Ruotsalaista tekoälyä rakentava tekijänoikeus

Kuka saa ihmisten työn hedelmät?

Ruotsin ei pidä kohdata tekoälyä pelolla ja kielloilla. Jos teemme niin, menetämme sekä teknologian että rahat. Emme kuitenkaan saa olla niin hyväuskoisia, että lahjoitamme kokonaisen maan kielen, kulttuurin, tutkimuksen, ammattitaidon ja julkisen tiedon – ostaaksemme tuloksen myöhemmin takaisin joiltakin maailman suurimmista yrityksistä.

Harjoitusdata ei ole pudonnut taivaasta. Se koostuu ihmisten työstä, kokemuksesta ja muistista. Sen luovuttaminen ehdoitta ei olisi nykyaikaa. Se olisi huono kauppa.

Tässä kohtaavat kaksi ruotsalaista perinnettä. Toinen sanoo, että ihmisten työllä on arvoa ja että taloudellista valtaa on voitava valvoa demokraattisesti. Toinen sanoo, että infrastruktuurin ja markkinoiden ymmärtäjä voi myös vaikuttaa ehtoihin. Yhdessä nämä johtavat käytännölliseen johtopäätökseen: tekijänoikeus on järjestettävä niin, että Ruotsi voi rakentaa tekoälyä – ja että tiedon taustalla olevat ihmiset saavat osansa sen arvosta.

Tietoyhteismaa – sopimus kymmenentuhannen oikeusprosessin sijaan

Haluamme koota ruotsalaisen kirjallisuuden, journalismin, tutkimuksen, kulttuuriperinnön, julkiset tekstit ja muun oikeudet selvitetyn tiedon lisensoiduksi ruotsalaiseksi tietoyhteismaaksi. Ei siksi, että valtio omistaisi teokset, vaan siksi, ettei yksittäisen kirjailijan, valokuvaajan tai tutkijan pitäisi joutua yksin neuvottelemaan maailman suurimpien teknologiayritysten kanssa.

Sisään pitää olla yksi ovi, yksi sopimus ja toimiva maksutapa – mutta myös selkeä oikeus sanoa ei. Osallistujan on saatava korvaus.

Tuomme pohjoismaisen sopimuslisenssin perusidean tekoälyn aikaan. Tekijänoikeus, jota voi puolustaa vain viisi vuotta kestävällä oikeusprosessilla, ei nimittäin ole kummoinen oikeus. Käytännössä se on etuoikeus niille, joilla on siihen varaa. Haluamme tehdä siitä todellisen oikeuden kaikille.

Älykkyyttä myyvä maksaa tiedosta

Maksun ei pidä langeta luovan työn tekijän maksettavaksi, vaan liiketoiminnan. Sen, joka myy tekoälypalveluja Ruotsin markkinoilla ja rakentaa arvonsa ruotsalaisen tiedon varaan, on myös maksettava takaisin sille tiedolle, joka teki liiketoiminnan mahdolliseksi.

Ehtojen on samalla suosittava niitä, jotka haluavat rakentaa yhdessä Ruotsin kanssa. Yrityksille, jotka ilmoittavat datalähteensä, investoivat täällä ja tarjoavat ruotsalaiselle tutkimukselle ja julkiselle sektorille pääsyn malleihin ja laskentakapasiteettiin, voidaan antaa paremmat ehdot. Sen sijaan sen, joka vain hakee raaka-aineen, sulkee mallin ja vie arvon muualle, on maksettava enemmän.

Ruotsin kanssa rakentamisen pitää olla halvempaa kuin Ruotsin sadonkorjuu.

Myös julkisen sektorin on käytettävä taloudellista voimaansa. Ilman voimassa olevaa lisenssiä ja harjoitusdatan asianmukaista raportointia ei pitäisi syntyä suuria sopimuksia ruotsalaisen terveydenhuollon, koulun, viranomaisten tai muun julkisen toiminnan kanssa. Yritykset voivat siirtää palvelimensa; ne eivät voi siirtää Ruotsin markkinoita. Siinä on neuvotteluvoimamme.

Rahat takaisin seuraavaan kirjaan, seuraavaan löytöön, seuraavaan ideaan

Korvaukset eivät saa kadota valtion talousarvioon. Niiden on palattava luovaan työhön. Kun käyttö voidaan mitata, teoksen luojalle on maksettava. Kun käyttöä ei voida mitata tarkasti, korvaus on jaettava kollektiivisesti, avoimesti ja ymmärrettävien sääntöjen mukaan.

