SIIRRY PÄÄSISÄLTÖÖN
vastuullinen älykkyys politiikassa
vastuullinen älykkyys politiikassa

TAKAISIN STAATIN TEKOÄLYHYN

Ruottin kansalinen ai-laitos: kustanukset ja realistinen laajuus

NELJÄ TÄRKEÄÄ TARKENUSTA ENNEN JULKASUA

vastuullinen älykkyys politiikassa

Ruottin kansalinen ai-laitos: kustanukset ja realistinen laajuus

NELJÄ TÄRKEÄÄ TARKENUSTA ENNEN JULKASUA

1. Sähkönkäyttö pittää räknätä vähän selvemin.

  • 40–50 megawattia vuen kaikitten 8 760 tunnin aikana vastaa 0,35–0,44 terawattituntia.
  • 200–230 megawattia vastaa 1,75–2,01 terawattituntia.
  • Entiset välit, 0,3–0,4 ja 1,6–2,0 terawattituntia, edelyttävät, ette laitos ei aina käy täyelä teholla.

2. EU-tuki koskee korkeinthaans 17 prosenttia relevantista IT-investeerinkistä — ei 17 prosenttia koko prosjektin kustanuksesta.

Täyen mitan laitokselle jällaavat nämät ehot:

  • Etappi 1: korkeinthaans 200 miljuunaa euroa EU:lta, suunile 2,2 miljardia kruunua, joka pittää mätsätä kansalisela rahala.
  • Etappi 2: vielä korkeinthaans 800 miljuunaa euroa, suunile 8,9 miljardia kruunua, ehola ette EU:n tuleva pitkäaikanen bydsjetti hyväksythään.
  • EU:n kokonaiskatto: yks miljardi euroa, suunile 11,1 miljardia kruunua, mutta ei koskhaan enempää ko 17 prosenttia relevantista IT-kapitaalikustanuksesta.

3. Hårdvaaran uusimisen kustanus oon räknäys, ei fakta.

EU vaatii viien vuen kokonaiskustanusräknäyksen, joka sisältää tulevat hårdvaaravaihot eli käytöstä poisoton. Mutta EU ei sano, ette kaikki hårdvaara pittää vaihtaa just kolmen–viien vuen päästä. Formyleerinkin pittää sen takia olla "planeerinkiolettamus", ei varma fakta.

4. Google ei mainitte vuotta 2028 virallisessa pressitiotheessa.

Google vahvistaa, ette rakentaminen alkaa 2. kesäkuuta 2026, mutta ei julkase investeerinkisummaa eikä avvaamisvuotta. Jos halvaa pysyä ensikäen lähtheissä, "planeerattu drifti 2028" pittää ottaa pois.

RÄKNÄYKSITTEN POHJA

100 000 prosessoria

EuroHPC määrittellee täyen mitan AI-gigafabriikin niin, ette siinä oon vähhiinthääns 100 000 etevää AI-akselleraattoria, räknättynnä H100-ekvivalentteinä. Etapin 1 pittää sisältää vähhiinthääns 40 000.

Tehontarve 200–230 megawattia

Nvidian tokymentit sanovat:

  • 72 GPU:ta joka GB200 NVL72 -räkissä.
  • Suunile 120 kilowattia räkkiä kohti.
  • Nestejäähytys kuuluu konstruksjuunhiin.

Räknäys mennee näin:

  • 100 000 jaettunna 72:la = suunile 1 389 räkkiä.
  • 1 389 kertaa 120 kilowattia = suunile 167 megawattia pelkile räknäysräkile.
  • Verkot, lagrinki, jäähytys ja muu infrastruktuuri nostavat kokonaisuuen arviolta 200–230 megawatthiin.

20 000 prosessorille vastaava pelkkä räkkiteho oon suunile 33 megawattia ja arvioitu kokonaistehontarve 40–50 megawattia.

Stargate Norja vahvistaa mittaluokan: 100 000 Nvidia-GPU:ta, aluksi 230 megawattia ja maholisuus vielä 290 megawatthiin, eli yhtheensä 520 megawattia.

