Valtion kustannukset kulttuurista, urheilusta ja hoiosta – hallinon analyysin kans

Johtotiivistelmä

Tärkein tulos oon, ettei Ruottin valtionbudjetissa ole yhteistä kirjanpitokategoriaa, joka vastaa hallintoa eli yleiskustannuksia kulttuurissa, urheilussa ja hoiđossa. Budjetti erottaa sen sijhaan muun muassa määrärahat, tulonsiirrot, viranomhaisten toimintamenot ja investoinit. Sen tähđen valtionbudjetista ei saata suohraan lukea virallista hallintoprosenttia. Semmonen prosenttiluku täytyy rakentaa, ja tulos riippuu vahvasti määritelmästä.

Jottei kaikkea viranomhaistoimintaa kutsuttais hallinoksi, käytethään kahta tasoa. Suppea hallinto eli järjestelmätoiminto tarkottaa johtamisen, säätelyn, valvonan, analyysin, avustushallinon ja samankaltaisten tehtävien keskeisiä kustannuksia silloin, ko net saatethaan erottaa omiksi määrärahoiksi. Suora toiminta määritelhään jäljele jääväksi kulttuuri-, urheilu-, hoito- ja hoivapalveluitten rahotukseksi eli tuottamiseksi. Jälkimäinen kategoria sisältää yhä piilohallintoa museoissa, hođonantajitten tykönä, kunnissa, alueilla, urheilujärjestöissä ja avustusten saajitten tykönä. Prosenttiluvut pittää sen tähđen lukea järjestelmäkustannusten likiarvoina, ei byrokratian eli tehottomuuđen mittarina.

Viien viimisen johđonmukaisesti tarkistettavan toteumavuođen 2020–2024 aikana koko menoalue 9, Terveyđenhoito, sairhaanhoito ja sosiaalinen hoiva, oli 101,8, 138,0, 118,2, 108,8 ja 116,0 miljardia kruunua. Menoalue 17, Kulttuuri, meediat, uskontokunnat ja vapaa-aika, oli samoina vuosina 20,4, 22,7, 19,7, 16,7 ja 16,6 miljardia kruunua. Poikkeuksellisen korkeat tasot pandemian aikana tekevät suoran trenditulkinan harhaanjohtavaksi.

Urheilula oon paljon selvempi valtion määräraha: määräraha 13:1 Tuki urheilule. Toteuma oli noin 3,47 miljardia kruunua vuona 2020, 3,92 miljardia vuona 2021, 2,79 miljardia vuona 2022, 2,09 miljardia vuona 2023 ja 2,117 miljardia kruunua vuona 2024. Valtionbudjetti ei sitä vastoin näytä, kuinka paljon tästä mennee lopulta Riksidrottsförbundetin, erityisurheiluliittojen eli seurojen hallinthoon.

Kulttuurille rakkenethaan suppea vuoen 2024 rajaus laskemalla yhteen UO17:n kulttuuripoliittiset osa-alueet – muun muassa kulttuurialat ylittävä toiminta, näyttämötaide, kirjalisuus ja kieli, taiteilijat, arkistot, kulttuuriympäristö, museot, arkkitehtuuri, kuva ja muoto sekä filmi – mutta ilman urheilua, nuorisopolitiikkaa, meedioita, uskontokuntia, kansansivistystä ja pelipolitiikkaa. Tämä analyyttinen summa oon 9,046 miljardia kruunua vuona 2024.

Ko käytethään hyvin suppeata keskeisen hallinon likiarvoa, joka koostuu Statens kulturråd- ja Myndigheten för kulturanalys -viranomhaisten määrärahoista, yhtheensä noin 93 miljoonasta kruunusta, järjestelmätoiminto vastaa noin 1,03 prosenttia rakennetusta kulttuurin kokonaissummasta vuona 2024. Jäännös oon noin 8,953 miljardia kruunua, 98,97 prosenttia. Tämä oon lähinnä alaraja.

Valtion terveys- ja sairhaanhoitopolitiikan osa-alueen toteuma oli 74,184 miljardia kruunua vuona 2024. Suppea keskeisten järjestelmäkustannusten likiarvo, joka rakkenethaan Socialstyrelsenistä, SBU:sta, TLV:stä, Läkemedelsverketistä, E-hälsomyndighetenistä, IVO:sta ja Myndigheten för vård- och omsorgsanalysista, antaa noin 2,308 miljardia kruunua eli 3,11 prosenttia. Jäännös oon noin 71,876 miljardia, 96,89 prosenttia. Ei tässäkhään summa ole puhas yleiskustannus: valvonta, lääkkeitten hinnoittelu, tietojohtaminen, terveysteknologian arviointi ja hoitoanalyysi oon ittenäisiä julkisia ydintehtäviä.