Kun tieto on syntynyt yhteisesti jonkin ammattialan piirissä – terveydenhuollossa, koulussa, tutkimuksessa tai julkishallinnossa – rahojen on palattava sinne tutkimusajan, täydennyskoulutuksen, parempien työehtojen ja uuden luovan työn mahdollisuuksien muodossa.

Kyse ei ole eilisen maksamisesta. Kyse on huomisen rahoittamisesta. Työstään elävä kirjailija kirjoittaa seuraavan kirjan. Resursseja saava toimittaja tekee seuraavan tutkivan jutun. Aikaa saava tutkija tekee seuraavan löytönsä. Ammattiaan kehittävä sairaanhoitaja luo tietoa, jota ei vielä ole yhdessäkään mallissa.

Tekoäly voi käsitellä arkistoa. Vain ihmiset voivat luoda sen, mitä ei vielä ole olemassa. Jos nämä ihmiset eivät saa palkkaa, myös tuleva tieto ehtyy. Se on tekijänoikeuden todellinen talous.

Siksi Ruotsin on toimittava nyt

Jotkut sanovat, että vahvempi tekijänoikeus hidastaa tekoälyn kehitystä. He ovat kääntäneet ongelman nurinpäin. Hidastavaa on epävarmuus: kymmenettuhannet epäselvät oikeudet, pitkittyneet prosessit, yritykset, jotka eivät tiedä, mitä saavat käyttää, ja tekijät, jotka eivät tiedä, maksetaanko heille.

Meidän on korvattava tämä sekasotku toimivilla markkinoilla: laillisella väylällä ruotsalaiseen harjoitusdataan, selkeillä hinnoilla, ymmärrettävillä oikeuksilla ja todellisilla velvollisuuksilla. Kyse ei ole pienemmistä markkinoista, vaan paremmista markkinoista. Kyse ei ole vähäisemmästä teknologian kehityksestä, vaan edellytyksestä sille, että Ruotsi saa omansa.

Meillä on jotain erittäin arvokasta: kokonainen kieli, maailman johtavaa tutkimusta, laajoja arkistoja, pätevä julkinen sektori ja sukupolvien ajan dokumentoitua ammattitietoa. Tätä tietoa ei pidä sulkea eikä lahjoittaa pois. Se on avattava ruotsalaisin ehdoin.

Emme aio kieltää koneita. Me rakennamme niitä ja käytämme niitä. Ruotsin pitää olla maa, jossa tekoälyyritykset haluavat kehittyä, koska tieto on laadukasta, säännöt ymmärrettäviä ja oikeudet selkeitä.

Yksi ehto kuitenkin pysyy: arvon luovan ihmisen on myös saatava osansa arvosta. Se on oikeudenmukaista, mutta se on myös hyvää taloutta. Ennen kaikkea näin varmistamme, että seuraavalla ihmissukupolvella on uutta ruotsalaista tietoa luotavanaan – ja seuraavalla tekoälysukupolvella opittavanaan.

Ruotsalaista tekoälyä rakentava tekijänoikeus – toimeenpano ja talous

Ruotsin on tarjottava laillinen ja käytännöllinen väylä ruotsalaiseen harjoitusdataan. Tekijöille on maksettava, tutkimuksen poikkeus on säilytettävä ja ruotsalaisten tekoälyyritysten on voitava saada selkeitä lisenssejä neuvottelematta jokaisesta teoksesta erikseen.

Tietoyhteismaan on oltava federatiivinen lisenssijärjestelmä – ei valtion omistusta kirjoista, kuvista, musiikista tai tutkimuksesta.

Toteutussuunnitelma

Ensimmäiset 100 päivää

PRV:n tehtäväksi annetaan yhdessä oikeudenhaltijoiden, kollektiivisten hallinnointiorganisaatioiden, yliopistojen, kulttuurilaitosten ja tekoälyyritysten kanssa laatia konkreettinen laki- ja toimeenpanoehdotus. Faktat, ideat, menetelmät ja taiteellinen tyyli eivät saa uusia yksinoikeuksia.

2027

Rakennetaan koneellisesti luettava ruotsalainen oikeus- ja lisenssiprotokolla. Siinä teos tai katalogi voidaan merkitä:

• sallittu harjoituskäyttöön
• kielletty kaupalliseen harjoituskäyttöön
• saatavilla lisenssiä vastaan
• sallittu tutkimukseen
• tai sallittu RAG-käyttöön ja hakuihin, mutta ei perusmallin harjoittamiseen.

Käynnistetään neljä vapaaehtoista lisenssipilottia: lehdistö, kirjallisuus, ammattimainen kuva ja musiikki. Pienille ja aloittaville tekoälyyrityksille tarjotaan matala perusmaksu tai lykätty, tuloihin perustuva maksu.

