perustethaan yhtheiseksi ohjelmaksi näile:

• Puolustusvoimat, Kodinturva myötä,
• Försvarets materielverk,
• Myndigheten för civilt försvar,
• asianomaiset vapaaehtoset puolustusorganisaatiot,
• kunnat ja muut siviilivalmiuđen toimijat sielä, missä tehtävät oon siviilitehtäviä,
• sekä ruottalaiset yritykset ja tutkimusympäristöt kilpailutettuin toimeksiantoin kautta.

Puolustusvoimat vastaavat sotilasvaatimuksista, sotilasjođosta, turvallisuussuojasta ja sotaorganisaatiosta.

FMV vastaa hankinnoista, teknisestä yhtheensovittamisesta ja mahđolisuuđesta vaihtaa komponentteja ja toimittajia.

Myndigheten för civilt försvar vastaa yhtheensovittamisesta siviilipuolustuksen ja yhteiskunnale tärkeitten viestijärjestelmäin kans.

Vapaaehtoset puolustusorganisaatiot osallistuvat värväykseen ja koulutukseen päätetyilä osaamisaluheilhaan.

Roolit pittää olla selvät ensimäisestä päivästä:

Sotilastehtävät suorittaa sotilashallinthoon kuuluva, koulutettu, sopimuksen tehny eli sodan ajan tehtävhään sijotettu henkilöstö. Siviiliosallistujilla oon siviilitehtävät ja siviilien raportointitiet. Ei yksityisiä miliisejä. Ei itsenäisesti aseistettuja drooniryhmiä.

Kaksi erilaista solmutyyppiä

Ohjelmassa pittää alusta asti erottaa kaksi tasoa.

1. Korkeatasoset droonipuolustuksen solmut

Niissä oon sensorit, havaintodroonit, varavoima, turvalliset viestiyhteyet, tekniset työpaikat, varaosia ja koulutettua henkilöstöä.

Ensimäiset solmut oon pääosin aseettomia sensori-, viesti- ja korjaussolmuja. Vihollisjärjestelmäin torjumisen pittää suorittaa sotilasjoukot hyväksytyillä ase- ja vastatoimijärjestelmillä.

2. Yksinkertasemmat valmius- ja materiaalipistheet

Niissä saattaa olla pattereita, työkaluja, varaosia, sairaanhoitovarustheita, suojavarustheita, varavoimaa ja muuta paikalisesti sovitettua materiaalia.

Net oon halvempia, yksinkertasempia ja paljon useampia.

Kymmenentuhatta valmiuspistettä ei siis merkitte kymmentätuhatta täysin varustettua droonikonttia.

Kaksitoista koesolmua

Vuoen 2027 aikana rakrnethaan kaksitoista korkeatasosta, aseetonta koesolmua paikkoihin, joissa oon erilaiset olosuhteet:

• kaupunki ja taajama,
• mettä- ja harvaan asuttu seutu,
• rannikko ja saaristo,
• satama- ja teollisuusalue,
• kuljetusreitti,
• sekä aluhheet, joissa sähkö- eli viestihuolto oon erityisen vaikkeaa.

Solmuissa pittää koetella:

• havainnointia ja raportointia,
• varayhteyksiä,
• teknistä huoltoa ja korjausta,
• patterien ja varaosien käsittelyä,
• yhteiskunnale tärkheitten toimintoin suojaa,
• sotilas- ja siviilijođon yhteistyötä,
• sekä toiminnan jatkumista silloin ko muut solmut eli keskeiset järjestelmät tuhothaan.

Rajotettua määrää yksinkertasempia valmiuspistheitä pittää koetella rinnala erillisenä ja paljon halvempana solmutyyppinä.

Valtion pittää omistaa toimintavaphaus

Tekniset liittymät pittää dokumenteerata, ja niitten pittää olla vaihetettavia sielä, missä turvallisuus sen sallii.

Valtio ei saa olla riippuvainen siitä, ette kaikki tulevat droonit, patterit, radiojärjestelmät, sensorit eli ohjelmistot tulevat samalta toimittajalta.

Salaiset komponentit saavat olla salaisia.

