Koulu vapaata elämää varten – siksi koulusta on jälleen tehtävä valtion koulu

Siksi koulusta on jälleen tehtävä valtion koulu

Valtion on jälleen kannettava täysi vastuu koulutuksen rahoituksesta, opettajien työehdoista, koulujen laadusta ja lasten oikeuksista. Resurssit, oppilashuolto, kirjastot, työpajat ja koulutetut opettajat eivät saa riippua kunnan taloudesta tai koulun kannattavuudesta. Koulun tulee olla yhteisesti rahoitettu ja vapaa voitonjaosta.

Valtion vastuu ei kuitenkaan saa tarkoittaa keskushallinnon ohjaamaa yhdenmukaisuutta. Valtion tulee taata oikeudet, resurssit ja tavoitteet – samalla kun opettajilla ja kouluilla on vapaus luoda elävää opetusta. Yhdenvertaisuus ei ole yhdenmukaisuutta. Se on lupaus siitä, ettei yhdenkään lapsen tulevaisuutta ratkaise postinumero, raha tai markkinatuntemus.

Koulun tulee valmistaa ihminen vapauteen

Koulun tehtävä ei ole ainoastaan valmistaa lasta työelämään. Sen tulee kehittää tietoja, harkintakykyä, luovuutta, kehollisia ja käytännön taitoja, itsekunnioitusta sekä vastuuta muista. Kun tekoäly pystyy hoitamaan yhä useampia kognitiivisia rutiinitehtäviä, koulutuksen tavoitteita ei saa rajata työllistettävyyteen. Koulusta on tehtävä inhimillisempi – ei konemaisempi.

Lapsi on sivilisaation mittapuu

Jokaisella lapsella on oikeus kehittää:

• kehoaan
• harkintakykyään
• luovuuttaan
• käytännön taitojaan
• itsekunnioitustaan
• ja kykyään elää yhdessä muiden kanssa

Sivistys on enemmän kuin faktatietoa. Siihen kuuluvat lukeminen, maku, tunne, harkinta ja yhteiskuntavastuu. Kauneus ei ole ylellisyyttä. Se on inhimillisen elämän perustarve.

Kahdeksan osa-aluetta inhimillisempään kouluun

Yhdenvertaisuutta ilman yhdenmukaisuutta

Koulun tulee olla verovaroin rahoitettu, maksuton ja vapaa voitonjaosta. Valtion tulee taata yhdenvertaiset resurssit, koulutetut opettajat, oppilashuolto, kirjastot, työpajat, liikuntatilat sekä pääsy taiteen ja luonnon äärelle. Valtion tulee kuitenkin määritellä oikeudet ja tavoitteet – ei ohjata yksityiskohtaisesti jokaista oppituntia. Julkinen vastuu on yhdistettävä pedagogiseen vapauteen.

Taide on perustaito

Jokaisen lapsen tulee säännöllisesti kohdata musiikkia, kirjallisuutta, kuvataidetta, teatteria, tanssia, elokuvaa ja arkkitehtuuria – ei vain vapaa-ajan koristeena, vaan osana sivistystä. Taiteen arvostaminen ei tarkoita nimien ulkoa hokemista. Se tarkoittaa oppimista katsomaan, kuuntelemaan, viipymään ja erottamaan. Hitaasti luettu runo, esitetty roolihahmo tai opeteltu melodia antaa kokemuksia, joita nopea kuvavirta ei voi korvata.

Käsi ei ole päätä vähemmän älykäs

Kaikkien oppilaiden tulee saada työskennellä puun, tekstiilien, metallin, viljelyn, ruoanlaiton ja korjaamisen parissa. Käsityö opettaa lapselle asioita, jotka digitaalinen yhteiskunta helposti unohtaa: vastusta, kärsivällisyyttä, täsmällisyyttä ja vastuuta. Ommel, tuoli, ateria tai viljelys paljastaa, onko huolenpito ollut todellista. Koulun ei pidä opettaa lapselle, että käytännön tieto on teoreettista tietoa vähempiarvoista.

Keho elävänä kotina

Liikunta ei saa tarkoittaa vain kilpailua, tuloksia ja valintoja. Lapset tarvitsevat voimaa, kestävyyttä, leikkiä, tanssia, ulkoilua ja uintia. He tarvitsevat myös tietoa levosta, unesta ja kehon rajoista. Nuoren tulee saada kokea kehonsa elävänä kotina – ei vain arvioitavana, paranneltavana tai esiteltävänä kohteena.

