
Kulttuuri, urheilu ja hoiva
Maan on oltava elämisen arvoinen. Kulttuuri antaa ihmiselle kielen, luovuuden, identiteetin ja yhteenkuuluvuuden tunteen. Urheilu antaa liikettä, kestävyyttä, leikkiä, yhteisöllisyyttä ja välittömän kokemuksen omasta kehosta.
Maan on oltava elämisen arvoinen
Yhteiskunnan on pidettävä huolta sekä sielusta että kehosta.
Kulttuuri antaa ihmiselle kielen, luovuuden, identiteetin ja yhteenkuuluvuuden tunteen. Urheilu antaa liikettä, kestävyyttä, leikkiä, yhteisöllisyyttä ja välittömän kokemuksen omasta kehosta.
Näitä kahta ei voi erottaa toisistaan. Jalkapalloseura on myös kulttuuria, kuoro on myös yhteisöllisyyttä ja tanssi on sekä kehoa että taidetta. Yhdistystoiminta on yksi harvoista paikoista, joissa ihmiset yhä oppivat tarvitsevansa toisiaan.
Nämä eivät ole hyvinvoinnin rinnalla toimivia sivusektoreita. Ne ovat yhteiskunnan inhimillistä infrastruktuuria ja osa sitä, mikä tekee Ruotsista elämisen arvoisen.
Kansallinen turvallisuus ei koske vain sitä, miten kohtaamme hyökkäyksen. Se koskee myös sitä, millaisessa yhteiskunnassa ihmiset tosiasiassa tulevat elämäänsä elämään.
Neljä fregattia ei yksin pysty suojaamaan Ruotsin pituista rannikkoa
Maa, joka antaa kulttuurin, urheilun ja terveydenhuollon rappeutua, on alkanut heikentää itseään jo kauan ennen ulkoisen kriisin syntymistä.
Siksi emme hanki neljää toivottoman kallista ja haavoittuvaa fregattia. Vaalikauden aikana investoimme sen sijaan 40 miljardia kruunua lisää ihmisiin:
- Kulttuurille 10 miljardia kruunua lisää.
- Urheilulle 10 miljardia kruunua lisää.
- Parempaan ja inhimillisempään terveydenhuoltoon 20 miljardia kruunua lisää.
Näin rakennetaan puolustamisen arvoinen Ruotsi ja elämisen arvoinen maa.
Tämä työ alkaa kauan ennen kuin ihmisestä tulee potilas
Kulttuuriin ja urheiluun osoitettavat lisämiljardit eivät ole rahaa, jota jaamme vasta sitten, kun kaikki vakavat menot on jo maksettu. Ne kuuluvat vakaviin menoihin.
Yhteiskunta, joka tarjoaa ihmisille liikettä, luovuutta, yhteyksiä ja elämän tarkoitusta, voi ehkäistä yksinäisyyttä, mielenterveyden ongelmia ja sairauksia. Kun nämä mahdollisuudet heikkenevät, myös terveydenhuollon ja muiden yhteiskunnallisten toimien tarve kasvaa.
Voimme investoida ihmiseen elämän kasvaessa tai maksaa huomattavasti enemmän sen rikkouduttua.
Kun tekoäly muuttaa työelämää
Jos ammatti ei enää kanna koko ihmisen identiteettiä, tarvitsemme enemmän paikkoja, joissa hän voi sanoa: tänne kuulun, tässä olen hyvä, täällä minua tarvitaan. Se voi olla työpajalla, jalkapallokentällä, uimahallissa, kuorossa, ateljeessa tai paikallisessa yhdistyksessä. Osallistumisesta ja omasta luovuudesta voi tulla uusia merkityksen lähteitä, kun työn aiempi rooli muuttuu.
Tekoälyn on vapautettava aikaa ihmisille
Kun ihminen kuitenkin tarvitsee terveydenhuoltoa, saman periaatteen on pädettävä siellä: annetaan tekoälyn hoitaa suurempi osa koneenomaisesta työstä. Se voi koota yhteen potilasasiakirjojen tietoja ja tutkimustuloksia, keventää dokumentointia ja nostaa esiin malleja, jotka terveydenhuollon henkilöstön on arvioitava. Päätösten ja vastuun on säilyttävä terveydenhuollon henkilöstöllä, eikä potilaan yksityisyydestä saa koskaan tulla tehokkuuden hintaa.