Mutta valtion pittää silti tietää, miten järjestelmät toimivat yhtheessä, ja sillä pittää olla käytänöllinen mahđolisuus korvata toimittaja, josta tullee liian kallis, liian hidas eli teknisesti vanhentunnu.

Ko valtio ei ennää saata vaihtaa toimittajaa, se ei ole ostanu turvallisuutta. Se oon myyny toimintavaphautensa.

2027–2028: 40 toimivaa droonipuolustuksen solmua

Viimistä vuona 2028 jokhaisella Kodinturvan 40 pataljoona-aluheela pittää olla vähinthään yksi liikkuva sensori-, viesti- ja korjaussolmu.

Kodinturvala oon 40 pataljoonan alueellinen organisaatio, ja se ilmotti 23 069 kodinturvasotilasta vuona 2025. Se antaa droonipuolustukselle olemassa olevan valtakunnallisen rakentheen, jonka päälle jatkaa – ei organisaatiota, joka ensin pittää keksiä.

Solmujen pittää:

• olla tavallisen sotilasjođon alla ko niitä käytethään sotilastehtävhiin,
• saattaa toimia paikalisesti, jos yhteys keskusjohtoon katkeaa tilapäisesti,
• sisältää varavoimaa ja vaihtoehtosia viestiteitä,
• saattaa siirtää uhkakuvan muuttuessa,
• sekä saattaa korvata menetetty eli vahingoittunnu materiaali ilman ette koko järjestelmä pysähtyy.

Siirtymäaikana solmut saavat käyttää olemassa olevaa Rakelia sielä, missä toimivalta ja tekniikka sen sallivat. Samala net pittää valmistella liittymhään SWENhiin, uutheen järjestelmään, jota aikasemmin kutsuthiin nimelä Rakel generation 2, ja Puolustusvoimain omhiin johtamisjärjestelmhiin.

Myndigheten för civilt försvar suunnittelee SWENin pilottitoimintaa vuosile 2026–2027, varsinaista siirtymistä vuosile 2028–2029 ja kaikkien Rakelin käyttäjitten täyttä siirtymistä viimistä vuona 2030.

Varaosat, patterit, antennit, varavoima ja korvaavat droonit pittää varastoia alueelisestI.

Solmu ei saa seisoa siksi, ette tietty erikoisruuvi oon keskusvarastossa kolmensaan kilometrin päässä.

Koulutus: kolme tasoa, selvä vastuu

Tavoitheena oon, ette 100 000 ihmistä oon viimistä vuoen 2030 lopussa käyny dokumenteeratun ja laadunvarmistetun koulutuksen, jolla oon merkitystä kokonaispuolustukselle.

Se vaatii keskimäärin noin 25 000 koulutettua ihmistä vuoessa vuosina 2027–2030.

Tavoite jaethaan kolole tasole.

Taso 1: perusvalmius

Koulutus saattaa käsittää:

• havainnointia,
• raportointia,
• ensiapua,
• paikallista logistiikkaa,
• viestiyhteyksien perustietoja,
• turvallista patterien ja materiaalin käsittelyä,
• sekä siviilien raportointiteitä.

Tämä taso ei sisälä sotilallista taistelutehtävää.

Taso 2: tekninen valmius

Koulutus saattaa käsittää:

• varavoimaa,
• radioita ja antennijärjestelmiä,
• sensoreita,
• teknistä vianhakua,
• korjausta,
• varaosien käsittelyä,
• droonien huoltoa,
• sekä viestiyhteyksiä häirityissä oloissa.

Taso 3: sotilallinen erikoiskyky

Tämä taso saattaa käsittää:

• sotilasdroonien lennättämistä,
• navigointia häirityssä ympäristössä,
• johtamista ja maaliraportointia,
• vastatoimia,
• elektronista sođankäyntiä,
• sensorien korkeatasosta käyttöä,
• sekä muita tehtäviä, jokka vaativat sotilaskoulutuksen ja sodan ajan sijotuksen.

Sotilalliset erikoisroolit miehitethään asevelvolisuuen, työsuhteen, Kodinturvasopimuksen eli muitten hyväksyttyin vapaaehtossopimusten kautta sodan ajan sijotuksella.

