Näin met työskentelemä tekoälyn, tekoälymalliin ja tievon kans

Näin met työskentelemä tekoälyn kans – ideasta poliittiseksi esitykseksi

Tekoälyä oon helppo pyytää kirjoittamhaan vakuuttavalta kuulostava teksti. Vaikeampaa oon ottaa selvile, kestääkö ajatus tarkastelun. Sen tähden met käytämä tekoälyä ensin tekemhään kysymyksestä vaikeamman. Vasta sen jälkhiin se saapi auttaa meitä tekemhään vastauksesta selvemän.

Ideasta tehhään kysymys, jota saattaa koetella

Työ alkkaa ushein vakaumuksesta, huolesta eli mahollisuuvesta. Mutta poliittinen idea ei vielä ole poliittinen esitys. Ajatus siitä, ette tekoälyn talouelliset voitot pitäs tulla koko Ruottin hyväksi, johtaa esimerkiksi tämmöissiin kysymykshiin:

• Mistä voitoista oon kysymys?
• Kuinka suuriksi net saattavat kasvaa – ja millä oletuksila?
• Kuka omistaa tekniikan ja infrastruktuurin?
• Mikkä ryhmät saavat uusia mahollisuuksia?
• Ketkä saattavat menettää työn, turvan eli vaikutusvallan?
• Mikä saattas näyttää, ette alkuperäinen idea oon väärä?

Samala laila kysymys uuesta puolustuksesta pittää alottaa uhkakuvista, kustannuksista ja puolustusvaikutuksesta – ei siitä, mitä asejärjestelmää met olema jo päättänheet kannattaa.

Met päätämä, minkälaista tietoa tarvithaan

Ennen ko valmista tekstiä kirjotethaan, met tehemä tietosuunnitelman. Met kysymä, mitä lakia, lukuja, kokemuksia ja vertailuja tarvithaan idean arvioimiseksi. Met erotamma toisistansa:

• toteen näytetyt asiat,
• laskelmat ja arviot,
• tulevaisuutta koskevat ennustheet,
• poliittiset arvotukset.

Ennuste ei ole tosiasia. Vahva vakaumus ei ole todiste. Ja luku sannoo hyvin vähän, jos emmä tieä, kuinka se oon laskettu.

Met etsimä tietoa alkuperäislähteistä

Tekoäly saattaa ehottaa hakusanoja, tutkimusaloja ja mahollisia lähteitä. Mutta tekoäly ei itte ole lähde.

Sen tähden met etsimä lissää tietoa muun muassa lakiteksteistä, valtiopäivitten asiakirjoista, julkisista selvityksistä, viranomaistilastoista, SCB:stä, ruottalaisista ja eurooppalaisista budjettiaineistoista, EU:lta, OECD:ltä, asiantuntijoitten tarkastamista tutkimuksista, hankinta-asiakirjoista ja tarkastetuista vuosikertomuksista.

Haku tehhään sekä ruottiksi ette engelskan kielelä ja eri lähtökohista: puolueettomista, tukevista ja kriittisistä.

Jokhaisesta tärkeästä aineistosta met kysymä:

• Oonko se ajankohtainen?
• Koskeeko se Ruottia eli vertailukelpoisia maita?
• Kuinka mitattava asia määritelhään?
• Mitä menetelmää oon käytetty?
• Kuka oon rahoittanu tutkimuksen?
• Löytyykö riippumattomia lähteitä, jokka päätyvät samhaan eli toisenlaisseen johtopäätökseen?

Se, ette useampi tekoälymalli antaa saman vastauksen, ei ole riippumaton todiste. Mallit saattavat perustua samhaan aineistoon ja toistaa saman virheen.

Tekoälyn tehtäväksi annethaan panna vasthaan

Tekoälyä ei piä käyttää taputtavana kanssakirjottajana. Sen pittää kans olla hankala vastapuoli.

