Ruotsi-rahasto – kansalaispalkka: yhteisen rikkautemme on palveltava kaikkia

Varoitus, jota emme voi enää sivuuttaa

Kuvitelkaa tilintarkastaja, joka on opiskellut viisi vuotta ja työskennellyt kaksikymmentä. Laskentainsinööri, joka mitoittaa siltoja. Juristi, joka tarkastaa sopimuksia, ohjelmoija, joka kirjoittaa koodia, tai virkamies, joka käsittelee asioita. Heille on sanottu, että koulutus on turva. Nyt tämän lupauksen perusta kuitenkin muuttuu.

Tekoäly voi pian hoitaa suuren osan työstä, jota nykyään tekevät insinöörit, tilintarkastajat, juristit, ohjelmoijat, analyytikot, konsultit ja hallintotyöntekijät. Se ei tarkoita, että kaikki inhimillinen osaaminen muuttuisi arvottomaksi tai että jokainen ammatti katoaisi. Mutta työ, joka aiemmin vaati sata ihmistä, voidaan pian tehdä kymmenen, viiden tai yhden ainoan tehokkaita tekoälyjärjestelmiä käyttävän ihmisen voimin.

Kyse ei ole pienestä muutoksesta työmarkkinoilla. Kyse on koko kansantalouden mullistuksesta. Meidän on sanottava se ääneen ennen kuin työttömyys on ovella ja ennen kuin politiikka jälleen kerran väittää, ettei kukaan voinut ennakoida sitä, mitä oli tapahtumassa.

Teknologia voi vapauttaa ihmiset yksitoikkoisesta työstä, parantaa terveydenhuoltoa, vauhdittaa tutkimusta ja luoda lisää vaurautta. Mutta kysymys kuuluu, kuka teknologian omistaa. Kuka saa tuottavuushyödyn? Kuka menettää palkkansa? Kuka maksaa verot? Ja kuka saa vapauden?

Kun palkka katoaa, katoaa myös veropohja

Ruotsalainen yhteiskunta rahoitetaan suurelta osin työn kautta. Palkka tuottaa tuloveroja, työnantajamaksuja ja eläkemaksuja. Kun palkka käytetään kulutukseen, yhteisiin varoihin palautuu myös arvonlisäverotuloja. Mutta kun hyväpalkkaiset työt katoavat, verotulot vähenevät samalla kun työttömyyden, muutoksen ja turvan kustannukset voivat kasvaa. Valtio ja kunnat ovat siis vaarassa menettää tuloja juuri silloin, kun ihmisten tarpeet kasvavat.

Verotuksemme perustuu siihen, että useimmat aikuiset myyvät työaikaansa ja saavat palkkaa. Mutta jos arvo syntyykin algoritmien, datakeskusten, automatisoitujen koneiden, patenttien, datan ja pääoman avulla, myös veropohjan on muututtava. Emme voi jatkaa ihmistyön kovaa verottamista ja antaa automatisoitujen voittojen samalla valua verotuksen ulottumattomiin.

Muuten meille syntyy yhteiskunta, jossa tuotanto kasvaa mutta verotulot vähenevät, yritysten arvo nousee kuntien joutuessa leikkaamaan ja harvojen omistaessa järjestelmät samalla kun enemmistö menettää palkkansa ja vaikutusvaltansa. Se ei olisi edistystä. Se olisi historiallista vallan keskittymistä.

Siksi tarvitsemme Ruotsi-rahaston

Ruotsi-rahasto ei ole vain luonnonvaroja koskeva uudistus. Se on vastaus uuteen taloudelliseen todellisuuteen. Kun teknologia mahdollistaa yhä suuremman tuotannon yhä pienemmällä määrällä ihmistyötunteja, osan tuottavuushyödystä on kuuluttava koko yhteiskunnalle. Ei hyväntekeväisyytenä. Ei tilapäisenä kriisitukena. Vaan omistuksena.

