Ruottin rahasto – kansalaispalkka: meän yhtheisen rikkauvven pittää palvella kaikkia

Varoitus, jolta emmä ennää saa sulkea silmiä

Kuvitelkaa reviisori, joka oon kouluttautunu viisi vuotta ja tehny työtä kaksikymmentä. Laskentainsinööri, joka mitoittaa siltoja. Juristi, joka tarkastaa sopimuksia, programmeeraaja, joka kirjoittaa koodia, eli käsittelijä, joka tutkii asioita. Heile oon sanottu, ette koulutus antaa turvan. Mutta nyt sen lupauksen perusta muuttuu.

Tekoäly saattaa kohta tehhä suuren osan siitä työstä, minkä insinöörit, reviisorit, juristit, programmeeraajat, analyytikot, konsultit ja administraattorit tekevät tänä päivänä. Se ei meinaa, ette kaikki ihmisen tieto muuttuu arvottomaksi eli ette jokhainen ammatti häviää. Mutta työn, johon ennen tarvithiin sata ihmistä, saattaa kohta tehhä kymmenen, viisi eli yksi ainoa ihminen voimakkaitten tekoälysysteemitten avulla.

Tämä ei ole pieni muutos työmarkkinoila. Tämä oon koko yhtheiskuntatalouden mullistus. Meän täytyy sanoa se ennen ko työttömyys seisoo ovella ja ennen ko politiikka taas kerran selittää, ettei kukhaan saattanu nähhä ennakolta, mitä oli tapahtumassa.

Tekniikka saattaa vaphauttaa ihmiset yksitoikkosesta työstä, parantaa hoitoa, vauhittaa tutkimusta ja luoda suurempaa rikkautta. Mutta kysymys oon, kuka omistaa tekniikan. Kuka saapi tuottavuusvoiton? Kuka menettää palkan? Kuka maksaa veron? Ja kuka saapi vapauden?

Ko palkka häviää, häviää kans veropohja

Ruottin yhtheiskunta rahotethaan suureksi osaksi työn kautta. Palkasta tullee tuloveroa, työnantajamaksuja ja eläkemaksuja. Ko palkka käytethään kuluttamisseen, yhtheiselle pallaa kans arvonlisäverotuloja. Mutta ko hyvin palkatut työt häviävät, verotulot vähenevät samala ko työttömyyven, muutoksen ja turvan kustannukset saattavat kasvaa. Valtiola ja kunnila oon siis vaara menettää tuloja juuri silloin, ko ihmisten tarpheet kasvavat.

Meän verosysteemi perustuu siihen, ette useimmat aikuiset myyvät työaikaansa ja saavat palkkaa. Mutta jos arvo sen sijhaan luothaan algoritmiitten, datakeskusten, automatiseerattuitten konheitten, patenttien, datan ja pääoman kautta, täytyy kans veropohjan muuttua. Emmä saata jatkaa ihmisen työn kovvaa verottamista ja samala antaa automatiseerattuitten voittojen luisua käsistä.

Muuten saama yhtheiskunnan, missä tuotanto kasvaa mutta verotulot putoavat, missä yritysten arvot nousevat sillä aikaa ko kunnat pakotethaan leikkaamhaan ja missä harvat omistavat systeemit samalla ko monet menettävät palkan ja vaikutusvallan. Se ei olis edistystä. Se olis historiallista vallan keskittymistä.

Sen takia Ruottin rahastoa tarvithaan

Ruottin rahasto ei ole vain luonnonvaroja koskeva reformi. Se oon vastaus uutheen talouellisseen toelisuuethen. Ko tekniikka tekkee maholiseksi tuottaa enämpi yhä vähemmilä ihmisten työtunnila, osan tuottavuusvoitosta pittää tulla koko yhtheiskunnale. Ei hyväntekeväisyytenä. Ei väliaikasena kriisitukena. Vaan omistuksena.