Sen tähden met kysymä jatkokysymyksiä niin ko:

• Mikkä oon vahvimmat perustelut esityksen puolesta ja sitä vasthaan?
• Mikä todiste puhhuu selvimmin meän väitettä vasthaan?
• Mikä oletus oon heikoin?
• Mitä puuttuu, ette kysymykseen saattas vastata?
• Kuka saapi vallan, kuka saapi voiton ja kuka kantaa riskin?
• Mitä kriittinen ekonomi, opettaja, pienyrittäjä eli viranomaispäällikkö vastustais?
• Mikä sais meät muuttamhaan käsitystä eli luopumhaan esityksestä?
• Erota se, minkä met tiämmä, siitä, mitä met uskomma ja mitä met haluamma.

Joskus tulos oon se, ette idea vahvistuu. Joskus sitä pittää rajata, muotoilla uuesti eli jättää pois.

Neljä tekoälykaikua koettellee kysymystä eri suunnista

Neljää tekoälykaikua käytethään jäsenneltyinä näkökulmina – ei oikeina vastauksina eikä kuolheista nousheina ihmisinä.

Humanisti Ellen Key kysyy, mitä esitys tekkee lapselle, sivistykselle ja ihmisarvolle.

Matemaatikko Sonja Kovalevskaja tarkastaa luvut, logiikan, epävarmuuen ja sen, mikä todella saattaa näyttää toteen.

Yrittäjä Jan Stenbeck koettellee toteutusta, kannustimia, kilpailua ja kykyä murtaa monopoolia.

Poliitikko Olof Palme kysyy, kuka saapi valtaa, kuinka voitot ja riskit jaethaan ja mikä vastuu yhteiskunnala oon.

Näkökulmat saavat törmätä toishiinsa. Niitten tehtävä ei ole päästä yksimielisyytheen, vaan tuoa näkyvhiin semmoista, mikä yhelä ainoala ajattelutavala helposti jääpi huomaamatta.

Idea muotoilhään uuesti tievon avulla

Ärsyttävä muotoilu saattaa olla hyvä alku, mutta se ei saa olla tutkimuksen loppu.

Kysymystä ”Oonko Euroopasta tulossa teollisuusmuseo?” pittää sen tähden koetella investointeja, tuottavuutta, energiakustannuksia, yritysten rakentamista, tutkimusta ja teollista kehitystä vasten Euroopassa, USA:ssa ja Kiinassa. Met etsimä kans semmoista tietoa, joka puhhuu kuvaa vasthaan.

Vasta ko aineisto oon muuttanu ja syventäny alkuperäistä ajatusta, siitä saattaa tulla poliittinen esitys.

Esitys kirjotethaan – ja vastuu pysyy ihmiselä

Valhmiissa esityksessä pittää selostaa:

• mikä probleemi pittää ratkaista,
• mitä aineisto näyttää,
• minkä poliittisen arvovalinnan met tehemä,
• mitä met konkreettisesti haluamma toteuttaa,
• kuinka se rahotethaan,
• mitä riskejä ja vastaväitteitä oon,
• kuinka tulosta seurathaan.

Epävarmuuksia ei piä peittää. Uusitten tosiasioitten pittää saattaa johtaa korjaukshiin ja uuesthiin arviointhiin.

Tekoäly saattaa auttaa meitä hakemhaan laajemalta, ajattelehmaan usheammasta suunnasta ja ilmaisemhaan ittemä selvemmin. Mutta yksikhään masiina ei saata kantaa poliittista vastuuta.

Sen vastuun kantavat Johan Kärrman ja vastuullinen älykkyys politiikassa.

Äänestäjän pittää nähhä muutaki ko mitä met ehotamma – hänen pittää nähhä kans, kuinka met päävvimä siihen.

Käytetyt tekoälymallit ja työkalut

Työ vastuullinen älykkyys politiikassa -puolheen takana alkoi jo 2023 Claude 2.1:n ja ChatGPT 3.5:n kans.

Sen jälkhiin monia kielimallien ja tekoälytyökaluitten sukupolvia oon käytetty analyysissä, poliittisissa keskusteluissa, tekstin kehittämisessä, tosiasioitten tarkastamisessa, ohjelmoinnissa, verkkosuunnittelussa, kuvissa ja äänissä.

Kaikki vanhempi aineisto ei ole ennää nykyiselä verkkosivula. Jos malli oon mukana tässä selonteossa, se meinaa, ette se oon ollu matkassa jossaki työn vaiheessa – ei sitä, ette jokhainen malli olis kirjottanu osia tänä päivänä julkastusta tekstistä.