Investeerinkiväli 75–125 miljardia kruunua

Tämä oon räknätty väli, jota tukevat ennen kaikkia nämät vertailut:

  • EuroHPC arvioi, ette AI-gigafabriikki vaatii vähhiinthääns 4–5 miljardin euron investeerinkit, suunile 44–56 miljardia kruunua. Se oon alin suuntaa antava taso, ei kiinteä hinta.
  • Stargate Norjan kumppanit oon varanheet suunile miljardin dollaria ensimäisheen, vain 20 megawatin etapphiin.
  • Microsoft investeeraa 33,7 miljardia kruunua ruottalaisheen pilvi- ja AI-infrastruktuuhriin ja panee 20 000 etevää GPU:ta.
  • Brookfield planeeraa jopa 95 miljardin kruunun investeerinkiä Strängnäshiin ja laajenusta 300:sta 750 megawatthiin 10–15 vuessa. (Brookfieldin täyelinen pressitiote.)

Sen takia 75–125 miljardia oon puolustettava planeerinkiväli, mutta ei julkinen hintaförslaaki.

Kustanuksitten jako

Serveritten, verkoitten, datahallitten, jäähytyksen ja turvalisuuen summat oon omia kalkyylipostia. EuroHPC vahvistaa kuitekki, mitkä kustanuslajit pittää olla matkassa:

  • GPU:t, CPU:t ja muisti.
  • Korkean suorituskyvyn lagrinki.
  • Sisäset verkot ja switchit.
  • Räkit ja räkitten sähkönsyöttö.
  • Jäähytyssysteemit.
  • Systeemiprukrammit, pilviplattformi ja lisensit.

Sähkö

Sähkökustanus 0,8–1,35 miljardia kruunua oon tavalista kertoräknäystä:

  • 1,8 miljardia kilowattituntia kertaa 0,45 kruunua = 810 miljuunaa kruunua.
  • 1,8 miljardia kilowattituntia kertaa 0,75 kruunua = 1,35 miljardia kruunua.

Hinta 45–75 äyriä kilowattitunnilta oon planeerinkiolettamus. Ruottin statistiikkalaitos SCB julkasee kauppahinnan, verkkohinnan ja kokonaishinnan ruottalaisile firmakuntile, mutta näin iso datasentteri förhandlais varmasti omat sähkösopimukset ja verkkoehot.

LÄHTHEET RUOTTALAISILE PROSJEKTILE

  • Mimer: kokonaisbydsjetti 29,76 miljuunaa euroa, puolet EuroHPC:ltä ja puolet Vetenskapsrådetilta. Se vastaa suunile 330 miljuunaa kruunua käytetyllä kurssila.
  • Evroc, Arlandastad: planeerattu investeerinki 600 miljuunaa euroa, 18 megawattia ja tilaa jopa 16 000 GPU:lle.
  • Meta, Luulaja: yli 8,7 miljardia kruunua investeerattu ja yli 300 kokoaikasta työntekijää.
  • Mistral AI ja EcoDataCenter: suunile 12,8 miljardia kruunua ruottalaisheen digitaalisheen infrastruktuuhriin, iso AI-kapasiteetti Borlängehen.
  • Microsoft: 33,7 miljardia kruunua ja 20 000 etevää GPU:ta Sandvikenhiin, Gävlehen ja Staffanstorphiin.
  • AWS: yli 39 miljardia kruunua vuesta 2017 AWS-alueela, jonka datasentterit oon Eskilstunassa, Katrineholmissa ja Västeråsissa.
  • Brookfield, Strängnäs: jopa 95 miljardia kruunua; planeerattu laajenus 300:sta 750 megawatthiin. (Brookfield.)
  • Google, Horndal: rakentaminen alkaa 2. kesäkuuta 2026, 100 planeerattua kokoaikasta työpaikkaa ja tuhansia työpaikkoja rakentamisen aikana. Kokonaisinvesteerinkiä ei ilmoteta.