Yritykset saavat tienata rahhaa hyvillä aatheilla, taitavalla organisoinnilla ja toelisella riskinotolla. Mutta yritykset ei toimi tyhjässä. Net käyttävät julkisesti koulutettuja ihmisiä, yhtheisiä sähköverkkoja, digitaalia infrastruktuuria, tutkimusta, dataa ja oikeussysteemiä, joka suojelee niitten toimintaa. Sen takia yhtheiskunnala oon oikeus osassa tuotosta.

Maa, joka antaa tekniikan korvata työn muuttamatta omistusta, saattaa samala luoda joukkotyöttömyyttä ja suunnattomia yksityisiä omaisuuksia. Maa, joka tekkee kansalaisista osaomistajia, saattaa sen sijhaan käyttää tekniikkaa suurempaan vapautehen. Sen tien Ruottin täytyy valita.

Tämä kuuluu meile

Malmi vaarassa. Metta. Väylät. Vesivoima. Sähköverkot. Maa. Infrastruktuuri. Meän universiteettien tieto, yhtheisesti rahotettu tutkimus ja ihmisten elämästä ja työstä syntynheet digitaaliset arvot. Mithään näistä ei ole yksi ihminen luonu. Net oon kasvanu luonnosta, historiasta ja sukupolvien yhtheisestä työstä.

Sen takia niitä arvoja ei saa ottaa haltuun se, joka sattuu tulemhaan ensimäisenä, jolla oon eniten pääomaa eli joka kirjoittaa ensimäisen sopimuksen. Yhtheisen pittää taas tulla yhtheiseksi.

Koko kansan rahasto

vastuullinen älykkyys politiikassa haluaa perustaa Ruottin rahaston: pitkäaikasen kansalaisrahaston, joka kokkoo osan Ruottin luonnonvarojen, infrastruktuurin ja tulevaisuuen tekniikka-arvojen tuotosta. Rahasto pittää omistaa kansalaisten puolesta ja sitä pittää hallita sukupolvesta toisheen. Pääoman pittää kasvaa. Ensi sijassa jaethaan tuottoa.

Tässä ei ole kysymys kateuvestä. Tässä oon kysymys omistuksesta, oikeuuenmukaisuuesta ja vaphauesta. Kansa, joka ei ennää omista mithään osaa maansa perusarvoista, muuttuu lopulta vieraaksi omassa maassansa. Ja kansala, joka ei omista mithään osaa siitä tekniikasta, joka korvaa sen työn, oon vaara muuttua tarpeettomaksi siinä talouessa, jota kansa itte oon ollu rakentamassa.

Kansalaisosuus – ei almua

Osa Ruottin rahaston tuotosta pittää maksaa ulos toistuvana kansalaisosuutena. Sitä ei piä kattoa avustukseksi, jonka valtio armollisesti jakkaa. Sen pittää olla näkyvä osuus siinä, minkä met jo omistamma yhessä.

Kethään ihmistä ei piä alentaa avustuksen saajaksi, ko hän toelisuuessa oon osaomistaja. Kansalaisosuus saattaa antaa ihmisile maholisuuen opiskella, perustaa yrityksen, hoitaa läheistä, jättää hajottavan työn eli vaihtaa alaa ko vanha työ automatiseerathaan. Vaphaudesta tullee toelisempi, ko jalkojen alla oon pohja.

Kansalaisosuuesta kansalaispalkhaan

Meän pittää olla rehelisiä. Ruottin luonnonvarat ei yksin saata rahottaa täyttä kansalaispalkkaa. Olis epärehelistä luvata semmosta tänä päivänä. Mutta yhtä epärehelistä olis teeskennellä, ette tämän päivän palkkayhtheiskunta varmasti säilyy.

Ruottin rahasto saattaa alkaa kansalaisosuuella. Jos automatiseeraus vähentää jatkuvasti ihmisten palkkatyön tarvetta, osuuen pittää saattaa kasvaa ja pitemän päälle tulla osaksi toelista kansalaispalkkaa. Semmosta talouellista perustaa täytyy alkaa rakentamhaan ennen ko kriisi tullee. Politiikka, joka aina oottaa täyttä varmuutta, tullee aina liian myöhään.