OpenAI ja ChatGPT

• ChatGPT 3.5 ja GPT-3.5 Turbo
• GPT-4
• GPT-4 Turbo
• GPT-4o
• GPT-4o mini
• GPT-4.1
• GPT-4.5 Preview
• GPT-5
• GPT-5.1
• GPT-5.2
• GPT-5.3
• GPT-5.4
• GPT-5.5
• GPT-5.6 – mallisukupolvi, jota käytethään työssä tänä päivänä

Johan Kärrmanin mukhaan GPT-4.5 oli koko työn paras malli. Virallisesti se poistethiin käytöstä tutkimuksen ennakkoversiona. Vähemmän virallisen teorian mukhaan se veethiin pois siksi, ette se yksinkertasesti oli liian hyvä.

Anthropic ja Claude

• Claude 2.1
• Claude 3 Haiku
• Claude 3 Sonnet
• Claude 3 Opus
• Claude 3.5 Haiku
• Claude 3.5 Sonnet
• Claude 3.7 Sonnet
• Claude 4 Sonnet
• Claude 4 Opus
• Claude Opus 4.1
• Claude Sonnet 4.5
• Claude Haiku 4.5
• Claude Opus 4.5
• Claude Sonnet 4.6
• Claude Opus 4.6
• Claude Opus 4.7
• Claude Opus 4.8
• Claude Fable 5

Eri Claude-sukupolvia oon käytetty ennen kaikkea pitemphiin päättelyihin, vaihtoehtosiin muotoiluihin, kriittisseen lukemisheen ja ideoitten koettelemisseen monelta suunnalta.

Kehitys- ja kirjotustyökalut

• Claude Code – sitä oon käytetty ohjelmointhiin, rakentheeseen, toimittamisheen ja teknisheen työhön.
• OpenAI Codex – muun muassa GPT-5-Codexia ja myöhäsempiä Codex-sukupolvia oon käytetty ohjelmointhiin, verkkorakentheeseen, tekstin työstämisseen ja teknisheen kehittämisseen.
• Lovable – sitä oon käytetty verkkosivun rakentamisheen, muotoilemisheen ja julkasemisheen. Lovable oon kehitysalusta, ei yksittäinen tekoälymalli.

Google

• Google Gemini monena sukupolvena ja muunnelmana

Geminiä oon käytetty täydentävänä näkökulmana analyysissä, vertailuissa ja muotoiluitten koettelemisessa.

Kuvatyökalut

• Midjourney versiosta 5 etheenpäin

Midjourneytä oon käytetty kuvitukshiin, visuaalishiin kokheissiin ja verkkosivun kuvamateriaalin aikasemphiin versioihin. Vain pieni osa vanhemmasta aineistosta oon jäljelä nykyisellä sivula.

Ääni ja äänimateriaali

• ElevenLabs ja useita yrityksen ääni- ja puhesynteesimalleja vuoesta 2024 etheenpäin

ElevenLabsia oon käytetty aikasemmissa ääni- ja hahmotuskokheissa. Kaikki tämä aineisto ei ole ennää nykyiselä verkkosivula.

Mallit, joita oon testattu vain rajotetusti

• OpenAI o1
• OpenAI o3
• xAI Grok

Näitä malleja oon koeteltu, mutta niilä ei ole ollu ratkaisevaa osaa tänä päivänä julkastuitten tekstien ja poliittisten esitysten kehittämisessä.

Net kirjotethaan o1 ja o3 o-kirjaimela – ei nollanumerolla.

Ihminen kantaa vastuun

Mallit oon toimihneet työkaluina, kriitikkoina, keskustelukumppaneina ja teknisinä apulaisina.

Johan Kärrman oon valinnu, työstäny ja hyväksyny julkastun aineiston.

Tekoäly saattaa antaa tietoa, vertailuja ja vaihtoehtosia näkökulmia.

Poliittista ja inhimillistä vastuuta ei saata siirtää mallile.

Ylimääränen dokumentaatio ja lähteet

Linkki- ja lähdeluettelo pelkkänä tekstinä