Kethään ei saa laskea useamphaan kertaan siksi, ette sama ihminen käy useita kursseja.

Jokhaisella koulutustasola pittää olla:

• selvä oppimistavoite,
• käytänön koe,
• dokumenteerattu voimassaoloaika,
• kertausvaatimus,
• vastuulinen koulutusorganisaatio,
• sekä määrätty tehtävä kriisissä eli sođassa.

Ruottissa oon 18 vapaaehtosta puolustusorganisaatiota, jokka jo värväävät ja kouluttavat ihmisiä siviili- ja sotilasalan erikoistehtävhiin. Net oon olemassa oleva vara, mutta niitten koulutuskapasiteettia ja rahotusta pittää kasvattaa, jos 100 000 ihmisen tavoitteen pittää olla muutaki ko numero vaaliohjelmassa.

2028–2030: 100 ensisijasta droonipuolustuksen solmua

Viimistä vuona 2030 Ruottissa pittää olla yhtheensä 100 korkeatasosta droonipuolustuksen solmua.

Net pittää sijottaa ensisijassa aluheile, joissa toiminnan menetys aiheuttais suuria seurauksia, esimerkiksi:

• satamhiin,
• rautatie- ja maantiesolmukohtiin,
• energiahuolthoon,
• vesihuolthoon,
• sairaanhoithoon,
• telekommunikaatioon,
• sotilallisseen mobilisointiin ja logistiikhaan,
• rannikole ja saaristoon,
• sekä muuhun yhteiskunnale tärkeäle infrastruktuurile.

Tarkkoja paikkoja ei tartte julkistaa.

Sen sijhaan valtion pittää saattaa ilmottaa julkisesti, kuinka monta solmua oon toiminnassa, kuinka monta oon harjotellu, mikä niitten käytettävyys oon ja mitä ohjelma maksaa.

Ruottin eli eurooppalaisten yhteistyökumppanien pittää rakentaa kapasiteettia:

• tuotanthoon,
• järjestelmäin yhtheensovittamisheen,
• ohjelmistohuolthoon,
• korjaukseen,
• patteri- ja varaosahuolthoon,
• sekä menetettyin varustheitten noppeaan korvaamisheen.

Verkkoa pittää harjottaa joka vuosi oloissa, joissa:

• matkapuhelimet oon lyöty pois käytöstä,
• internetyhteyet oon häiritty,
• sähköverkko oon osittain kaatunnu,
• yksittäisiä solmuja oon tuhottu,
• satelliittinavigointi oon epäluotettava,
• ja keskusjohtoa ei aika ajoin saata tavoittaa.

Järjestelmä, joka toimii vain silloin ko kaikki muu toimii, ei ole valmiusjärjestelmä.

Se oon näytös.

2030–2034: valtakunnallinen rakentaminen toistetun vaikutuksen jälkhiin

Riippumattoman vaikutusarvioinnin jälkhiin verkkoa saatethaan kasvattaa eninthään yhtheen korkeatasosheen droonipuolustuksen solmhuun kuntaa kohđen, yhtheensä eninthään 290 solmhuun.

Rakentaminen ei saa tapahtua automaattisesti.

Siitä pittää päättää näitten perustheela:

• mitattu sotilallinen ja siviilihyöty,
• toellinen käytettävyys,
• koulutustulokset,
• kustannus toimivaa solmua kohđen,
• kyky toimia menetysten aikana,
• toimittajariippuvuus,
• sekä tekniikan kehityksestä ja sođasta saadut opit.

Yksinkertasempia valmius- ja materiaalipistheitä saatethaan sen jälkhiin rakentaa askelittain tuhanshiin paikkoihin.

Pitkän aikavälin 10 000 pistheen kattoa saatethaan koetella, mutta vasta erillisen kustannuslaskelman, selvien sisältövaatimusten ja toistuvain tarkastusten jälkhiin.

Kymmenentuhatta ei saa koskhaan muuttua pyhäksi luvuksi.

Met rakennama niin monta pistettä ko vahvistaa Ruottia – emmä niin monta, ette esitheestä tullee vaikuttava.