Löytäminen ei ole sama ko omistaminen

Se, joka löytää esiintymän Ruottin maan alta, oon tuonu tietoa, pääomaa ja riskiä. Siitä pittää maksaa hyvin. Mutta esiintymä ei syntyny malminettijän työstä. Löytäminen ei ole sama ko omistaminen. Sen takia Ruottin rahaston pittää saattaa saaja omistusosuus, rojalti eli resurssikorko, ko mineraalit, vesivoima ja muut perusarvot otethaan käytthön.

Yrittäjän pittää saaja tuottoa luomisvoimastansa. Mutta kukhaan ei saa ottaa koko voittoa rikkauvesta, joka kuuluu kaikile.

Automatiseeraus ei meinaa, ette oon yksin luonu arvon

Sama periaate koskee uutta tekniikkaa. Yrityksellä, joka kehittää tehokkaan tekoälysysteemin, oon oikeus saaja tuottoa aatheestansa ja riskinotostansa. Mutta systeemi käyttää yhtheistä infrastruktuuria, julkisesti koulutettuja ihmisiä, yhtheiskunnan rahottamaa tietoa ja dataa, jonka miljoonat ihmiset oon luonheet.

Sen takia kans osan tekoälytalouen tuotosta pittää tulla yhtheiselle. Se saattaa tapahtua yhtheiskunnallisten omistusosuuksien kautta strategisessa tekoälyinfrastruktuurissa, korvauksena yhtheisten dataresurssien kaupalisesta käytöstä ja julkisesti rahotetun tekniikan tuottona. Tämä ei ole rangastus innovasuunista. Se oon keino säilyttää yhtheiskunta, ko innovasuuni muuttaa työelämää.

Yrittäminen ja oikeuuenmukaisuus kuuluvat yhteen

Ruottin rahasto ei meinaa, ette valtion pittää tehhä kaikki. Ruotti tarvii yrittäjiä, tutkijoita, insinööriä, investeerajia ja yrityksiä, jokka uskaltavat rakentaa uutta. Mutta vaphaus täytyy yhtistää vastuuseen. Yrityksen pittää saaja voitto aatheestansa, organisoinnistansa ja työstänsä. Kansalaisten pittää saaja osansa siitä perusrikkauvesta, yhtheiskuntarakentheesta ja yhtheisestä tieosta, jota yritys käyttää.

Näin Ruottin rahaston saattaa rakentaa

Rahasto saattaa saaja tuloja useasta pitkäaikasesta lähteestä:

• mineraalimaksut ja resurssikorot
• valtionyhtiöitten osingot
• omistusosuudet strategisissa projekteissa
• maan arvonnousut
• luonnoliset monopolit
• digitaali infrastruktuuri
• julkisesti rahotettu tekniikka
• tulevat tekoälyyn liittyvät yhtheiskuntakorot

Ruottin pittää kans rakentaa omia tekoälymalleja ja strategista laskentakapasiteettia. Ko valtio rahottaa tutkimusta, tietokonhevoimaa ja teknistä kehitystä, yhtheisen pittää saaja omistusosuuksia ja osa tuotosta. Ko julkista dataa, ruottin kieltä ja sukupolvien rakentamaa tietoa käytethään kaupallisten voittojen luomisseen, osan pittää palata Ruottin rahastoon.

Yrittäjä pittää palkita aatheestansa, työstänsä ja riskistänsä. Mutta valtion ei piä maksaa kustannusta, kantaa riskiä ja sen jälkhiin jättää koko voittoa jollekki muule. Sen, mitä koko kansan tieolla ja resursseila rakenthIhaan, pittää kans tuottaa koko kansale.

Rahastosta ei saa tulla rahakirstua, jonka jokhainen hallitus saattaa tyhjentää lyhytaikasiin vaalilupaukshiin. Sitä täytyy suojata tiukoila nostosäännöilä, avoimella tilinteolla ja demokraattisella valvonnalla. Milhään sukupolvella ei ole oikeutta myyä tulevaisuuen rikkauksia tämän päivän mukavuuven maksamiseksi.