Luonto on luokkahuone

Lasten on saatava tuntea vuodenaikojen vaihtelu, odottaa jonkin kasvamista, oppia tuntemaan lajeja ja ymmärtää ihmisen riippuvuus elävistä järjestelmistä. Luonnontieteitä ei voi opiskella vain ruuduilta. Se, joka ei ole koskaan oppinut kunnioittamaan elävää, saattaa helposti ryhtyä sen tuhon taitavaksi hallinnoijaksi.

Vapaus vaatii vastuuta muista

Koulussa on opetettava asioita, jotka muovaavat koko elämää: ystävyyttä, rakkautta, suostumusta, ristiriitojen ratkaisemista, henkilökohtaista taloutta, ruokaa, terveyttä, surua, yksinäisyyttä, vanhemmuutta ja huolenpitoa. Tämä ei saa rajoittua moralisoiviin teemapäiviin. Oppilaille tulisi antaa todellisia hoiva- ja yhteiskunnallisia tehtäviä. Vapaus jää tyhjäksi, ellei ihminen koskaan harjoittele vastuuta toisesta.

Lapsen tarkkaavaisuutta on puolustettava

Lasten tulee ymmärtää, miten tekoälyjärjestelmät, suosittelualgoritmit, mainonta, manipulointi ja tiedonkeruu toimivat. Heidän tulee oppia käyttämään tekoälyä työkaluna – luovuttamatta kuitenkaan harkintakykyään sille. Koulupäivään on myös sisällyttävä suojattuja tiloja kaupalliselta huomio­taloudelta:

• ruuduttomat ruokailut
• häiriötön lukeminen
• keskustelut kasvokkain
• oma luova työ
• pidemmät työskentelyjaksot ilman jatkuvia keskeytyksiä

Tämä ei ole teknologiavastaisuutta. Se on puolustus lapsen vielä kehittymässä olevalle tarkkaavaisuudelle.

Nuoruudella on merkitystä jo nyt

Jokaisen oppilaan tulee kouluaikanaan osallistua todellisiin yhteisiin hankkeisiin. Se voi tarkoittaa jonkin paikan kunnostamista, esityksen järjestämistä, nuorempien lasten auttamista, paikallishistorian dokumentointia, puutarhan perustamista tai ongelman ratkaisemista yhdessä koulun ulkopuolisten ihmisten kanssa. Nuoren ei tarvitse vain kuulla, että hänellä on tulevaisuus. Hänen on saatava kokea, että hän merkitsee jo nyt yhteiskunnalle jotakin.

Uusi mittari koulun menestykselle

Emme halua poistaa tietovaatimuksia. Lapsilla on oikeus kieleen, matematiikkaan, historiaan, luonnontieteisiin ja todelliseen älylliseen ponnisteluun. Arvosanat ja kokeet eivät kuitenkaan saa olla koulun ainoa totuus. Koulua tulisi arvioida myös seuraavilla kysymyksillä:

• Pystyykö oppilas lukemaan pidemmän tekstin keskittyneesti?
• Pystyykö oppilas luomaan jotakin, mitä ei ollut aiemmin olemassa?
• Pystyykö oppilas tekemään yhteistyötä menettämättä omaa harkintakykyään?
• Pystyykö oppilas erottamaan tiedon tietämyksestä – ja tietämyksen viisaudesta?
• Pystyykö oppilas kantamaan vastuuta toisesta ihmisestä ja yhteisestä tilasta?
• Onko oppilas saanut löytää jotakin, jota kannattaa rakastaa ja vaalia?

Kokemuksia tyhjää ärsyketulvaa vahvempina

Olennaista ei ole saada nuoria lopettamaan TikTokin käyttöä kielloilla ja nuhteilla. Olennaista on antaa heille tyhjää ärsyketulvaa vahvempia kokemuksia: melodia, jonka he ovat itse oppineet soittamaan, esine, jonka he ovat tehneet käsillään, keho, joka on kantanut heidät metsän halki, kirja, joka on muuttanut heidän katsettaan, ja todellinen tehtävä, jossa toinen ihminen tarvitsi heitä.