UO9 oon valtion budjettimeno, ei koko Ruottin terveys- ja sairhaanhoion eli sosiaalisen hoivan kustannus. Alueitten perusterveyđenhoito ja sairaalat sekä kuntien vanhustenhoiva rahotethaan ja tilitethään suureksi osaksi valtionbudjetin ulkopuolela.

Ehkä tärkein johtopäätös oon menetelmällinen: tarkka taulukko, jossa Ruottia, Norjaa, Tanskaa, Suomea, Alankomaita ja Saksaa verrathaan kaikkien kolmen sektorin hallintoprosentin pohjalta, antais väärän tarkkuuđen, jos se rakennetthais suohraan kunkin maan valtionbudjetista.

Määritelmät, rajaus ja menetelmä

Mitä tässä laskethaan hallinoksi ja yleiskustannuksiksi

Ruottin valtionbudjetissa ei ole sektorit ylittävää virallista hallinon eli yleiskustannusten määritelmää, jota saattaa soveltaa samalla laila kulttuurhiin, urheilhuun ja hoithoon. Budjettiesityksessä hallitus erottaa muun muassa tulonsiirrot, toimintamenot ja investoinit. Toimintamenot ei ole sama asia ko hallinto: museotyöntekijän näyttelytyö, tarkastajan valvonta eli viranomhaisen asiantuntija-analyysi saatethaan kaikki lukea toimintamenoihin.

Mitä laskethaan kulttuuriksi, urheiluksi ja hoiđoksi

Kulttuuri rajathaan vuona 2024 UO17:n kulttuuripoliittishiin ossiin. Urheilu määritelhään määrärahaksi 13:1 Tuki urheilule. Hoito näytethään kahela tasola: yhtäältä terveys- ja sairhaanhoitopolitiikkana, toisaalta koko UO9:nä, johon kuuluvat kansanterveys, toimintarajotepolitiikka, sosiaalipalvelut, lasten oikeuksien politiikka ja tutkimus.

Perusterveyđenhoito ja sairaalahoito ei ole mukana täysilä tuotantokustannuksilla, koska pääosa oon alueitten talouđessa. Vanhustenhoiva ei ole mukana täytenä kunnalisena kustannuksena. Sen tähđen oon tarkempaa kutsua taulukoita valtion budjettirahotukseksi ko Ruottin hoion ja hoivan koko julkiseksi kustannukseksi.

Ruotti: valtion menot ja kehitys

Sarja näyttää, miksi vuosia 2020–2022 pittää käsitellä varovasti: sekä hoithoon ette kulttuurhiin vaikutti suuret väliaikaiset valtion pandemiatoimet. Lasku vuođesta 2021 vuotheen 2024 ei sen tähđen itessänsä meinaa, ette tavallinen toiminta väheni samassa määrin.

Sektorikohtanen kuva vuođesta 2024

Suurempiin hoitoerhiin vuona 2024 kuulu lääke-etuuđet, noin 37,2 miljardia kruunua, avustukset kansanterveytheen ja sairhaanhoithoon, noin 17,7 miljardia, hammashoitoetuuđet, noin 7,6 miljardia, ja hoitojonoihin liittyvät panostukset, noin 5,0 miljardia. Sosiaalipalveluissa assistenttikorvaus oli noin 25,3 miljardia ja vanhusalan kannustusavustukset noin 9,0 miljardia.

Valtionbudjetin oma talouđellinen jako

Nämät prosenttiluvut oon hyöđylisiä tarkistuskuvana, mutta 8,73 ja 27,44 prosenttia ei ole hallinto-ossuuksia. UO17:ssä osa valtion omasta toiminasta oon itte kulttuurituotantoa; UO9:ssä valvontaa, valmiutta ja tietojohtamista.

Veromenot oon oma rajauskysymyksensä. Alenettu arvonlisävero virkistyksele ja urheilule arvioithaan noin 6,71 miljardiksi kruunuksi, kulttuuriesityksille noin 2,59 miljardiksi ja kirjoile noin 1,92 miljardiksi. Net ei ole määrärahamenoja, eikä niitä sen tähđen ole lisätty kokonaissummiin.

Hallinto vasten suora toiminta

Kulttuuri

Tämä oon luultavasti todelisten yleiskustannusten aliarvio. Riksarkivetillä, valtion museoilla ja näyttämötaielaitoksilla oon omat johto-, talous-, henkilöstö-, IT- ja toimitilatoiminot, joita ei saata erottaa varsinaisesta toiminasta määrärahataulukossa. Samala olis hallinollisen tuhlauksen yliarvio kutsua kaikkia Kulturrådetin ja Kulturanalysin kustannuksia yleiskustannuksiksi.

Urheilu

Olis menetelmällisesti väärin ilmottaa hallinoksi nolla prosenttia ja suoraksi toiminaksi 100 prosenttia. Määräraha oon valtion näkökulmasta tulonsiirto, mutta se saattaa sen jälkhiin rahottaa sekä seuratoimintaa ette liittotoimintoja. Luotettava laskelma vaatii Riksidrottsförbundetin ja erityisurheiluliittojen tilinpiđot.