Niitten, jokka kantavat kustannuksen, pittää saaja osansa

Niitten seutujen, jokka kantavat kaivokset, vesivoiman, mettätalouen, sähkölinjat ja datakeskukset, ei piä vain kattoa ko arvot lähtevät pois paikalta. Osa tuotosta pittää mennä koko kansale. Osa pittää palauttaa niihin kunthiin ja rekiuunhiin, missä ihmiset ja luonto oon kantanheet kustannuksen.

Oikeuuenmukaisuus ei ole vain numero pääkaupungissa. Se oon kans koulu, tie, hoitokeskus ja tulevaisuus paikan lapsile.

Luonnosta ei saa tulla maksuvälinettä

Tuhotun luonnon kautta rakennettu rahasto ei ole tulevaisuusrahasto. Se oon ennakkomaksu menetyksestä. Sen takia Ruottin rahaston täytyy yhtistää talouellinen viisaus ekologisheen vastuuseen. Saamelaisten oikeuksile, luonnon kantokyvyle ja tulevien sukupolvien vaatimuksile täytyy antaa suuri paino. Yhtheinen ei ole vain sitä, minkä met saatama myyä. Se oon kans sitä, mikä meän täytyy säilyttää.

Tekoäly laskekhoon – ihminen tuomitkhoon

Tekoäly saattaa auttaa meitä laskemhaan resurssikorkoja, löytämhään vilppiä ja seuraamhaan ympäristöehtoja. Mutta tekoäly ei saa koskaan piilottaa poliittisia päätöksiä teknisten laskelmien taakse. Konhe saattaa laskea. Ihmisen täytyy tuomita. Demokratian täytyy kantaa vastuu.

Emmä saa koskaan antaa algoritmin päättää, keitä ihmisiä pietään talouellisesti hyötylisinä. Ihmisarvoa ei saata mitata sillä, kuinka kannattava ihminen oon automatiseeratule yritykselle.

Ruottin rahasto ja kansalaisosuus

Toteuttamissuunnitelma

2026–2027: perustakaa rahasto ja vahvistakaa pelisäännöt

Ruottin rahasto perustethaan lailla. Rahasto saapi riippumattoman hallinnon, julkisen tilinteon ja selvän vaatimuksen siitä, ette pääomaa pittää suojata pitkäaikasesti.

Ensimäisen vuuen aikana tehhään täyelinen selvitys näistä:

• valtion yhtiöomistus ja yhtiöosingot
• mineraalimaksut ja muut resurssitulot
• valtion maa, mettä, energia ja infrastruktuuri
• julkisesti rahotetut tekniikka-, energia- ja tekoälyprojektit
• mitä tuloja jo käytethään valtionbudjetissa.

Lähtökohtana pittää olla, ettei sammaa tuloa koskaan lasketa kahta kertaa.

2027–2028: päättäkää rahaston tuloista

Valtiopäivät päättää, mitä tuloja rahastoon siirethään asteittain. Net saattavat olla:

• määrätty osuus tulevista yhtiöosingoista
• uuet mineraali- ja resurssikorot
• valtion omistusosuudet projekteissa, joita valtio rahottaa eli joissa valtio kantaa riskiä
• julkisen digitaalin infrastruktuurin ja julkisesti rahotetun tekoälyn tuotto
• osat julkisten investointien luomasta maan arvonnoususta
• tulevat varastointi-, konsessiooni- ja infrastruktuurikorvaukset.

Tämän päivän yhtiöosingot oon jo valtionbudjetissa. Jos net siirethään Ruottin rahastoon, täytyy valtionbudjettia samala sovittaa. Varovainen vaihtoehto oon sen takia, ette rahasto saapi aluksi uuet tulot ja sen osan tulevista tuloista, joka ylittää vahvistetun perustason.

2028–2030: rakentakaa pääoma

Ensimäiset toelliset tulot siirethään rahastoon. Jokhainen kruunu merkitethään näihin:

• pääomalisä
• toteutunu tulo
• tuotto
• hallintokustannus
• jaettava ylijäämä.