SÄHKÖSYSTEEMI POHJOSESSA RUOTTISSA

Svenska kraftnät vahvistaa:

  • Kysyntä kasuaa kovasti Norrbottenissa ja Västerbottenissa.
  • Tartthaan sekä verkon laajenusta, uutta sähköntuotantoa ette fleksibiliteettiä.
  • Tavote oon nostaa kapasiteettia Snitti 1:n läpi 3 300:sta 5 500 megawatthiin viimesthääns 2035.

Svenska kraftnätin pitkän aikavälin analyysi räknää lisäksi, ette ruottalaisitten datasentteritten sähkönkäyttö saattaa kasuta suunile 2,5 terawattitunnista vuona 2026 välile 8,8–40,9 terawattituntia vuona 2050, skenaarion mukhaan.

RUOTTIN JA EU:N PÄÄTÖKSET

  • Rejärinki antoi 30. heinäkuuta 2026 Skatteverketille tehtävän olla matkassa yhtheisessä EuroHPC-upphandlinkissä ja rahottaa osaltansa pääsyä AI-gigafabriikhiin Suomessa.
  • EU:n haku aukes 30. heinäkuuta 2026, mennee kiini 12. novemperiä 2026 ja koskee jopa seittemää AI-gigafabriikkiä. Päätöksiä ootethaan alkuvuesta 2027, ja driftin pittää saattaa alkaa 18 kuukauen sisälä sopimuksesta.
  • Satsninki sisältää jopa 10 miljardia euroa julkista rahotusta, ja sen ootethaan vaphauttavan vähhiinthääns 20 miljardia euroa privaattia investeerinkiä.
  • Reekeli korkeinthaans 17 prosentista IT-kapitaalikustanuksista, kansalinen mätsäys ja konsortion vastuu lopusta investeerinkistä ja driftistä oon EU-förordninkissä 2026/150.
  • Kurssi 11,0885 kruunua eurolta 28. elokuuta 2026 löytyy Euroopan sentraalipankilta:

LÄHEHUOMAUTUS PANTAVAKSI DOKYMENTHIIN

Tämän tekstin kustanusvälit oon skenaarioräknäyksiä, ei tarjottuja hintoja. Net perustuvat EuroHPC:n vaatimukshiin ja rahotusmallhiin, Nvidian teknishiin tiothiin GB200 NVL72:sta, Microsoftin, Brookfieldin, Evrocin, Mistral AI:n, AWS:n ja Metan julkastuihin investeerinkhiin sekä Stargate Norhjaan. Sähkönkäyttö oon räknätty niin, ette teho kerrothaan vuen 8 760 tunnila. Vuotinen kokonaiskustanus sisältää driftin, sähkön ja planeerinkireservin tulevia hårdvaaravaihoja varten. Kaikki summat oon pyöristetty vuen 2026 hintatashoon.

MITÄ RUOTTISSA JO TAPAHTUU

Vertailut vaativat vähän varovaisuutta: jokku julkastut summat sisältävät prosessorit, rakentamisen ja driftin, ko toiset koskevat vain laitoksitten tiettyjä osia.

Prosjekti: Mimer / Sweden AI Factory Julkastu laajuus eli investeerinki: 29,76 miljuunaa euroa, suunile 330 miljuunaa kruunua. Mitä se näyttää: Arvokasta infrastruktuuria forskninkile ja pienile ja keskisuurile firmoile, mutta kaukana gigafabriikin mitasta.

Prosjekti: Evroc, Arlandastad Julkastu laajuus eli investeerinki: Plaani 600 miljuunasta eurosta, 18 megawattia ja kapasiteetti 16 000 GPU:lle. Mitä se näyttää: Ruottalainen ja eurooppalainen alternatiivi ittenäiselle pilvele.

Prosjekti: Meta, Luulaja Julkastu laajuus eli investeerinki: Yli 8,7 miljardia kruunua ja yli 300 vakituista työntekijää. Mitä se näyttää: Pohjonen Ruotti toimii teknisesti — mutta kapasiteetti palvelee Metaa.

Prosjekti: Mistral AI ja EcoDataCenter, Borlänge Julkastu laajuus eli investeerinki: 12,8 miljardia kruunua. Mitä se näyttää: Eurooppalainen AI-firma rakentaa seuraavan sukupolven kapasiteettia Ruottin maale.