Yritysten tulee saada ansaita rahaa hyvillä ideoilla, taitavalla organisoinnilla ja aidolla riskinotolla. Yritykset eivät kuitenkaan toimi tyhjiössä. Ne käyttävät julkisesti koulutettuja ihmisiä, yhteisiä sähköverkkoja, digitaalista infrastruktuuria, tutkimusta, dataa ja oikeusjärjestelmää, joka suojaa niiden toimintaa. Siksi yhteiskunnalla on oikeus osaan tuotosta.

Maa, joka antaa teknologian korvata työn muuttamatta omistusta, voi samanaikaisesti synnyttää massatyöttömyyttä ja valtavia yksityisiä omaisuuksia. Maa, joka tekee kansalaisista osaomistajia, voi sen sijaan käyttää teknologiaa suuremman vapauden rakentamiseen. Tämän tien Ruotsin on valittava.

Tämä kuuluu meille

Vuorten malmi. Metsät. Joet. Vesivoima. Sähköverkot. Maa. Infrastruktuuri. Yliopistojemme osaaminen, yhteisesti rahoitettu tutkimus sekä digitaaliset arvot, jotka ovat syntyneet ihmisten elämästä ja työstä. Mikään tästä ei ole yhden ihmisen luomaa. Se on kasvanut luonnosta, historiasta ja sukupolvien yhteisestä työstä.

Siksi arvoja ei saa ottaa haltuun sen, joka sattuu ehtimään ensin, jolla on eniten pääomaa tai joka kirjoittaa ensimmäisen sopimuksen. Yhteisen on jälleen oltava yhteistä.

Rahasto koko kansalle

vastuullinen älykkyys politiikassa haluaa perustaa Ruotsi-rahaston: pitkäjänteisen kansalaisrahaston, joka kokoaa osan Ruotsin luonnonvarojen, infrastruktuurin ja tulevaisuuden teknologia-arvojen tuotosta. Rahasto omistetaan kansalaisten lukuun ja sitä hallinnoidaan sukupolvien yli. Pääoman tulee kasvaa. Ensisijaisesti jaettavaksi tulee tuotto.

Tässä ei ole kyse kateudesta. Kyse on omistuksesta, oikeudenmukaisuudesta ja vapaudesta. Kansasta, joka ei enää omista mitään osaa maansa perusarvoista, tulee lopulta vieras omassa maassaan. Ja kansa, joka ei omista mitään osaa sen työtä korvaavasta teknologiasta, on vaarassa muuttua tarpeettomaksi siinä taloudessa, jonka rakentamiseen se itse on osallistunut.

Kansalaisosuus – ei almu

Osa Ruotsi-rahaston tuotosta maksetaan toistuvana kansalaisosuutena. Sitä ei pidä pitää etuutena, jonka valtio armollisesti jakaa. Sen tulee olla näkyvä osuus siitä, minkä jo omistamme yhdessä.

Ketään ei pidä pelkistää etuuden saajaksi, kun hän todellisuudessa on osaomistaja. Kansalaisosuus voi antaa ihmisille mahdollisuuden opiskella, perustaa yritys, hoitaa läheistä, lähteä tuhoisasta työstä tai vaihtaa alaa, kun vanha työ automatisoituu. Vapaus muuttuu todellisemmaksi, kun jalkojen alla on turvaverkko.

Kansalaisosuudesta kansalaispalkkaan

Meidän on oltava rehellisiä. Ruotsin luonnonvarat eivät yksin pysty rahoittamaan täyttä kansalaispalkkaa. Olisi epärehellistä luvata sellaista tänään. Mutta yhtä epärehellistä olisi teeskennellä, että nykyinen palkkayhteiskunta varmasti säilyy.

Ruotsi-rahasto voi aloittaa kansalaisosuudesta. Jos automaatio jatkaa ihmistyön tarpeen vähentämistä, osuutta voidaan kasvattaa ja siitä voi ajan mittaan tulla osa todellista kansalaispalkkaa. Tällaisen taloudellisen perustan rakentaminen on aloitettava ennen kriisiä. Politiikka, joka odottaa aina täydellistä varmuutta, tulee aina liian myöhään.