Mithään kansalaisosuutta ei rahoteta lainala. Mithään jakoa ei oteta itte peruspääomasta.

2030 jälkhiin: ottakaa kansalaisosuus käyttön ko tuotto kantaa sen

Ensimäinen kansalaisosuus saatethaan ottaa käyttön, ko rahastola oon tarpeeksi suuri, toistuva ja reviiseerattu tuotto. Jako pittää laskea useamman vuuen keskiarvosta, niin ettei se seuraa yksittäisten vuosien raaka-ainehintoja eli yhtiötuloksia.

Täysi kansalaispalkka tullee ajankohtaseksi vasta, jos pitkäaikanen rahotus toelisuuessa riittää.

Kustannukset

Alla olevat laskelmat koskevat tilanetta, missä määrä maksethaan kaikile 10,6 miljoonale asukhaale. Pääomantarve oon puhas laskuharjotus neljän prosentin vuotisella jaettavalla tuotolla – ei ennustus eli takkuu.

Rahaston perustamisen ja hallinnon kustannusta ei ole vielä laskettu. Se pittää selvittää ennen lakiehotusta ja ilmottaa eriksensä rahastopääomasta.

Valtion osakheitten siirtäminen rahastoon ei luo uutta rahhaa. Se siirtää omaisuuen valtiolta rahastole. Sama koskee yhtiöosinkoja: jos rahasto saapi net, valtionbudjetti menettää vastaavan tulon.

Tulot ja omaisuuet, jokka met jo tunnema

Valtion yhtiösalkku

Vuuen 2025 lopussa valtion yhtiösalkun arvoksi arvioithiin noin 890 miljardia kruunua. Valtio omisti kokonhansa eli osittain 38 yhtiötä. Toimintavuuesta 2025 maksetut osingot olit 23,6 miljardia kruunua 13 yhtiöstä. Se oon toelinen vuotinen tulo, mutta se vaihtelee vuosien välilä ja käytethään jo valtionbudjetissa. Regeringens redovisning av de statligt ägda bolagen

Jos koko 23,6 miljardin kruunun osinko maksettais sen sijhaan suohraan väestöle, se vastais noin 185 kruunua asukasta ja kuukautta kohen ennen hallintokustannuksia. Se näyttää sekä sen, ette perusta oon olemassa, ette sen, ettei se vielä rahota suurempaa kansalaisosuutta.

Mineraalikorvaus

Mineraalikorvaus oon tänä päivänä 0,2 prosenttia louhitun konsessioonimineraalin lasketusta arvosta. Kolme neljäsossaa mennee maanomistajile ja yksi neljäsosa valtiolle.

Vuonna 2025 mineraalikorvaus oli yhtheensä noin 23,0 miljoonaa kruunua. Valtion osuus oli vain noin 5,7 miljoonaa kruunua. Se oon toelinen tulo, mutta tänä päivänä liian pieni kansalaisosuuen rahottamisheen. Sveriges geologiska undersökning

Samala se meinaa, ette hallintosysteemi, jota saatethaan reformeerata, oon jo olemassa. Tulevasta louhinnasta saatethaan päättää korkheampi resurssikorko, rojalti eli valtion omistusosuus. Tarkkaa tuloa ei saata ilmottaa ennen ko tasot, poikkeukset, paikaliset korvaukset ja investointivaikutukset oon selvitetty.

Maholiset tulevat tulot

Ruottin rahastoa saatethaan lisäksi rakentaa näitten kautta:

• korkheammat resurssikorot tulevasta mineraalilouhinnasta
• valtion omistusosuudet silloin ko valtio maksaa sähköverkot, luvat, tutkimuksen eli muun projektiriskin
• tuotto uusista energia-, varastointi- ja teollisuusprojekteista
• korkheampi jalostusarvo Ruottin mettästä ja Ruottin mineraaleista pelkän lisätyn louhinnan sijhaan
• korvaus tulevasta hiilidioksiitin varastoinnista
• tuotto valtion digitaalisesta infrastruktuurista, laskentakapasiteetista ja julkisesti rahotetusta tekoälystä
• osan palauttaminen julkisten investointien luomasta maan arvonnoususta
• tuleva tuotto luonnolisista monopoleista.

