Näin työskentelemme tekoälyn parissa, tekoälymallit, tieto
Näin työskentelemme tekoälyn kanssa – ideasta poliittiseksi ehdotukseksi
Tekoälyä on helppo pyytää kirjoittamaan teksti, joka kuulostaa vakuuttavalta. Vaikeaa on selvittää, kestääkö ajatus tarkastelun. Siksi käytämme tekoälyä ensin tehdäksemme kysymyksestä vaikeamman. Vasta sen jälkeen annamme sen auttaa meitä tekemään vastauksesta selkeämmän.
Ideasta tehdään testattava kysymys
Työ alkaa usein vakaumuksesta, huolesta tai mahdollisuudesta. Poliittinen idea ei kuitenkaan vielä ole poliittinen ehdotus. Ajatus siitä, että tekoälyn taloudellisten hyötyjen pitäisi koitua koko Ruotsin hyväksi, johtaa esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin:
- Mistä hyödyistä puhutaan?
- Kuinka suuriksi ne voivat kasvaa – ja millä oletuksilla?
- Kuka omistaa teknologian ja infrastruktuurin?
- Mitkä ryhmät saavat uusia mahdollisuuksia?
- Ketkä ovat vaarassa menettää työnsä, turvallisuutensa tai vaikutusvaltansa?
- Mikä voisi osoittaa alkuperäisen idean olevan väärä?
Samoin kysymys uudesta puolustuksesta on aloitettava uhkakuvista, kustannuksista ja puolustusvaikutuksesta – ei siitä, minkä asejärjestelmän olemme jo päättäneet olevan suosikkimme.
Päätämme, mitä tietoa tarvitaan
Ennen kuin mitään valmista tekstiä kirjoitetaan, laadimme tietosuunnitelman. Kysymme, mitä lakeja, lukuja, kokemuksia ja vertailuja tarvitaan idean arvioimiseksi. Erittelemme toisistaan:
- todennetut faktat,
- laskelmat ja arviot,
- tulevaisuutta koskevat ennusteet,
- poliittiset arvovalinnat.
Ennuste ei ole fakta. Vahva vakaumus ei ole todiste. Eikä luku kerro juuri mitään, ellemme tiedä, miten se on laskettu.
Etsimme alkuperäislähteistä
Tekoäly voi ehdottaa hakusanoja, tutkimusaloja ja mahdollisia lähteitä. Tekoäly ei kuitenkaan itse ole lähde.
Siksi jatkamme hakua muun muassa lakiteksteistä, valtiopäivien asiakirjoista, julkisista selvityksistä, viranomaistilastoista, SCB:stä, Ruotsin ja Euroopan budjettiasiakirjoista, EU:sta, OECD:stä, vertaisarvioidusta tutkimuksesta, hankinta-asiakirjoista ja tarkastetuista vuosikertomuksista.
Hakuja tehdään sekä ruotsiksi että englanniksi ja eri lähtökohdista: neutraaleista, kannattavista ja kriittisistä.
Jokaisen tärkeän aineiston kohdalla kysymme:
- Onko se ajantasainen?
- Koskeeko se Ruotsia tai vertailukelpoisia maita?
- Miten mitattava asia määritellään?
- Mitä menetelmää on käytetty?
- Kuka tutkimuksen on rahoittanut?
- Onko olemassa riippumattomia lähteitä, jotka päätyvät samaan tai erilaiseen johtopäätökseen?
Se, että useat tekoälymallit antavat saman vastauksen, ei ole riippumaton todiste. Mallit voivat perustua samaan aineistoon ja toistaa samoja virheitä.
Tekoälyn tehtävänä on väittää vastaan
Tekoälyä ei pidä käyttää taputtavana kanssakirjoittajana. Sen on oltava myös hankala vastapuoli.
Siksi esitämme jatkokysymyksiä, kuten:
- Mitkä ovat ehdotuksen vahvimmat puolesta- ja vastaanargumentit?
- Mikä näyttö puhuu selvimmin teesiamme vastaan?
- Mikä oletus on heikoin?
- Mitä puuttuu, jotta kysymykseen voitaisiin vastata?
- Kuka saa vallan, kuka hyödyn ja kuka kantaa riskin?
- Mitä kriittinen ekonomisti, opettaja, pienyrittäjä tai viraston johtaja vastustaisi?
- Mikä saisi meidät muuttamaan kantaamme tai hylkäämään ehdotuksen?
- Erota toisistaan se, minkä tiedämme, mitä uskomme ja mitä haluamme.
Joskus tuloksena on, että idea vahvistuu. Joskus sitä on rajattava, muotoiltava uudelleen tai se on jätettävä sikseen.
Neljä tekoälykaikua tarkastelee kysymystä eri suunnista
Neljää tekoälykaikua käytetään jäsenneltyinä näkökulmina – ei aukottomina totuuksina eikä henkiin herätettyinä ihmisinä.
Humanisti Ellen Key kysyy, mitä ehdotus merkitsee lapselle, sivistykselle ja ihmisarvolle.
Matemaatikko Sonja Kovalevskaja tarkastelee lukuja, logiikkaa, epävarmuutta ja sitä, mikä voidaan tosiasiassa todistaa.
Yrittäjä Jan Stenbeck arvioi toteutettavuutta, kannustimia, kilpailua ja kykyä murtaa monopoleja.
Poliittikko Olof Palme kysyy, kuka saa vallan, miten hyödyt ja riskit jakautuvat ja mikä vastuu yhteiskunnalla on.
Näkökulmat saavat haastaa toisensa. Niiden tehtävänä ei ole päästä yksimielisyyteen, vaan tuoda näkyviin asioita, jotka yksi ainoa ajattelutapa helposti sivuuttaa.