Löytäminen ei ole sama asia kuin omistaminen

Se, joka löytää esiintymän Ruotsin maaperästä, on tuonut peliin tietoa, pääomaa ja riskiä. Siitä on maksettava hyvä korvaus. Esiintymä ei kuitenkaan syntynyt malminetsijän työn ansiosta. Löytäminen ei ole sama asia kuin omistaminen. Siksi Ruotsi-rahastolle on voitava antaa omistusosuus, rojalti tai luonnonvaramaksu, kun mineraaleja, vesivoimaa ja muita perusarvoja otetaan käyttöön.

Yrittäjän tulee saada tuottoa luovuudestaan. Kukaan ei kuitenkaan saa ottaa koko voittoa rikkaudesta, joka kuuluu kaikille.

Automatisointi ei ole sama asia kuin arvon luominen yksin

Sama periaate koskee uutta teknologiaa. Tehokkaan tekoälyjärjestelmän kehittäneellä yrityksellä on oikeus saada tuottoa ideastaan ja riskinotostaan. Järjestelmä kuitenkin käyttää yhteistä infrastruktuuria, julkisesti koulutettuja ihmisiä, yhteiskunnan rahoittamaa tietoa ja miljoonien ihmisten luomaa dataa.

Siksi myös osa tekoälytalouden tuotosta kuuluu yhteisille varoille. Tämä voi tapahtua yhteiskunnan omistusosuuksina strategisessa tekoälyinfrastruktuurissa, korvauksina yhteisten datavarantojen kaupallisesta käytöstä sekä julkisesti rahoitetun teknologian tuottoina. Kyse ei ole innovaation rankaisemisesta. Se on tapa pitää yhteiskunta koossa, kun innovaatio muuttaa työelämää.

Yrittäjyys ja oikeudenmukaisuus kuuluvat yhteen

Ruotsi-rahasto ei tarkoita, että valtion pitäisi tehdä kaikki. Ruotsi tarvitsee yrittäjiä, tutkijoita, insinöörejä, sijoittajia ja yrityksiä, jotka uskaltavat rakentaa uutta. Vapauteen on kuitenkin yhdistettävä vastuu. Yrityksen tulee saada voitto ideastaan, organisaatiostaan ja työstään. Kansalaisten tulee saada osansa perusvauraudesta, yhteiskunnan rakenteista ja yhteisestä tiedosta, joita yritys käyttää.

Näin Ruotsi-rahasto voidaan rakentaa

Rahasto voi saada tuloja useista pitkäjänteisistä lähteistä:

• mineraalimaksut ja luonnonvaramaksut
• valtionyhtiöiden osingot
• omistusosuudet strategisissa hankkeissa
• maan arvonnousu
• luonnolliset monopolit
• digitaalinen infrastruktuuri
• julkisesti rahoitettu teknologia
• tulevat tekoälyyn liittyvät yhteiskunnalliset tuotot

Ruotsin on myös rakennettava omia tekoälymalleja ja strategista laskentakapasiteettia. Kun valtio rahoittaa tutkimusta, laskentatehoa ja teknologista kehitystä, yhteisten varojen tulee saada omistusosuuksia ja osansa tuotosta. Kun julkista dataa, ruotsin kieltä ja sukupolvien rakentamaa tietoa käytetään kaupallisten voittojen luomiseen, osan on palattava Ruotsi-rahastoon.

Yrittäjää tulee palkita hänen ideastaan, työstään ja riskistään. Valtion ei kuitenkaan pidä maksaa kustannuksia, kantaa riskiä ja sen jälkeen luovuttaa koko voittoa jollekin toiselle. Sen, mikä rakennetaan koko kansan tiedolla ja resursseilla, on myös tuotettava tuottoa koko kansalle.

Rahastosta ei saa tulla kassaa, jonka jokainen hallitus voi tyhjentää lyhytnäköisten vaalilupausten vuoksi. Se on suojattava tiukoilla nostosäännöillä, avoimella tilinpidolla ja demokraattisella valvonnalla. Millään sukupolvella ei ole oikeutta myydä tulevaisuuden rikkauksia tämän päivän mukavuuksien kattamiseksi.