Kustannukset

Julkiset tiedot ja niitten asema

Neljä Luleå-luokan fregattia: noin 40 miljaartia kruunua

Summa oon alustava tieto, joka oon toistettu alan lehdistössä. Valtio ei vielä ole julkistannu kiinteää lopulista hintaa eikä täyelistä elinkaarikustannusta. Hallitus oon ilmottannu allekirjotusseremoniasta 31 elokuuta 2026, minkä tähđen vaatimus täyestä talousselvityksestä oon välitön.

GUTE II ja muut ilmatorjunta- ja droonintorkuntajärjestelmät: 8,7 miljaartia kruunua

Sopimukset käsittävät muun muassa johtamisjärjestelmiä, sensoreita, elektronista sođankäyntiä, vaikutusjärjestelmiä, ammuksia ja ajoneuvoja. Toimitukset pittää tehđä vuosina 2027 ja 2028.

Saabin liikkuva droonisuoja: noin 2,6 miljaartia kruunua

Tämä tilaus kuuluu 8,7 miljaartin kruunun kokonaispanostukseen, eikä sitä sen tähđen saa laskea droonipuolustuksen erilliseksi lisärahotukseksi.

SWEN, aikasemmin Rakel generation 2: 2,3 miljaartia kruunua ilmasttua perustamisrahotusta vuosile 2025–2027

Järjestelmä oon laaja valtakunnallinen viestipanostus yhteiskunnale tärkeile toimijoile. Se ei ole droonipuolustuksen yksityinen verkko, eikä sitä saa kirjata niin ko rahat olis varattu yksin tälle ohjelmale.

Naton kans yhtheentoimivat johtotukijärjestelmät: kehyssopimuksen arvo 1,5 miljaartia kruunua

Tämä oon seittemän vuoen kehyssopimus. Kehyssopimuksen arvo oon suurin mahđolinen arvo, ei jo maksettu summa.

Droonipuolustuksen solmu – avoin suunnitteluoletus

Korkeatasosen, paikallisen ja aseettoman sensori-, viesti- ja korjaussolmun arvioiđhaan AIP:n avoimessa suunnitteluoletuksessa maksavan viiestä kahteentoista miljoonhaan kruunhuun.

Laskelma koostuu näistä:

• 10–12 turvallista havainto- ja lämpökameradroonia sekä kaksi telakointijärjestelmää: 2–5 miljoonaa kruunua
• kontti eli peräkärry, työpaikat, varavoima, patterit ja ilmastointilaite: 1–2 miljoonaa kruunua
• radio, antennimasto, paikallinen tietokonejärjestelmä, kybersuoja ja varayhteyet: 1–3 miljoonaa kruunua
• varaosat, paikallinen alkukoulutus, yhtheensovittaminen ja alkuhuolto: 1–2 miljoonaa kruunua

Tämä oon suunnitteluoletus – ei väitetty toimittajan tarjous.

Laskelma ei sisälä:

• aseita ja sotilallisia vaikuttimia,
• salaisia kryptojärjestelmiä,
• pysyviä rakennustöitä,
• vakituista henkilöstöä,
• vuotista käyttöä,
• tulevaa korvaavaa materiaalia,
• eikä 100 000 ihmisen valtakunnallisen koulutustavoitteen kustannusta.

Nämät kustannukset pittää ilmottaa erikseen.

Met emmä aio verrata neljän aseistetun sotalaivan koko kustannusta tyhjän konttikuoren hinthaan.

Kummassaki vaihtoehđossa pittää käyttää samoja otsikoita:

Investointi. Henkilöstö. Koulutus. Käyttö. Ammukset. Huolto. Päivitys. Toimittajariippuvuus. Käyttöikä. Puolustusvaikutus.

Investointikehys 30 prosentin turvamarginaalila

• 40 solmua: 260–624 miljoonaa kruunua
• 100 solmua: 650 miljoonaa–1,56 miljaartia kruunua
• 290 solmua: 1,89–4,52 miljaartia kruunua

Tämä kappalekustannus ei koske yksinkertasempia valmius- ja materiaalipistheitä.