2028

Pilottien hinnat, kattavuus, hallintokustannukset, kilpailu ja tosiasialliset tilitykset arvioidaan. Jos edustava organisaatio ja toimivat markkinat ovat olemassa, rajatulla alalla tekoälyn harjoittamiseen otetaan käyttöön erityinen sopimuslisenssi. Oikeudenhaltijalla säilyy mahdollisuus jättäytyä ulkopuolelle.

2029

Federatiivinen rekisteri yhdistetään eurooppalaisiin standardeihin. Ruotsin markkinoilla malleja myyvien palveluntarjoajien on voitava esittää harjoitusdatan yhteenveto, tekijänoikeuspolitiikka ja myytävän palvelun kannalta olennaiset lisenssit.

Julkisten hankintojen vaatimusten on koskettava tosiasiassa hankittavaa mallia ja palvelua. Niiden on oltava oikeasuhteisia, avoimia ja syrjimättömiä – ei yleinen poliittinen kielto jotakin palveluntarjoajaa kohtaan. Hankintaviranomaisen perusperiaatteet.

2030

Ensimmäinen tilitys on toteutettava. Jos vapaaehtoiset lisenssit ja sopimuslisenssit jättävät dokumentoidun aukon, voidaan ottaa käyttöön rajattu jäännöskorvaus varmennetusta käytöstä, jota ei voida kohdentaa tunnistetulle oikeudenhaltijalle. Käytöstä ei saa periä maksua kahteen kertaan.

2031–2032

Ruotsi edistää EU:n ja WIPO:n kautta yhteistä eurooppalaista lisenssi- ja metatietoarkkitehtuuria sekä kansainvälistä yhteentoimivuutta. Järjestelmät, jotka eivät tuota mitattavaa nettotilitystä tai joiden hallintokustannukset ovat kohtuuttomat, on lakkautettava.

Kustannukset

Paikallisessa tarkennuksessa esitetään seuraavat arvioidut kustannusvälit:

Nämä ovat analyyttisiä arvioita, eivät tarjouksia. Niiden perusteella asetetaan seuraavat valtion suunnittelukatot:

Ensimmäinen määräraha on 80 miljoonaa kruunua vuonna 2027. Loput 220 miljoonaa vapautetaan ilmoitettujen kustannusten ja tulosten perusteella. Jos tekninen ratkaisu tulee kalliimmaksi, laajuutta on supistettava tai toimintaa koordinoitava EU-tasolla – määrärahaa ei saa automaattisesti kasvattaa.

Tulot ja rahoitus

Lisenssitulot eivät ole valtion tuloja. Ne on maksettava oikeudenhaltijoille ja asianomaisille ammattiryhmille avoimesti raportoitujen hallintokustannusten jälkeen.

Aineisto sisältää seuraavat laskentaesimerkit:

Skenaariot ovat vaihtoehtoisia, eikä niitä saa laskea yhteen. Samasta käytöstä ei pidä maksaa sekä täyttä lisenssimaksua että täyttä jäännösmaksua.

Vanhempi laskentaesimerkki – että kolme prosenttia 10 miljardin suuruisista tekoälymarkkinoista tuottaisi 300 miljoonaa kruunua ja kolme prosenttia 50 miljardista 1,5 miljardia – on matemaattisesti oikea mutta ei tuloennuste. Meiltä puuttuvat varmennetut tiedot Ruotsin liikevaihdosta sekä varma oikeusperusta yleiselle kolmen prosentin maksulle. Summia ei siksi pidä käyttää lupausten rahoittamiseen.

Kun järjestelmä on kypsä, hallinnon ja tarkastusten on pyrittävä enintään 10–15 prosenttiin kertyneistä lisenssivaroista. Laskentakapasiteettia tai pääsyä malliin voidaan ottaa vastaan täydentävänä suorituksena, mutta vain riippumattoman arvonmäärityksen jälkeen. Se ei saa korvata oikeudenhaltijan rahallista korvausta eikä synnyttää toimittajalukkoa.

Valtion suurin nettokustannus vaalikauden aikana on siksi 300 miljoonaa kruunua. Lisenssitulot pidetään valtion talousarvion ulkopuolella.

Jakaminen

Rahat on jaettava kolmen periaatteen mukaan:

• Suora korvaus, kun tunnistetun teoksen tai katalogin käyttö voidaan varmentaa.
• Edustava ja julkisesti raportoitu jako, kun käyttö voidaan osoittaa tilastollisesti mutta ei teostasolla.
• Määräaikainen vaatimusvaraus ulkopuolisille ja orpoteoksille.