Ko valtio rahottaa riskiä, valtion ei piä vain antaa avustusta. Ruottin rahaston pittää saattaa saaja osakheita, rojaltia eli muu oikeus tulevhaan tuottoon.

Suuruusluokan osottimet – mutta ei käytettävissä olevia tuloja

Maailmanpankki arvioi Ruottin luonnonvarakorkojen olevan yhtheensä noin 1,21 prosenttia BKT:stä vuona 2021. Jos sammaa osuutta sovelletaan pelkkänä laskuharjotuksena Ruottin BKT:hen 2025, se vastaa noin 80 miljardia kruunua vuessa. Tämä oon talouellisen resurssikoron mitta – ei 80 miljardia, jokka valtio saattaa jo ottaa eli jakkaa. Världsbankens statistik, SCB:s BNP-statistik

Ruottin vesivoima tuotti 64,8 TWh vuona 2024. Kerrottuna vuuen keskimääräsellä systeemihinnala se vastaa noin 25 miljardin kruunun bruttoarvoa. Se ei ole sama ko voitto eli valtion tulo: kustannukset, hintasuojaus, omistussuhteet ja sähköalueitten hinnat jäävät vielä laskettaviksi. Energimarknadsinspektionens marknadsrapport

Svenska kraftnätin tariffeja ja pullonkaulatuloja ei saata laskea vappaina rahastotuloina. Niitä käytethään tämän päivän sääntöjen mukhaan voimajärjestelmään, verkkoinvestointheihin ja maksuihin. Svenska kraftnät

Tämän met tiämä

• Ruottilla oon jo valtion yhtiösalkku, jonka arvo oon noin 890 miljardia kruunua.
• Yhtiöt antoit 23,6 miljardia kruunua osinkoina toimintavuuesta 2025.
• Osingot oon toelista rahhaa, mutta jo osa valtionbudjettia.
• Tämän päivän mineraalikorvaus antaa valtiolle noin 5,7 miljoonaa kruunua vuessa.
• 500 kruunun kansalaisosuus kuukauvessa maksais noin 63,6 miljardia kruunua vuessa.
• Tämän päivän yhtiöosingot riittävät matemaattisesti noin 185 kruunhuun asukasta ja kuukautta kohen – mutta vain jos koko määrä otethaan valtionbudjetista.
• Suurempi kansalaisosuus vaatii paljon suuremman pääoman ja useita uusia, toistuvia tulolähteitä.

Tätä met emmä tiä

• Kuinka suuriksi tulevat mineraali- ja resurssitulot toelisuuessa kasvavat.
• Minkälaisen tuoton uuet energia-, teollisuus- ja tekoälyinvestoinnit antavat.
• Kuinka suuri osa yhtiöosingoista saatethaan siirtää rahastoon ilman veronkorotuksia eli leikkauksia.
• Mitä rahaston hallinto maksaa.
• Koska rahasto saattaa kantaa ensimäisen kansalaisosuutensa.
• Kuinka suuri kansalaisosuus silloin saattaa olla.

Sen takia mithään tulevia resurssiarvoja ei piä kirjata tuloiksi ennen ko rahat oon toelisuuessa maksettu sisäle.

Päätös nyt

Met emmä tänä päivänä tiä, kuinka suuri kansalaisosuus saattaa olla. Mutta met tiämä tarpeeksi, ette saatama alkaa rakentamhaan rahastoa.

Vaalikauven aikana Ruottin rahasto pittää sen takia perustaa, rahotussäännöistä päättää ja ensimäiset toelliset tulot siirtää sisäle. Jokhainen vuosi Ruottin kansan pittää saattaa nähhä rahaston pääoma, tulot, kustannukset ja maholinen jako.

Ensin met rakennamma pääoman. Sen jälkhiin met jaama tuoton. Met emmä lupaa rahhaa, jota ei vielä ole – mutta emmä oota alottamisen kans.