Niitä ei saa rakentaa 10 000:een asti ennen ko valtio oon ilmottannu, mitä jokhaisen pistheen pittää sisältää, mitä sen käyttäminen maksaa ja minkä toellisen valmiusvaikutuksen se antaa.

Koulutukselle omma laskelma

100 000 ihmisen koulutus ei kuulu solmukustannukshen.

Ennen ko koulutus kasvatethaan täytheen laajuutheen, hallituksen pittää ilmottaa:

• kustannus koulutustasoa kohđen,
• koulutuksen pituus,
• käytettävissä olevain opettajitten määrä,
• harjotusmateriaalin tarve,
• kertauskoulutuksen kustannus,
• hallinto ja osaamisrekisteri,
• sekä ketkä osallistujat pittää sijottaa sodan ajan tehtävhiin.

Ensimäiset koulutukset saattavat alkaa koesolmujen kans.

Mutta valtakunnallista tavotetta ei saa piilottaa pienenä rivinä kontin kappalehinthaan.

Satatuhatta koulutettua ihmistä oon suuri puolustusuđistus. Sen pittää kans saaha omma budjetti.

Rahotus ja uuđelleenkohđennus

Droonipuolustus ei tuo suoranaista talouđelista tuloa.

Se oon vakuutus, valmius ja puolustuskyky.

Ensimäinen, eninthään 1,6 miljaartin kruunun investointikehys sađale korkeatasoselle solmule pittää rahottaa kohđentamalla tulevaa puolustusmateriaalin suunnittelua uuđesti.

Noin 40 miljaartia kruunua oon fregattikaupan alustava suunnitteluarvo. Se ei ole rahasäkki, joka jo seisoo Finansdepartementetin lattialla.

Mahđolisesta uuđelleenkohđennusvarasta valtion pittää ensin vähentää:

• jo tehđyt kustannukset,
• mahđoliset keskeyttämisen eli uuđelleenneuvottelun kustannukset,
• ja vaihtoehtoset investoinnit, joita ilmapuolustus, sukellusvenheentorkunta, rannikkopuolustus ja meriyhteyksien suoja vaativat.

Jäljile jäävä vara pittää pittää kokonaispuolustuksessa ja käyttää näihin:

• droonipuolustuksen solmut,
• koulutus,
• ammukset ja varaosat,
• lujat viestiyhteyet,
• sairaanhoito- ja korjausvalmius,
• siviiliyhteiskunnan vastustuskyky,
• vaihtoehtoset meri- ja rannikkokyvyt,
• sekä ruottalainen ja eurooppalainen tuotantokapasiteetti.

Sotilaspuolustukselle oon puolustuspäätöksen kautta annettu yli 170 miljaartia kruunua vuotheen 2030 asti. Tämä oon puolustuksen yleinen vahvistus – ei ylimääränen rahotuslähde, jonka saapi laskea vielä kerran fregattivaran päälle.

Sađan korkeatasosen solmun verkko vastaa nykysen suunnitteluoletuksen mukhaan noin 0,4–0,9 prosenttia tästä vahvistuksesta.

Se oon kokoluokkavertailu.

Se ei merkitte, ette rahat oon jo varattu.

GUTE II, SWEN ja Naton kans yhtheentoimivat johtamisjärjestelmät saattavat antaa osia infrastruktuurista. Mutta jo päätettyjä määrärahoja ei saa kirjata uuđesti ja esitellä uusina rahoina droonipuolustukselle.

Saman kruunun saapi laskea vain kerran. Silloinki ko puolustusministeri pittää lehdistötilaisuuđen.

Tämän met tiđämä

• Hallitus oon ilmottannu, ette fregattihankinnan allekirjotusseremonia piđethään 31 elokuuta 2026.
• Fregattien täyelistä julkista lopulista hintaa eli julkista elinkaarikustannusta ei ole ilmotettu.
• Kodinturvala oon 40 pataljoonaa, ja se ilmotti 23 069 kodinturvasotilasta vuona 2025.
• Ruottissa oon 18 vapaaehtosta puolustusorganisaatiota, jokka auttavat siviili- ja sotilaspuolustusta.
• Jahtivuonna 2024/2025 lunastethiin 260 047 valtiollista jahtikorttia. Naturvårdsverketin statistiikki ei sen sijhaan ilmota yhtheenkootua valtakunnallista jahtiporukoitten määrää.
• Ruotti oon jo tilannu huomattavaa ilmatorjunta-, droonintorkunta-, viesti- ja johtamiskykyä.
• SWENin pittää askelittain korvata nykynen Rakel-järjestelmä. Suunniteltu siirtyminen alkaa vuona 2028 ja täysi siirtyminen tapahtuu viimistä vuona 2030.