Niiden, jotka kantavat kustannukset, on saatava osansa

Seutujen, joilla sijaitsevat kaivokset, vesivoima, metsätalous, sähköjohdot ja datakeskukset, ei pidä vain katsoa arvojen katoavan paikkakunnalta. Osa tuotosta kuuluu koko kansalle. Osa on palautettava niille kunnille ja alueille, joilla ihmiset ja luonto ovat kantaneet kustannukset.

Oikeudenmukaisuus ei ole vain pääkaupungin luku. Se on myös koulu, tie, terveyskeskus ja lasten tulevaisuus siellä, missä eletään.

Luonnosta ei saa tulla maksuvälinettä

Rahasto, joka rakennetaan luonnon tuhoamisen varaan, ei ole tulevaisuusrahasto. Se on ennakkomaksu menetyksestä. Ruotsi-rahaston on siksi yhdistettävä taloudellinen järkevyys ekologiseen vastuuseen. Saamelaisten oikeuksien, luonnon kantokyvyn ja tulevien sukupolvien etujen on painettava paljon. Yhteinen ei ole vain sitä, minkä voimme myydä. Yhteistä on myös se, mikä meidän on säilytettävä.

Tekoäly laskee – ihminen tuomitsee

Tekoäly voi auttaa meitä laskemaan luonnonvaramaksuja, paljastamaan väärinkäytöksiä ja valvomaan ympäristöehtoja. Tekoäly ei kuitenkaan saa koskaan kätkeä poliittisia päätöksiä teknisten laskelmien taakse. Kone voi laskea. Ihmisen on tuomittava. Demokratian on kannettava vastuu.

Emme saa koskaan antaa algoritmin ratkaista, ketkä ihmiset katsotaan taloudellisesti hyödyllisiksi. Ihmisarvoa ei voi mitata sillä, kuinka kannattava ihminen on automatisoidulle yritykselle.

Ruotsi-rahasto ja kansalaisosuus

Toteutussuunnitelma

2026–2027: perustetaan rahasto ja vahvistetaan pelisäännöt

Ruotsi-rahasto perustetaan lailla. Rahastolle annetaan riippumaton hallinto, julkinen tilinpito ja nimenomainen vaatimus pääoman pitkäjänteisestä suojaamisesta.

Ensimmäisen vuoden aikana laaditaan täydellinen selvitys seuraavista:

• valtion yritysomistukset ja yritysosingot
• mineraalimaksut ja muut luonnonvaratulot
• valtion maaomaisuus, metsät, energia ja infrastruktuuri
• julkisesti rahoitetut teknologia-, energia- ja tekoälyhankkeet
• tulot, joita käytetään jo valtion talousarviossa.

Lähtökohtana on oltava, ettei samaa tuloa koskaan lasketa kahdesti.

2027–2028: päätetään rahaston tuloista

Valtiopäivät päättävät, mitä tuloja rahastoon aletaan asteittain ohjata. Niitä voivat olla:

• tietty osuus tulevista yritysosingoista
• uudet mineraali- ja luonnonvaramaksut
• valtion omistusosuudet hankkeissa, joita valtio rahoittaa tai joissa se kantaa riskin
• julkisen digitaalisen infrastruktuurin ja julkisesti rahoitetun tekoälyn tuotot
• osa julkisten investointien synnyttämästä maan arvonnoususta
• tulevat varastointi-, toimilupa- ja infrastruktuurikorvaukset.

Nykyiset yritysosingot ovat jo valtion talousarviossa. Jos ne siirretään Ruotsi-rahastoon, talousarviota on samalla mukautettava. Varovainen vaihtoehto on siksi antaa rahastolle aluksi uusia tuloja sekä se osuus tulevista tuloista, joka ylittää vahvistetun perustason.

2028–2030: rakennetaan pääomaa

Ensimmäiset todelliset tulot siirretään rahastoon. Jokainen kruunu eritellään seuraavasti:

• pääomasijoitus
• toteutunut tulo
• tuotto
• hallintokulu
• jaettavissa oleva ylijäämä.

Kansalaisosuutta ei rahoiteta lainalla. Peruspääomasta ei makseta jako-osuutta.