Koulun ei pidä vain valmistaa lasta tulevaisuuteen. Sen tulee tehdä elämästä suurempaa jo nyt.

Uusi valtion koulu

Toteutussuunnitelma

2026–2027: päätetään suunnasta ja tehdään taloudellinen kartoitus

Valtiopäivät tekevät suuntapäätöksen siitä, että valtio ottaa vaiheittain vastuulleen julkisesti rahoitetun koulun järjestämisvastuun, rahoituksen ja työnantajavastuun.

Tämän jälkeen erityinen siirtymäorganisaatio kartoittaa:

• henkilöstön, palkat, työehtosopimukset ja eläkkeet
• koulujen rahoituksen ja kohdennetut valtionavustukset
• kunnalliset ja vuokratut koulutilat
• kouluruokailun, oppilaskuljetukset ja oppilashuollon
• IT-järjestelmät, oppilasrekisterit ja oppilaaksioton
• itsenäisten koulujen sopimukset ja yhteisömuodot
• mitkä kustannukset siirretään valtiolle ja mitkä jäävät kunnille

Valtiollistaminen koskee esikoululuokkaa, peruskoulua, mukautettua peruskoulua, erityiskoulua, saamelaiskoulua, lukiota ja mukautettua lukiota. Esikoulu ja aikuiskoulutus käsitellään erikseen.

2027–2028: päätetään laista, rahoituksesta ja organisaatiosta

Perustetaan uusi valtion kouluviranomainen, jolla on alueelliset koulualueet. Valtio takaa rahoituksen, opettajien työehdot, koulutuksen laadun ja lasten oikeudet.

Kunnille jää lakiin perustuvien palvelusopimusten kautta vastuu seuraavista:

• koulutilat
• kouluruokailu
• oppilaskuljetukset
• paikallinen yhteistyö sosiaalipalvelujen, vapaa-ajantoiminnan ja kulttuurin kanssa

Rehtori säilyy pedagogisena johtajana. Opettajilla ja kouluilla tulee olla ammatillinen ja pedagoginen vapaus yhteisten kansallisten oikeuksien ja osaamistavoitteiden puitteissa.

Valtion ja kuntien välisestä veronvaihtomallista päätetään. Kunnallisveroa tai kuntien valtionosuuksia on mukautettava, kun valtio ottaa kustannukset vastuulleen. SOU 2022:53 arvioi, että täysimääräinen valtiollistaminen edellyttää veronvaihtoa, mutta summat ja oikeudellinen rakenne on selvitettävä erikseen.

2028–2030: aloitetaan vastuun siirto

Tavoitepäivää 1. heinäkuuta 2028 käytetään uudistuksen ensimmäisten käytännön toimien ajankohtana, ei väitteenä siitä, että koko Ruotsi voidaan muuttaa saman päivän aikana.

Vaalikauden jäljellä olevan ajan aikana:

• alueelliset valtion koulualueet aloittavat toimintansa
• henkilöstön siirrot toteutetaan vaiheittain
• otetaan käyttöön kansallinen ja tasaava rahoitusjärjestelmä
• lukuisia kohdennettuja valtionavustuksia aletaan korvata yhtenäisellä perusrahoituksella
• kansallista oppilaaksiottoa ja koulusijoittelua kehitetään
• kansallisten kokeiden ja arvosanojen ulkopuolinen moderointi aloitetaan
• opettajankoulutukselle, erityispedagogiikalle ja rehtorikoulutukselle annetaan monivuotiset kansalliset toimeksiannot

2030–2033: saatetaan vastuun siirto päätökseen

Valtion organisaatio rakennetaan koko maan kattavaksi. Rahoitus koostuu seuraavista:

• oppilaskohtaisesta perusosasta
• sosioekonomian, kielen, harvaan asutun alueen ja tuen tarpeen perusteella maksettavasta tasaavasta lisästä
• erityisistä kansallisista resursseista muun muassa ammatilliseen koulutukseen, luonnontieteisiin, kulttuuriin, koulukirjastoihin ja erityispedagogiikkaan

Koulun tuloksia, eriytymistä, opettajien saatavuutta, oppilashuoltoa ja saavutettavuutta seurataan vuosittain.