Tätä met emmä vielä tieä

• Niitten asiakirjoin tarkka oikeuđellinen muoto ja talouđeliset ehot, jokka pittää allekirjottaa 31 elokuuta.
• Fregattien lopulinen ostohinta, tarkka aseistus ja täyelinen elinkaarikustannus.
• Kaupan keskeyttämisen eli uuđelleenneuvottelun kustannus, jos sitova sopimus allekirjotethaan.
• Kuinka monta toimivaa yksikköä GUTE II:een kuuluu ja mikä niitten kappalehinta oon.
• Turvallisuushyväksytyn ruottalaisen droonipuolustuksen solmun lopulinen kilpailutettu hinta.
• Yksinkertasemman valmius- ja materiaalipistheen kustannus.
• 100 000 ihmisen kouluttamisen ja kertauskouluttamisen täyelinen kustannus.
• Henkilöstön, harjotusten, käytön, huollon ja korvaavan materiaalin vuotiset kustannukset.
• Kuinka suurta osaa olemassa olevista viestijärjestelmistä saatethaan käyttää ilman uusia investointeja.
• Mikä vaihtoehtosten merijärjestelmäin yhistelmä antaa saman eli paremman kokonaispuolustusvaikutuksen ko neljä fregattia.

Se, ettemä tieä kaikkea, ei ole peruste jatkaa pimeässä.

Se oon peruste sytyttää lamppu.

Päätös nyt

vastuullinen älykkyys politiikassa ehottaa, ette Ruotti:

• pysäyttää neljän fregatin hankinnan,
• ilmottaa avoimesti kaikki annetut sitoumukset ja kustannukset,
• laatii kahentoista kuukauen sisälä vaihtoehtosen suunnitelman Ruottin merelliselle ilmapuolustukselle, sukellusvenheentorkunnale, rannikkopuolustukselle ja meriyhteyksile,
• alottaa droonipuolustuksen vuona 2027 kahelatoista koesolmulla,
• kasvattaa verkon 40 toimivhaan solmhuun vuona 2028,
• rakentaa 100 korkeatasosta solmua viimistä vuona 2030,
• varaa ensimäisen, eninthään 1,6 miljaartin kruunun investointikehyksen näile sađale solmule,
• rakentaa koulutuskapasiteetin 100 000 ihmisen tavotheele, joila oon dokumenteerattu valmiusosaaminen,
• ja päättää jatkorakentamisesta vasta ko kustannukset oon ilmasttu avoimesti ja vaikutus oon toistettu.

Yli sađan korkeatasosen solmun rakentaminen vaatii uuđen päätöksen.

Rakentaminen kohti 10 000 yksinkertasempaa valmiuspistettä vaatii oman laskelman.

Koulutustavoite vaatii oman talouskehyksen.

Ja jokhaisen suureman päätöksen jälkhiin pittää tulla julkinen selvitys, jossa salaiset operatiiviset tiedot saattavat olla salaisessa liitheessä – mutta jossa kustannukset, tavotheet ja tulokset eivät katoa turvallisuus-sanan taakse.

Periaate oon yksinkertanen:

Ilmottakaa, mitä met tiđämä.

Merkatkaa, mitä met arvioima.

Sanokaa avoimesti, mitä met emmä vielä tieä.

Älkääkä antako epävarmuuđen olla syy luovuttaa politiikka puolustusteollisuuen kataloogile.

Hylätkää fregatit.

Rakentakaa droonipuolustus.

Rakentakaa Ruotti, jota ei voi sulkea.

Tältä vastuullinen älykkyys näyttää ko se jättää puhujapöntön ja alkaa puolustaa maata.