Vuoden 2030 jälkeen: otetaan kansalaisosuus käyttöön, kun tuotto riittää sen kattamiseen

Ensimmäinen kansalaisosuus voidaan ottaa käyttöön, kun rahastolla on riittävä, toistuva ja tarkastettu tuotto. Jako-osuus olisi laskettava usean vuoden keskiarvon perusteella, jotta se ei seuraisi yksittäisten vuosien raaka-ainehintoja tai yritysten tuloksia.

Täysi kansalaispalkka tulee ajankohtaiseksi vasta, jos pitkäjänteinen rahoitus todella riittää siihen.

Kustannukset

Alla olevat laskelmat koskevat tilannetta, jossa määrä maksetaan kaikille 10,6 miljoonalle asukkaalle. Pääomatarve on pelkkä laskuesimerkki neljän prosentin vuotuisella jaettavissa olevalla tuotolla – ei ennuste eikä takuu.

Rahaston perustamisen ja hallinnoinnin kustannuksia ei ole vielä laskettu. Ne on selvitettävä ennen lakiesitystä ja ilmoitettava rahaston pääomasta erillään.

Valtion osakkeiden siirtäminen rahastoon ei luo uutta rahaa. Se siirtää omaisuuserän valtiolta rahastolle. Sama koskee yritysosingoja: jos rahasto saa ne, valtion talousarvio menettää vastaavan tulon.

Jo tunnetut tulot ja varat

Valtion yrityssalkku

Vuoden 2025 lopussa valtion yrityssalkun arvoksi arvioitiin noin 890 miljardia kruunua. Valtio omisti kokonaan tai osittain 38 yritystä. Tilikauden 2025 osingot olivat 23,6 miljardia kruunua 13 yrityksestä. Kyse on todellisesta vuotuisesta tulosta, mutta se vaihtelee vuosittain ja käytetään jo valtion talousarviossa. Hallituksen selvitys valtion omistamista yrityksistä

Jos koko 23,6 miljardin kruunun osinko olisi sen sijaan maksettu suoraan väestölle, se olisi vastannut noin 185:tä kruunua asukasta ja kuukautta kohden ennen hallintokuluja. Tämä osoittaa sekä sen, että perusta on olemassa, että sen, ettei se vielä rahoita suurempaa kansalaisosuutta.

Mineraalikorvaus

Mineraalikorvaus on nykyään 0,2 prosenttia louhitun kaivosluvanvaraisen mineraalin lasketusta arvosta. Kolme neljäsosaa menee maanomistajille ja neljännes valtiolle.

Vuonna 2025 mineraalikorvauksia maksettiin yhteensä noin 23,0 miljoonaa kruunua. Valtion osuus oli vain noin 5,7 miljoonaa kruunua. Kyse on todellisesta tulosta, mutta se on nykyisellään liian pieni kansalaisosuuden rahoittamiseen. Sveriges geologiska undersökning

Samalla tämä tarkoittaa, että käytössä on jo hallinnollinen järjestelmä, jota voidaan uudistaa. Tulevaa louhintaa varten voidaan päättää suuremmasta luonnonvaramaksusta, rojaltista tai valtion omistusosuudesta. Tarkkaa tuloa ei voida ilmoittaa ennen kuin tasot, poikkeukset, paikalliset korvaukset ja investointivaikutukset on selvitetty.

Mahdolliset tulevat tulot

Ruotsi-rahastoa voidaan lisäksi rakentaa seuraavien avulla:

• tulevan mineraalienlouhinnan suuremmat luonnonvaramaksut
• valtion omistusosuudet, kun valtio rahoittaa sähköverkkoja, lupia, tutkimusta tai muuta hankeriskiä
• uusien energia-, varastointi- ja teollisuushankkeiden tuotot
• Ruotsin metsien ja mineraalien suurempi jalostusarvo pelkän louhinnan lisäämisen sijaan
• tuleva korvaus hiilidioksidin varastoinnista
• valtion digitaalisen infrastruktuurin, laskentakapasiteetin ja julkisesti rahoitetun tekoälyn tuotot
• julkisten investointien synnyttämän maan arvonnousun osan palauttaminen
• luonnollisten monopolien tulevat tuotot.