Viimeistään 2035: saatetaan itsenäisten koulujen siirtymä päätökseen

Julkisesti rahoitetut itsenäiset koulut voivat seitsemän vuoden siirtymäaikana valita, haluavatko ne:

• muuttua voittoa jakamattomiksi, valtion sopimuskouluiksi, joilla on yhteiset oppilaaksiotto- ja avoimuussäännöt, tai
• jatkaa täysin yksityisesti rahoitettuina kouluina koulurahajärjestelmän ulkopuolella.

Suunnitelma ei perustu siihen, että valtio automaattisesti ostaisi itsenäisiä kouluyrityksiä. Mahdollinen korvaus, omaisuuden käsittely ja oikeudelliset siirtymäkustannukset on selvitettävä ennen lakiesityksen antamista.

Kustannukset

Koulu rahoitetaan jo nyt erittäin suurilla julkisilla summilla. Uudistuksen pääkustannus ei siksi ole koko koulubudjetin luominen uudelleen, vaan olemassa olevien menojen siirtäminen kunnilta valtiolle ja nykyisin riittämättömien osien vahvistaminen.

Skolverketin laajempi kokonaisluku esikoululle, vapaa-ajankodeille, koko koulujärjestelmälle ja aikuiskoulutukselle oli 368,3 miljardia kruunua vuonna 2024. Sitä ei saa käyttää juuri tämän valtiollistamisen kustannuksena, koska esikoulu, vapaa-ajankodit ja aikuiskoulutus jäävät kokonaan tai osittain ehdotuksen ulkopuolelle.

Muutoskustannus 8–12 miljardia kruunua

Työlaskelma vastaa noin 1,3–2 miljardia kruunua vuodessa kuuden vuoden ajan. Sen on määrä kattaa:

• henkilöstö- ja sopimussiirrot
• eläke- ja HR-järjestelmät
• uudet alueelliset valtion organisaatiot
• kansallinen oppilas-, oppilaaksiotto- ja talousjärjestelmä
• turvallinen tiedonsiirto ja IT
• saavutettavat oppimateriaalit ja digitaaliset apuvälineet
• juridiikka ja siirtymätuki

Summa on suunnittelukehys. Sitä ei ole varmennettu täydellisellä budjettiselvityksellä. SOU 2022:53 toteaa, että valtion koulunjärjestämisorganisaatio voi käsittää jopa 200 000 henkilötyövuotta ja että tilat, henkilöstön siirto, IT ja viranomaisorganisaatio vaativat lisäselvityksiä.

Vuosittainen 4–7 miljardin kruunun lisärahoitus

Tämä vastaa noin 1,7–3 prosenttia kyseisten koulumuotojen ilmoitetuista kustannuksista. Rahoitus on tarkoitettu seuraaviin:

• tasaavampaan rahoitukseen
• parempaan oppilashuoltoon ja erityispedagogiikkaan
• rekrytointilisiin harvaan asutuille ja haavoittuville alueille
• opettajien täydennyskoulutukseen ja kansallisiin urapolkuihin
• saavutettaviin oppimateriaaleihin ja apuvälineisiin
• koulukirjastoihin, työpajoihin, taiteeseen, musiikkiin ja käytännön aineisiin

Tämäkin on työlaskelma. Kustannukset on laskettava toimenpide kerrallaan ennen lopullisen uudistusbudjetin esittämistä.

Rahoitus ja nykyiset rahavirrat

Veronvaihto

Kun valtio ottaa vastuulleen opetuksen, henkilöstön ja oppilashuollon, vastaava verotila siirretään kunnilta valtiolle. Kyse ei ole uudesta tulosta maalle, vaan kahden julkisen tason välisestä siirrosta.

Tarkkaa summaa ei vielä tiedetä, koska kunnat säilyttävät ehdotuksen mukaan muun muassa tilat, ruokailun ja oppilaskuljetukset.

Valtionavustusten yhdistäminen

Vuonna 2025 kohdennettuja valtionavustuksia oli 76, yhteensä lähes 29 miljardin kruunun arvosta. Skolverket kuvaa hallinnointia raskaaksi ja toteaa, että monien pienten järjestäjien on vaikeampi saada avustuksia. Nämä rahat voidaan sisällyttää yhtenäisempään valtion rahoitusmalliin, mutta ne on jo budjetoitu eikä niitä saa esittää uutena rahana.