Prosjekti: Microsoft Julkastu laajuus eli investeerinki: 33,7 miljardia kruunua ja 20 000 etevää GPU:ta. Mitä se näyttää: Lähin olemassa oleva vertailu keskikokoisheen kansalisheen laitoksheen.

Prosjekti: AWS Julkastu laajuus eli investeerinki: Yli 39 miljardia kruunua vuesta 2017 Ruottin pilvialueela. Mitä se näyttää: Laajaa pilvi-infrastruktuuria Eskilstunassa, Katrineholmissa ja Västeråsissa.

Prosjekti: Brookfield, Strängnäs Julkastu laajuus eli investeerinki: Jopa 95 miljardia kruunua. Mitä se näyttää: Vahviin ruottalainen vertailuprosjekti oikealle privaatile AI-megaprosjektile.

Prosjekti: Google, Horndal Julkastu laajuus eli investeerinki: Investeerinkiä ei ole julkastu; rakentaminen alkaa kesäkuussa 2026. Mitä se näyttää: Googlen ensimäinen oma ruottalainen datasentteri, planeerattu driftattavaksi 2028.

AWS, Microsoft, Google ja Meta tuovat Ruothiin arvokasta infrastruktuuria. Mutta niitten masiinat pysyvät firmoitten omasuutena, ja kapasiteettia, prukrammia ja prioriteerinkiä kontrolleeraavat nämät firmat.

Ruottalaisela staatin laitoksela olis toinen tarkotus: garanteerattu ruottalainen pääsy ko kapasiteetistä oon puute, ruottalainen kontrolli sen jakamisesta ja kapasiteettia prosjektile, jokka oon ekonoomisesti eli strateegisesti tärkeitä silloinki, ko net ei heti tuota.

OONKO POHJONEN RUOTTI OIKEA PAIKKA?

Kaiketi — mutta verkkoliitäntä oon tärkeämpi ko sähkön keskihinta.

Pohjonen Ruotti tarjoaa:

  • Histuurialisesti matalammat sähkön grossihinnat.
  • Vesikraftia ja muuta fossiilivaphaata tuotantoa.
  • Kylmän klimaatin ja tehokhaan jäähytyksen.
  • Maata tulevalle laajenukselle.
  • Olemassa olevaa kokemusta industriistä ja datasenttereistä.
  • Maholisia yhteyksiä arktishiin fiiperilinhjoin.

Mutta se tavalinen poliittinen väite, ette "pohjosessa oon paljon halpaa sähköä", oon muuttumassa vaaralisesti liian yksinkertaseksi. Teräs, vety, kruuvat, patteritehthaat ja muut industriiprosjektit kilpailevat samasta sähköstä.

Svenska kraftnät sannoo, ette sähkön kysyntä Norrbottenissa ja Västerbottenissa kasuaa kovasti ja ette tartthaan sekä verkon vahvistuksia, uutta tuotantoa ette lissää fleksibiliteettiä. Nykyset plaanit tähtäävät siirtokapasiteetin nostamisheen pohjosessa, muun muassa nostamalla kapasiteettia Snitti 1:n läpi 3 300 megawatista 5 500 megawatthiin vuotheen 2035 mennessä. (Svenska kraftnät.)

Ruottin pittäis sen takia ensiksi hakea:

  • Olemassa oleva industriipaikka, jolla oon säkrätty 100–250 megawatin verkkoliitäntä.
  • Kaks toisistansa riippumatonta ison kapasiteetin fiiperiyhteyttä.
  • Läheisyys kaukolämpöverkhoon, kasvihuonheishiin eli industrihiin, joka saattaa käyttää hukkalämmön.
  • Tilaa nestejäähytykselle ja myöhemile rakenusetapile.
  • Teknisen työvoiman ja kuljetuksitten saatavuus.
  • Toinen, pienempi laitos muuala Ruottissa kestävyyen takia.

Kokohnaans uusi paikka, joka valithaan vain sen takia ette se oon sähköalueela SE1, saattaa joutua oottamhaan verkkoliitäntää vuosia — kauemin ko niitten prosessoritten käyttöikä, jokka alunperin planeerathiin laitoksheen.