Terveys- ja sairhaanhoito

Tätä lukua pittää tulkita vielä varovammin ko kulttuurin 1,03 prosenttia. IVO:n valvonta, SBU:n terveysteknologian arvioinnit, TLV:n hinta- ja tukityö, Läkemedelsverketin sääntelytyö ja Socialstyrelsenin normitus oon olennaisia toimintoja itte hoitojärjestelmässä. Samala alueitten paikallinen hallinto puuttuu kokonhansa näistä määrärahoista.

Sosiaalinen hoiva ja koko UO9

2,61 prosenttia ei pitäis käyttää Ruottin hoion ja hoivan hallinon päämittarina. Se oon mitta joistaki tunnistettavista keskeisistä valtion järjestelmätoiminnoista hyvin laajala menoalueela.

Kansainvälinen vertailu ja yhtenäistäminen

Kansainvälisessä vertailussa pittää erottaa kaksi ongelmaa. Ensimäinen oon rahotustaso: Ruottin keskushallinon meno, Norjan kunnallinen kulttuurimeno, Tanskan alueellinen hoitokustannus ja Saksan sosiaalivakuutusmeno saattavat rahottaa samanlaista palvelua, mutta päätyä eri laitoksille. Toinen oon hallinon määritelmä.

Eurostatin COFOG-järjestelmä saattaa yhtenäistää julkiset menot tehtävän mukhaan ja soppii kulttuurhiin ja urheilhuun, mutta ei tavalisesti erittele sisäsiä yleiskustannuksia. Terveysalalla System of Health Accounts 2011 luokittellee hallintotavan sekä järjestelmä- ja rahotushallinon omaksi terveystoiminoksi, mikä tekkee kansainväliset vertailut periaatheessa maholisiksi.

Puuttuvaa tietoa ei koskhaan saa korvata nollala. Jos yhtenäistettyä hallintoerää ei ole, solu pittää merkata tiedoksi, jota ei ole saatavilla, sen sijhaan ette se täytethään arviola.

Epävarmuuđet ja tietoaukot

• Valtionmeno ei ole sama asia ko julkinen kokonaiskustannus. Alueet ja kunnat vastaavat suurten hoito- ja sosiaalipalveluosien käytännön toiminnasta.
• Määrärahat ei ole kustannuspaikkoja. Avustusmääräraha saattaa rahottaa saajan hallintoa; viranomhaismääräraha saattaa rahottaa suoraa varsinaista toimintaa.
• Kulttuurin 1,03 prosenttia oon alaraja, ei kattava yleiskustannusluku.
• Hoion 3,11 prosenttia oon järjestelmäkustannusten likiarvo, joka sekä sisältää ydintehtäviä ette sulkee pois hođonantajitten paikallisen hallinon.
• Urheilun hallinto-ossuutta ei saata laskea uskottavasti valtionbudjetista.
• Pandemiavuođet 2020–2022 oon rakentheellisia poikkeamia, eikä niitä pitäis käyttää normaalivuosina.

Suositeltu kustannusmalli

Oon erityisen tärkeätä pittää järjestelmän johtaminen ja säätely erossa yrityshallinosta. Muuten syntyy harhaanjohtava käsitys, ette IVO:n valvonta eli SBU:n näyttöön perustuva työ oon samanlainen kustannus ko kirjanpito ja henkilöstöhallinto. Sen tähđen pittää ilmottaa rinnakkain kaksi suhđelukua: yrityshallinon yleiskustannukset ja järjestelmän kokonaiskustannukset.

Johtopäätökset

Luotettavin tapa kertoa nämät luvut ei ole sanoa, ette vain 1 prosentti kulttuurista ja 3 prosenttia hoiđosta mennee hallinthoon. Oikea muotoilu oon, ette noin 1 prosentti määritellystä kulttuurirahotuksesta ja noin 3 prosenttia valtion terveys- ja sairhaanhoitopoliittisesta rahotuksesta saatethaan tunnistaa suppeaksi joukoksi keskeisiä johtamis-, analyysi-, valvonta- ja hallintotoimintoja. Kaikkien toteuttajitten todeliset kokonaisyleiskustannukset oon korkeammat, mutta niitä ei saata määrittää yksistänsä valtionbudjetista.

Lähteet

• Regeringen, utgiftsområde 9 Hälsovård, sjukvård och social omsorg (prop. 2025/26:1)
• Regeringen, utgiftsområde 17 Kultur, medier, trossamfund och fritid (prop. 2025/26:1)
• Regeringen, budgetpropositionen för 2026 (prop. 2025/26:1)
• Regeringen, budgetpropositioner per budgetår
• Riksidrottsförbundet, om RF och statens stöd
• Eurostat, Government expenditure by function (COFOG)
• WHO, A System of Health Accounts 2011
• OECD, Health spending