Päällekkäisen hallinnon vähentäminen

Kansallinen järjestelmä voi ajan myötä vähentää seuraavia kustannuksia:

• rinnakkaiset hakujärjestelmät
• kunnalliset ja yksityiset rahoitusmallit
• kaksinkertaiset IT- ja raportointijärjestelmät
• toistuvat hankinnat ja lisenssit

Varmennettua säästöä ei vielä ole. Mitään tällaista säästöä ei saa merkitä rahoitukseksi ennen kuin se on toteutunut ja tarkastettu.

Voittoa tavoittelematon julkinen rahoitus

Voitonjaon lopettaminen ei automaattisesti vapauta tiettyä miljardimäärää. Rahat voivat sen sijaan jäädä kouluihin, mutta todellinen vaikutus riippuu yhtiöiden voitoista, konsernien sisäisistä kustannuksista, vuokrista, koroista ja tulevista sopimusehdoista. Siksi mitään keksittyä säästölukua ei esitetä.

Tämän tiedämme

Kyseisten pääryhmien kustannukset olivat noin 237 miljardia kruunua vuonna 2024.

Pelkän peruskoulun kustannukset olivat 159,7 miljardia kruunua.

Lähes 29 miljardia kruunua jaettiin 76 kohdennetun valtionavustuksen kautta vuonna 2025.

Lukuvuonna 2025/26 itsenäisissä kouluissa opiskeli runsaat 179 000 peruskoululaista. Heistä 74 prosenttia kävi kouluja, joiden järjestäjänä oli osakeyhtiö.

Koululaitoksessa oli runsaat 141 000 opettajanvirkaa lukuvuonna 2025/26.

Pätevien opettajien osuus oli peruskoulussa noin 73 prosenttia ja lukiossa 82 prosenttia. Mukautetussa perus- ja lukiokoulussa vastaavat osuudet olivat vain 14 ja 17 prosenttia.

Skolverket arvioi, että pätevistä opettajista ja esikouluopettajista on noin 10 600 henkilön vaje vuonna 2038.

Valtio voi ottaa järjestämisvastuun vaiheittain, mutta uudistus edellyttää veronvaihtoa, henkilöstön siirtoa ja vahvaa alueellista organisaatiota.

Tätä emme tiedä

• Veronvaihdon tarkkaa summaa.
• Mitkä kunnan työntekijät siirtyvät valtiolle.
• Miten eläkkeet, työehtosopimukset ja palkkaerot sovitetaan yhteen.
• Mitä lopullinen valtion IT- ja oppilaaksiottoalusta maksaa.
• Mitä kunnat saavat korvaukseksi tiloista, ruokailusta ja oppilaskuljetuksista.
• Itsenäisten koulujen siirtymän oikeudelliset ja taloudelliset kustannukset.
• Kuinka suuria hallinnollisia säästöjä tosiasiassa voidaan saavuttaa.
• Riittävätkö 8–12 miljardin kruunun muutoskustannus ja vuosittainen 4–7 miljardin kruunun lisärahoitus.
• Puolueen oppilashuoltoa, kirjastoja, työpajoja, taidetta, käsityötä ja saavutettavia oppimateriaaleja koskevien laatulupausten kokonaiskustannuksia.

Nämä summat on selvitettävä avoimesti ennen kuin valtio ottaa koko vastuun.

Päätös nyt

Emme tiedä tarkasti, mitä siirtymän jokainen osa tulee maksamaan. Tiedämme kuitenkin, että nykyinen koulujärjestelmä käyttää kyseisissä koulumuodoissa jo noin 237 miljardia kruunua ja että vastuu on hajautunut valtion, kuntien ja yksityisten järjestäjien kesken.

Siksi vaalikautta on käytettävä päätösten tekemiseen, vero- ja henkilöstöselvityksen toteuttamiseen, alueellisten valtion koulualueiden rakentamiseen ja varsinaisen vastuun siirron aloittamiseen.

Valtion tulee taata yhdenvertaisuus. Kunnan tulee olla lähellä lasta. Opettajalla tulee olla vapaus opetuksessa. Kukaan ei saa ottaa voittoa lapsen oikeudesta koulutukseen.

Tiedämme riittävästi aloittaaksemme. Emme kuitenkaan teeskentele tietävämme sitä, mitä ei ole vielä laskettu.