MITÄ RUOTTI TEKKEE TÄNÄPÄNÄ

Ruottila oon jo Mimer Linköpingin universiteetissä, jonka Ruotti ja EuroHPC rahottavat yhessä. Systeemi, joka maksaa suunile 330 miljuunaa kruunua, oon tarkotettu ennen kaikkia pienile ja keskisuurile firmoile, uusile firmoile ja forskarille. Se oon tärkeä — mutta se oon forskninkimitan AI-fabriikki, ei kansalinen industrielinen yhteiskuntaresyrssi.

Vielä tärkeämpää: 30. heinäkuuta 2026 Ruottin rejärinki antoi Skatteverketille tehtävän olla matkassa EuroHPC-upphandlinkissä ja rahottaa osaltansa Ruottin pääsyä AI-gigafabriikhiin Suomessa. Julkastu politiikka tarkottaa siis, ette Ruotti ostaa pääsyn suomalaisheen kapasiteethiin sen sijhaan, ette rakentais pääl aitoksen Ruothiin. (Ruottin rejärinki.)

Sinun förslaaki oon rohkeampi: Ruotti pitäis fyysisen pääsyn, työpaikat, teknisen osaamisen ja strateegisen kontrollin omassa maassa.

MAHOLISUUS EU:SSA

Aika oon harvinaisen suotusa. EU aukas 30. heinäkuuta 2026 hakunsa jopa seittemäle AI-gigafabriikile. Viiminen hakupäivä oon 12. novemperiä 2026, ja valinta tehhään alkuvuesta 2027. EU räknää, ette julkinen rahotus vaphauttaa vähhiinthääns 20 miljardia euroa privaattia investeerinkiä. (EuroHPC:n haku.)

Prukrammissa jällaa tämä:

  • EU:n tuki saatethaan antaa garanteerattuina räknäyskapasiteetin ostoina.
  • Osalistuvan maan pittää antaa vähhiinthääns yhtä paljon ko EU.
  • EU:n osuus saattaa olla korkeinthaans 17 prosenttia relevantista investeerinkikustanuksista, tenderin rajotuksitten mukhaan.
  • Isoimat prosjektit saattavat saaha jopa miljardin euroa EU-tukea kahessa etapissa, sillä eholla ette maa antaa vastaavan summan. (EuroHPC:n styyräävä päätös.)

Ruottalaiselle 75–125 miljardin kruunun prosjektile tämä saattais tarkottaa:

  • 5,5–11 miljardia kruunua ruottalaisia garanteerattuja kapasiteetin ostoja.
  • Samanlainen summa EU:lta.
  • Loput 53–114 miljardia kruunua hankkii driftikonsortio investeeraajitten kans.

Tätä oon paljon helpompi puolustaa ko sitä, ette koko tulevitten prosessorivaihoitten riski pantais suohraan Ruottin staatin niskoile.

PARAS OMISTUSMALLI

Mie en rekommenteeraa, ette departementti konstrueeraa ja driftaa AWS:n kilpailijaa. Mie rekommenteeraan sen sijhaan ittenäistä ja ammattimaisesti johettua infrastruktuurifirmaa — alustavasti nimeltä Sveriges AI-kraftverk AB.

Malli saattais näyttää tältä:

  • Staatti omistaa paikan, verkkoliitännän ja strateegisen kontrollin.
  • Ruotti, EU ja elinkeinoelämä rahottavat yhessä räknäyslaitheet.
  • Kokenu ruottalainen eli eurooppalainen operatööri driftaa fyysisen laitoksen.
  • Staatila oon garanteerattu kapasiteetti julkisile palveluksile, universiteetile, sairhaanhoiole, försvaarile ja ruottalaisile perusmallile.
  • Firmat ostavat kapasiteettia avoimilla ja selvilä hinnoila.
  • Pienet ja keskisuuret firmat saavat räknäyssekkiä rajattoman ilmaskäytön sijhaan.
  • Kansalaiset saavat pääsyn ruottalaishiin AI-palvelukshiin ja kansalisen perusosuuen AI-kapasiteetistä — ei rajatonta pääsyä raakhoin prosessorhiin.
  • Hårdvaara ostethaan sukupolvi kerralansa, ettei koko laitos vanhene yhtä aikaa.
  • Prukrammitten rajapinnat oon niin avoimet, ette työt saatethaan siirtää Nvidian, AMD:n ja tulevan eurooppalaisen hårdvaaran välilä.