Kun valtio rahoittaa riskin, sen ei pidä ainoastaan jakaa avustuksia. Ruotsi-rahastolle on voitava antaa osakkeita, rojalteja tai muu oikeus tulevaan tuottoon.

Suuruusluokat – mutta eivät käytettävissä olevia tuloja

Maailmanpankki arvioi Ruotsin yhteenlaskettujen luonnonvaramaksujen olleen noin 1,21 prosenttia BKT:stä vuonna 2021. Jos samaa osuutta sovelletaan pelkkänä laskuesimerkkinä Ruotsin vuoden 2025 BKT:hen, se vastaa noin 80:tä miljardia kruunua vuodessa. Tämä on taloudellisten luonnonvaramaksujen mittari – ei 80:tä miljardia, jonka valtio voisi jo nyt kerätä tai jakaa. Maailmanpankin tilastot, SCB:n BKT-tilastot

Ruotsin vesivoima tuotti 64,8 TWh vuonna 2024. Kun määrä kerrotaan vuoden keskimääräisellä systeemihinnalla, bruttomääräksi saadaan noin 25 miljardia kruunua. Se ei ole sama asia kuin voitto tai valtion tulo: kustannukset, hintasuojaukset, omistussuhteet ja sähköalueiden hinnat on otettava vielä huomioon. Energimarknadsinspektionens marknadsrapport

Svenska kraftnätin tariffimaksuja ja pullonkaulatuloja ei voida laskea vapaasti käytettävissä oleviksi rahaston tuloiksi. Niitä käytetään nykyisten sääntöjen mukaisesti sähköjärjestelmään, verkkoinvestointeihin ja maksuihin. Svenska kraftnät

Tämän tiedämme

• Ruotsilla on jo valtion yrityssalkku, jonka arvo on noin 890 miljardia kruunua.
• Yritykset maksoivat tilikaudelta 2025 osinkoja 23,6 miljardia kruunua.
• Osingot ovat todellista rahaa, mutta ne kuuluvat jo valtion talousarvioon.
• Nykyinen mineraalikorvaus tuottaa valtiolle noin 5,7 miljoonaa kruunua vuodessa.
• Kuukausittainen 500 kruunun kansalaisosuus maksaisi noin 63,6 miljardia kruunua vuodessa.
• Nykyiset yritysosingot riittävät laskennallisesti noin 185 kruunuun asukasta ja kuukautta kohden – mutta vain, jos koko summa otetaan valtion talousarviosta.
• Suurempi kansalaisosuus edellyttää huomattavasti suurempaa pääomaa ja useita uusia, toistuvia tulolähteitä.

Tätä emme tiedä

• Kuinka suuriksi tulevat mineraali- ja luonnonvaratulot tosiasiassa kasvavat.
• Millaisen tuoton uudet energia-, teollisuus- ja tekoälyinvestoinnit tuottavat.
• Kuinka suuri osa yritysosingoista voidaan siirtää rahastoon ilman veronkorotuksia tai leikkauksia.
• Mitä rahaston hallinnointi maksaa.
• Milloin rahasto pystyy maksamaan ensimmäisen kansalaisosuutensa.
• Kuinka suuri kansalaisosuus silloin voi olla.

Siksi tulevia luonnonvara-arvoja ei saa kirjata tuloiksi ennen kuin rahat on tosiasiassa maksettu.

Päätös nyt

Emme tiedä tänään, kuinka suureksi kansalaisosuus voi muodostua. Tiedämme kuitenkin riittävästi rahaston rakentamisen aloittamiseksi.

Ruotsi-rahasto on siksi perustettava tämän vaalikauden aikana, rahoitussäännöistä on päätettävä ja ensimmäiset todelliset tulot on siirrettävä rahastoon. Ruotsalaisten on voitava joka vuosi nähdä rahaston pääoma, tulot, kustannukset ja mahdollinen jako-osuus.

Ensin rakennamme pääoman. Sen jälkeen jaamme tuoton. Emme lupaa rahaa, jota ei vielä ole – mutta emme myöskään odota aloittamisen kanssa.