Tekoälyn vapauttaman ajan on jäätävä ihmiselle.
Sairas ihminen ei tarvitse vain täsmällistä tietoa. Hän tarvitsee käden, joka tutkii, katseen, joka huomaa muutoksen, sairaanhoitajan, joka aistii huolen, ja lääkärin, joka osaa punnita mitattavissa olevan suhteessa siihen, mitä ei vielä voidaan mitata. Inhimillinen ja kosketukseen perustuva kohtaaminen ei ole vanhanaikainen piirre, jonka tekoälyn pitäisi rationalisoida pois. Se on tekoälyn käyttöönoton varsinainen tarkoitus: muu voidaan antaa sen tehtäväksi.
Siksi kulttuuri, urheilu ja terveydenhuolto kuuluvat yhteen. Kulttuuri vahvistaa sielua, urheilu kehoa, ja terveydenhuolto astuu mukaan, kun elämä kuitenkin satuttaa tai särkyy. Tekoäly voi auttaa meitä käyttämään vähemmän aikaa toistuvaan tietotyöhön ja enemmän aikaa siihen, mitä ihmiset tarvitsevat toisilta ihmisiltä.
Se on järkevämpi tulevaisuudenkuva kuin yhteiskunta, jossa teknologia vaurastuu ja ihminen köyhtyy.
Toimeenpanosuunnitelma 2027–2030
2027: päätetään, mitataan ja käynnistetään
Perustetaan yhteinen kulttuurin, urheilun ja terveydenhuollon ohjelma. 40 miljardin kruunun on oltava lisäystä varsinaisten talousarvioiden päälle, ei niiden korvike.
- Kulttuuri: käynnistetään kulttuurityöpajoja, mikrotukia ja pidempiä aukioloaikoja. Otetaan käyttöön yhteinen hakemus ja mitataan hallintoa.
- Urheilu: käynnistetään maksutukia, välinepankkeja ja kuljetustukia. Mitataan yksittäisten osallistujien määrä, kustannukset ja hallinto.
- Terveydenhuolto: käynnistetään viisi kliinistä tekoälylaboratoriota. Määritellään semantiikka, turvallisuusvaatimukset ja lähtötasot päällekkäiselle kirjaamiselle, potilasajalle ja laadulle.
2028: laajennetaan ja kokeillaan
- Kulttuuri: laajennetaan avoimia tiloja, ohjausta sekä lasten, nuorten ja kansallisten vähemmistöjen luovan työn tukea.
- Urheilu: avataan enemmän halleja ilman ennakkoilmoittautumista tapahtuvaan toimintaan ja kokeilukertoihin. Koulutetaan ohjaajia turvallisuudessa ja osallisuudessa.
- Terveydenhuolto: kokeillaan tekoälyä mammografiassa, potilasasiakirjojen yhteenvedoissa, kliinisessä koodauksessa ja luovutuksissa – aina ihmisen tekemällä päätöksellä.
Käytetään julkisten toimijoiden välillä uudelleen tietoja ja poistetaan raportit, joissa pyydetään jo olemassa olevia tietoja.
2029: standardoidaan ja skaalataan
- Kulttuuri: laajennetaan toimintaa, jossa osallistujat käyvät säännöllisesti. Otetaan käyttöön yhden kerran raportointi ja pienten tukien vakioperusteet.
- Urheilu: laajennetaan toimia, jotka lisäävät osallistumista ja mukana pysymistä. Otetaan käyttöön henkilöpohjaiset tilastot.
- Terveydenhuolto: validoidaan vähintään kolme työnkulkua valtakunnallisesti. Poistetaan rinnakkainen dokumentointi siellä, missä se on turvallista ja laillista.
Julkaistaan tulokset, kustannukset ja hallintoon käytetty aika. Muutetaan tai lopetetaan se, mikä ei kestä arviointia.
2030: kansalliset mallit
- Kulttuuri: tehdään toimivista malleista valtakunnallisia ja lakkautetaan tuet ja vaatimukset, jotka eivät lisää osallistumista tai laatua.