Halli täynä prosessoria ei ole ittesthään teknistä syveräniteettiä. Syveräniteetti vaatii kontrollin jakamisesta, tioista, prukrammista, operatööristä, turvalisuuesta ja seuraavan sukupolven hårdvaarasta.

RUOTTI JA KÄRNKRAFTI

Rejärinkin tiekartta oon vähhiinthääns 2 500 megawattia vuotheen 2035 ja laajenus, joka saattaa vastata suunile kymmentä isoa reaktoria, suunile 10 000 megawattia vuotheen 2045. Mutta erityinen tukimalli sisältää tähhään asti vain suunile 5 000 megawattia. Isompi 2045-tavote oon siis ambitsjuuni, ei valhmiiksi rahotettu rakenusprukrammi.

Laajuus: Videberg/Ringhals Tuotanto: 1 410 megawattia, suunile 12 terawattituntia vuessa. Virallinen rakenuskalkyyli: Suunile 117 miljardia kruunua rejärinkin sjabluunan mukhaan. Tila: Kolme Rolls-Royce SMR:ää, kehitysvaihe.

Laajuus: Nykynen tukiprukrammi Tuotanto: 5 000 megawattia, suunile 39 terawattituntia vuessa. Virallinen rakenuskalkyyli: 413 miljardia kruunua. Tila: Rahotuskehys päätetty.

Laajuus: Poliittinen 2045-ambitsjuuni Tuotanto: Suunile 10 000 megawattia, suunile 78 terawattituntia vuessa. Virallinen rakenuskalkyyli: Suunile 826 miljardia kruunua, lineaarisesti räknättynnä. Tila: Ei kokohnaans päätetty eikä rahotettu.

Rejärinkin sjabluuna oon vajjaat 83 miljuunaa kruunua megawatilta, eli 413 miljardia 5 000 megawatile. Se oon selvästi rakenuskustanus ILMAN rahotuskustanuksia. Olettamus oon suunile neljä 1 250 megawatin reaktoria ja seittemän vuen rakenusaika.

Ensimäinen konkreettinen prosjekti oon Videberg Ringhalsissa: kolme 470 megawatin reaktoria. Ensimäinen reaktori tähtää vielä 2030-luvun keskipaikoile, mutta prosjektin hinta ja lopulinen investeerinkipäätös ei ole vielä julkisia.

MINUN KOKONAISARVIO 10 000 MEGAWATILE

Skenaario: Virallinen tekninen pohja Räknäys: 826 miljardia kruunua rakentamista plus 122 miljardia kiintheele jätesysteemile. Yhtheensä: suunile 0,95 biljuunia kruunua.

Skenaario: Planeerinkiskenaario Räknäys: 826 kertaa 1,25 kustanuksitten nousun takia, kertaa 1,15 rakenusrahotuksen takia, plus 122. Yhtheensä: suunile 1,31 biljuunia kruunua.

Skenaario: Stressiskenaario Räknäys: 826 kertaa 1,50, kertaa 1,25, plus jäteraamin maksimi 183. Yhtheensä: suunile 1,73 biljuunia kruunua.

Rejärinki arvioi uuen kärnjäteprukrammin kiintheet kustanukset 122 miljardiksi kruunuksi vuotheen 2159 asti, ja lisäksi 61 miljardin turvamarginaalin. Ajatus oon kuitekki, ette reaktoritten omistajat kantavat nämät kustanukset, ko laajenus oon kasunu tarpheeksi isoksi; summa ei siis ole automaattisesti veronmaksajitten räkninki.

Minun 25 ja 50 prosentin kallistumiset oon skenaario-olettamuksia, ei rejärinkin prognoosia. Rejärinkin oma reservi sallii käytänössä jopa 100 prosentin kustanusylityksen ensimäiselle rahotuskierokselle — mikä näyttää, kunka isoksi epävarmuus arvioihaan.