Suurimman osan nettovaroista on päädyttävä tekijöille ja esiintyville taiteilijoille. Pienemmällä osalla voidaan rahoittaa metatietoja, vähemmistökieliä, digitointia ja yhteistä ammattitietoa. Jokainen kruunu ja jokainen hallinnollinen vähennys on raportoitava julkisesti.

Tämän tiedämme

• Ruotsin laki sallii jo tekstin- ja tiedonlouhinnan aineistosta, johon käyttäjällä on laillinen pääsy, mutta oikeudenhaltija voi pidättää kaupallisen oikeuden. Tutkimuksella on vahvempi, sopimuksesta riippumaton poikkeus. Tekijänoikeuslaki 15 a–c §§
• Ruotsissa on jo sopimuslisenssejä ja yleinen mahdollisuus sopimuslisenssiin rajatuilla käyttöalueilla. Ulkopuolisia on kohdeltava yhdenvertaisesti, ja he voivat vaatia yksilöllistä korvausta. Tekijänoikeuslaki 42 a ja 42 k §§
• PRV toimii jo kollektiivisen oikeuksien hallinnoinnin valvontaviranomaisena. Siksi on olemassa instituutio, jonka varaan voidaan rakentaa sen sijaan, että perustettaisiin heti uusi viranomainen. PRV kollektiivisesta hallinnoinnista
• EU:n tekoälyasetus edellyttää, että yleiskäyttöisten tekoälymallien tarjoajilla on tekijänoikeuspolitiikka ja että ne julkaisevat yhteenvedon harjoitusmateriaalista. Komissio voi 2. elokuuta 2026 alkaen puuttua uusiin malleihin, jotka eivät täytä vaatimusta. Sakot voivat olla kolme prosenttia maailmanlaajuisesta vuosiliikevaihdosta tai 15 miljoonaa euroa. Vanhoilla malleilla, jotka olivat EU:n markkinoilla ennen 2. elokuuta 2025, on siirtymäaikaa 2. elokuuta 2027 asti. Euroopan komission säännöt
• Euroopan parlamentti on vaatinut selkeämpiä lisenssisääntöjä ja kollektiivista lisensointia, mutta päätös ei itsessään ole sitovaa lainsäädäntöä. Euroopan parlamentin aineisto

Tätä emme tiedä

Emme vielä tiedä:

• kuinka monia ruotsalaisia teoksia ja katalogeja on tosiasiassa käytetty
• kuinka monet tekoälyyritykset tulevat hankkimaan lisenssin
• millaiset hinnat markkinat hyväksyvät
• kuinka paljon voidaan jakaa suoraan yksittäisille tekijöille
• kuinka suuri Ruotsin lisenssimaksujen perustana oleva tekoälyliikevaihto on
• miten kansalliset säännöt ulottuvat Ruotsin ulkopuolella harjoitettuihin malleihin
• tai ovatko tulot kullakin sektorilla hallintoa suuremmat.

Tekijänoikeuslisenssi ei myöskään ratkaise GDPR:ää, salassapitoa, liikesalaisuuksia, potilastietoja tai suojaa ihmisten kasvojen ja äänien luvattomia digitaalisia kopioita vastaan. Tällaista aineistoa ei saa sisällyttää tietoyhteismaahan vain siksi, että tekijänoikeus on kunnossa.

Päätös nyt

Ruotsin valtiopäivät varaavat 80 miljoonaa kruunua vuodelle 2027 ja antavat PRV:lle tehtäväksi rakentaa lisenssiprotokolla ja käynnistää neljä vapaaehtoista sektoripilottia. Konkreettinen ehdotus rajatusta sopimuslisenssistä on jätettävä viimeistään vuonna 2028.

Yleistä kolmen prosentin maksua ei oteta käyttöön ilman varmennettuja markkinoita, oikeudellista arviointia ja vaikutusanalyysiä. Vanhoista malleista ei peritä takautuvaa maksua ilman lain tukea. Tutkimus, sitaatit, kritiikki, parodia ja tosiasioiden laillinen käyttö on suojattava.

Ennen vaalikauden päättymistä järjestelmän on joko maksettava ensimmäinen korvaus tai raportoitava avoimesti, miksi se ei toiminut, ja se on lakkautettava. Se on Sonja Kovalevskajan ja Bertrand Russellin täsmällisyyttä yhdistettynä Jan Stenbeckin toimeenpanovoimaan: laske rehellisesti, rakenna infrastruktuuri ja aloita siitä, mistä laki todella antaa meille mahdollisuuden aloittaa.