- Urheilu: tehdään toimivista malleista valtakunnallisia. Jatkossa tuen on perustuttava osallistumiseen, kohtuullisiin kustannuksiin ja turvallisuuteen.
- Terveydenhuolto: laajennetaan vain validoituja ratkaisuja. Vapautuneesta ajasta tehdään potilasaikaa, parempaa työympäristöä ja lyhyempiä odotusaikoja.
Vältettävissä olevan päällekkäisen kirjaamisen ja raportoinnin on vähennyttävä vähintään 15 prosenttia vuoden 2027 lähtötasoon verrattuna.
Kustannukset
Se, mikä jo tiedetään
| Panostus | Tunnettu kustannus | Kommentti |
|---|---|---|
| Neljä suunniteltua fregattia | noin 40 mrd. kruunua | Poliittinen uudelleenkohdentamisen kehys. Lopullista julkista kiinteää sopimushintaa ei ole ilmoitettu. |
| Kulttuuri – valtion vertailupohja 2026 | noin 9,62 mrd. kruunua/vuosi | Menoluokan 17 kulttuurimäärärahojen analyyttinen summa. |
| Urheilu – valtion vertailupohja 2026 | noin 2,15 mrd. kruunua/vuosi | Menoluokan 17 urheilutuki. |
| Terveydenhuolto – valtion vertailupohja 2026 | 81,63 mrd. kruunua/vuosi | Terveys- ja sairaanhoitopolitiikan ala; ei Ruotsin terveydenhuollon koko kustannus. |
Kulttuurin summa on kulttuurimäärärahojen analyyttinen summa; terveydenhuollon summa koskee valtion terveys- ja sairaanhoitopolitiikan alaa.
- Hallitus, menoluokka 17 Kulttuuri, tiedotusvälineet, uskonnolliset yhteisöt ja vapaa-aika
- Hallitus, menoluokka 9 Terveydenhuolto, sairaanhoito ja sosiaalihuolto
40 miljardin lisäys – avoin suunnittelulaskelma
Lisävarat jaetaan tasaisesti vaalikauden aikana. Jokainen alla oleva summa on suunnittelukehys, ei lupaus siitä, että varsinaiset määrärahat pysyvät ennallaan.
- Kulttuuri: 2,5 miljardia kruunua lisää vuodessa, yhteensä 10 miljardia.
- Urheilu: 2,5 miljardia kruunua lisää vuodessa, yhteensä 10 miljardia.
- Terveydenhuolto: 5 miljardia kruunua lisää vuodessa, yhteensä 20 miljardia.
- Ohjelman keskushallinto: enintään 600 miljoonaa kruunua neljän vuoden aikana. Summa sisältyy 40 miljardin kruunun kehykseen, eikä sitä saa lisätä sen päälle.
Jokainen solu näyttää varsinaisen vertailupohjan + lisävarat = uuden tason miljardeina kruunuina:
| Vuosi | Kulttuuri | Urheilu | Terveydenhuolto | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| 2027 | 9,62 + 2,50 = 12,12 | 2,15 + 2,50 = 4,65 | 81,63 + 5,00 = 86,63 | 93,40 + 10,00 = 103,40 |
| 2028 | 9,62 + 2,50 = 12,12 | 2,15 + 2,50 = 4,65 | 81,63 + 5,00 = 86,63 | 93,40 + 10,00 = 103,40 |
| 2029 | 9,62 + 2,50 = 12,12 | 2,15 + 2,50 = 4,65 | 81,63 + 5,00 = 86,63 | 93,40 + 10,00 = 103,40 |
| 2030 | 9,62 + 2,50 = 12,12 | 2,15 + 2,50 = 4,65 | 81,63 + 5,00 = 86,63 | 93,40 + 10,00 = 103,40 |
| Neljä vuotta | 38,46 + 10,00 = 48,46 | 8,61 + 10,00 = 18,61 | 326,52 + 20,00 = 346,52 | 373,60 + 40,00 = 413,60 |
Vuosien 2027–2030 varsinaisista tasoista ei ole vielä päätetty. Siksi taulukossa vuoden 2026 taso pidetään vakiona lisäyksen suuruuden osoittamiseksi. Kun kunkin vuoden talousarviosta päätetään, vertailupohja korvataan kyseisen vuoden tosiasiallisella varsinaisella määrärahalla, kun taas lisäys säilyy sen päällä.