KUNKA PALJON STAATTI RISKEERAA?

Suunile tukiprukrammin ensimäistä puoliskoa varten staatti oon pannu:

  • 220 miljardia kruunua staatin lainoja.
  • Erilisen 220 miljardin riskireservin kallistumisia varten.
  • Kahensuuntasen hintagarantiin, jonka oletettu maksu oon yhtheensä suunile 110 miljardia jopa 40 vuen aikana, mutta jonka valtuusraami oon maksimisshaan 400 miljardia.
  • Videbergile: 60 prosentin suora staatin omistus ja jopa 34,3 miljardia tulevina kapitaalilisäyksinä. Ko Vattenfall omistaa kans 20 prosenttia, julkinen omistus oon epäsuohraan suunile 80 prosenttia.

Sen takia 220 + 220 + 400 miljardia ei piä kuttua "840 miljardin kustanukseksi". Se oon sekotus lainoja, riskireserviä ja hintavakkuutusta — vähän niinko räknäis yhtheen talon hinnan, lainan ja palovakkuutuksen maksimikorvauksen.

Lainat maksethaan takasin, staatin aktiat saattavat pittää eli hävitä arvonsa, ja hintagarantii saattaa antaa staatile tuloja, ko markkinahinta oon garantiihinnan yläpuolela. Staatin oikean nettokustanuksen met tiämä vasta, ko rakenushinnat, räntty, garantiihinta ja tulevat sähköhinnat oon tiossa.

Kuuenkymmenen driftivuen aikana 10 000 megawattia tuottais suunile 4 680 terawattituntia. Rejärinkin kalkyylitasola 80 äyriä/kWh se vastaa suunile 3,7 biljuunia kruunua yhtheenräknättyjä kapitaali-, drifti-, polttoaine- ja jätekustanuksia. Mutta se summa rahotethaan pääasiassa sähkön myynilä, eikä sitä piä panna rakenuskustanuksen päälle.

MUITA ISOJA RUOTTALAISIA INFRASTRUKTUURIHARPPAUKSIA

Alue: Transportti-infrastruktuuri Mittaluokka: 1 171 miljardia kruunua. Aika ja kommentti: 2026–2037; tiet, rautatiet, unterhålli ja uuet investeerinkit.

Alue: Ruottin sähköverkot yhtheensä Mittaluokka: 890–945 miljardia kruunua. Aika ja kommentti: Arvioitu tarve 2021–2045; alue-, paikalis- ja siirtoverkot.

Alue: Svenska kraftnätin osa Mittaluokka: 215 miljardia kruunua. Aika ja kommentti: 2026–2035; kuuluu isomphaan sähköverkkokuhvaan eikä sitä piä räknätä erikshään.

Alue: Vesi ja aviisi (VA) Mittaluokka: Vähhiinthääns 560 miljardia kruunua. Aika ja kommentti: Vuotheen 2040 asti.

Alue: LKAB:n muutos Mittaluokka: Jopa 400 miljardia kruunua. Aika ja kommentti: Firmastrategii 20–25 vuele, ei lopulinen investeerinkipäätös koko summale.

Alue: SSAB:n uusi Luulajan tehas Mittaluokka: 4,5 miljardia euroa. Aika ja kommentti: Suunile 50 miljardia kruunua pyöristetyllä kurssila.

Alue: Stegran terästehas Bodenissa Mittaluokka: Suunile 6,5 miljardia euroa. Aika ja kommentti: Suunile 70 miljardia kruunua; pääasiassa privaattia rahotusta.

Yhessä kärnkrafti, transportti, sähköverkot, vesi ja aviisi sekä isoimat industriimuutokset viittaavat suunile 4–5 biljuunin kruunun investeerinkhiin suunile vuotheen 2045 asti. Se ei ole yks yhtheinen staatin räkninki: aikajaksot oon erilaisia, ja rahotus tullee staatilta, kunnilta, verkkomaksuista, sähköhinnoista ja privaatilta firmoilta.