Rahoitus ja tulot
Neljää suunniteltua fregattia ei tilata. Poliittinen 40 miljardin kruunun kehys kohdennetaan uudelleen kulttuuriin, urheiluun ja terveydenhuoltoon vuosina 2027–2030.
Ohjelma ei tuota varmaa suoraa tuloa. Kulttuurin ja urheilun vaikutuksia ei kirjata terveydenhuollon säästöiksi. Vapautuneesta terveydenhuoltoajasta tulee talousarviosäästö vasta, kun todellinen kustannus pienenee ilman laadun heikkenemistä.
Nykyisiä valtionavustuksia, kuntien tai alueiden vastinrahoitusta ja EU-varoja ei saa laskea kahteen kertaan. Uudet tulot ilmoitetaan vasta, kun sitovat päätökset on tehty.
Piilohallinto
Ydintoiminta, järjestelmätoiminnot, sisäinen hallinto ja tietotyö, joka on upotettu muihin tehtäviin, on ilmoitettava erikseen. Valvontaa ja potilasturvallisuutta ei saa virheellisesti kutsua tarpeettomaksi byrokratiaksi.
Kulttuurin pienissä tuissa on oltava lyhyt hakemus ja selvitys. Urheilussa on pidettävä erillään jäsenyydet, toiminta ja yksittäiset henkilöt. Terveydenhuollossa on mitattava päällekkäinen kirjaaminen ja rinnakkaiset järjestelmät kruunuina ja työaikana.
Uuden raportointivaatimuksen on yleensä korvattava vanha. Olemassa olevia tietoja on käytettävä uudelleen, kun laki sen sallii.
Tämän tiedämme
- 40 miljardia kruunua lisätään varsinaisten talousarvioiden päälle: 10 kulttuuriin, 10 urheiluun ja 20 terveydenhuoltoon.
- Vuosittainen lisäys on 2,5 miljardia kulttuurille, 2,5 miljardia urheilulle ja 5 miljardia terveydenhuollolle.
- Vuoden 2026 valtion vertailupohjat ovat noin 9,62 miljardia kulttuurille, 2,15 miljardia urheilulle ja 81,63 miljardia terveys- ja sairaanhoitopolitiikalle.
Tätä emme tiedä
- Vuosien 2027–2030 täsmälliset varsinaiset määrärahat ja nettosäästö sen jälkeen, kun jo tehdyt fregattisitoumukset on otettu huomioon.
- Täsmällinen jako valtion, alueiden, kuntien, laitosten, yhdistysten ja terveydenhuollon palveluntuottajien välillä.
- Kuinka suuren talousarviosäästön hallinnon vähentäminen voi tuottaa ilman laadun tai turvallisuuden heikkenemistä.
Päätös nyt
vastuullinen älykkyys politiikassa ehdottaa, että Kulttuuri, urheilu ja hoiva -ohjelma käynnistetään vuonna 2027, ja sen lisäyskehys on 40 miljardia kruunua: 10 kulttuuriin, 10 urheiluun ja 20 terveydenhuoltoon.
Lisäys maksetaan 10 miljardin kruunun vuosierinä. Laajentamista voidaan jatkaa vain, jos käytöstä, laadusta, kustannuksista ja piilohallinnosta raportoidaan avoimesti.
Periaate on yksinkertainen: kerrotaan, mitä tiedämme, merkitään, mitä olemme arvioimassa, ja varmistetaan, että jokainen lisämiljardi merkitsee enemmän luovuutta, enemmän liikettä tai enemmän inhimillistä aikaa terveydenhuollossa.
LISÄDOKUMENTAATIO
Valtion kulttuuri-, urheilu- ja terveydenhuoltomenot – hallinnon analyysi
Ruotsin valtiontalousarviosta puuttuu yhteinen hallintoa tai yleiskustannuksia vastaava raportointikategoria. Tässä kerrotaan, mitä voidaan tosiasiassa laskea, mitä ei voida ja miten kansainvälinen vertailu pitäisi rakentaa.
LUE DOKUMENTAATIO