Idea muotoillaan uudelleen tiedon avulla
Provosoiva muotoilu voi olla hyvä alku, mutta se ei saa olla selvityksen päätepiste.
Kysymys ”Onko Euroopasta tulossa teollisuusmuseo?” on siksi asetettava vastakkain Euroopan, Yhdysvaltojen ja Kiinan investointien, tuottavuuden, energiakustannusten, yritysten rakentamisen, tutkimuksen ja teollisen kehityksen kanssa. Etsimme myös asioita, jotka ovat kuvaa vastaan.
Vasta kun aineisto on muuttanut ja syventänyt alkuperäistä ajatusta, siitä voi tulla poliittinen ehdotus.
Ehdotus kirjoitetaan – vastuu säilyy ihmisillä
Valmiissa ehdotuksessa on kerrottava:
- mikä ongelma on tarkoitus ratkaista,
- mitä aineisto osoittaa,
- minkä poliittisen arvovalinnan teemme,
- mitä haluamme konkreettisesti toteuttaa,
- miten se rahoitetaan,
- mitä riskejä ja vastaväitteitä on olemassa,
- miten tuloksia seurataan.
Epävarmuuksia ei pidä piilotella. Uusien tosiasioiden on voitava johtaa korjauksiin ja uudelleenarviointiin.
Tekoäly voi auttaa meitä etsimään laajemmin, ajattelemaan useammasta näkökulmasta ja ilmaisemaan itseämme selkeämmin. Mikään kone ei kuitenkaan voi kantaa poliittista vastuuta.
Tämä vastuu kuuluu Johan Kärrmanille ja vastuullinen älykkyys politiikassa -puolueelle.
Äänestäjän on voitava nähdä paitsi se, mitä ehdotamme, myös se, miten päädyimme siihen.
Käytetyt tekoälymallit ja työkalut
Työ vastuullinen älykkyys politiikassa -puolueen taustalla alkoi jo vuonna 2023 Claude 2.1:n ja ChatGPT 3.5:n avulla.
Sen jälkeen analyysiin, poliittisiin keskusteluihin, tekstin kehittämiseen, faktantarkistukseen, ohjelmointiin, verkkosivujen suunnitteluun, kuviin ja ääniin on käytetty monia kielimallien ja tekoälytyökalujen sukupolvia.
Kaikki vanhempi aineisto ei ole enää nykyisellä verkkosivustolla. Se, että malli mainitaan tässä selvityksessä, tarkoittaa, että se on osallistunut johonkin työn vaiheeseen – ei sitä, että jokainen malli olisi kirjoittanut osia nykyään julkaistavasta tekstistä.
OpenAI ja ChatGPT
- ChatGPT 3.5 ja GPT-3.5 Turbo
- GPT-4
- GPT-4 Turbo
- GPT-4o
- GPT-4o mini
- GPT-4.1
- GPT-4.5 Preview
- GPT-5
- GPT-5.1
- GPT-5.2
- GPT-5.3
- GPT-5.4
- GPT-5.5
- GPT-5.6 – työssä nykyään käytettävä mallien sukupolvi
Johan Kärrmanin mukaan GPT-4.5 oli koko työn paras malli. Virallisesti se lakkautettiin tutkimuksen esikatseluversiona. Vähemmän virallisen teorian mukaan se vedettiin pois, koska se oli yksinkertaisesti liian hyvä.
Anthropic ja Claude
- Claude 2.1
- Claude 3 Haiku
- Claude 3 Sonnet
- Claude 3 Opus
- Claude 3.5 Haiku
- Claude 3.5 Sonnet
- Claude 3.7 Sonnet
- Claude 4 Sonnet
- Claude 4 Opus
- Claude Opus 4.1
- Claude Sonnet 4.5
- Claude Haiku 4.5
- Claude Opus 4.5
- Claude Sonnet 4.6
- Claude Opus 4.6
- Claude Opus 4.7
- Claude Opus 4.8
- Claude Fable 5
Eri Claude-sukupolvia on käytetty ennen kaikkea pitkälliseen päättelyyn, vaihtoehtoisiin muotoiluihin, kriittiseen lukemiseen ja ideoiden tarkastelemiseen useista näkökulmista.
Kehitys- ja kirjoitustyökalut
- Claude Code – käytetty ohjelmointiin, rakenteeseen, muokkaukseen ja tekniseen työhön.
- OpenAI Codex – mukaan lukien GPT-5-Codex ja myöhemmät Codex-sukupolvet, käytetty ohjelmointiin, verkkosivujen rakenteeseen, tekstin käsittelyyn ja tekniseen kehitykseen.
- Lovable – käytetty verkkosivuston rakentamiseen, suunnitteluun ja julkaisemiseen. Lovable on kehitysalusta, ei yksittäinen tekoälymalli.
- Google Gemini useina sukupolvina ja versioina
Geminia on käytetty täydentävänä näkökulmana analyysiin, vertailuihin ja muotoilujen testaamiseen.
Kuvatyökalut
- Midjourney versiosta 5 eteenpäin
Midjourneya on käytetty kuvituksiin, visuaalisiin kokeiluihin ja verkkosivuston aiempien versioiden kuvamateriaaliin. Vain pieni osa vanhemmasta aineistosta on jäljellä nykyisellä sivulla.
Ääni ja puhe
- ElevenLabs ja useita yrityksen puhe- ja puhesynteesimalleja vuodesta 2024 eteenpäin
ElevenLabsia on käytetty aiemmissa ääniä ja hahmoja koskevissa kokeiluissa. Kaikki tämä aineisto ei ole enää nykyisellä verkkosivustolla.
Mallit, joita on testattu vain rajallisesti
- OpenAI o1
- OpenAI o3
- xAI Grok
Näitä malleja on kokeiltu, mutta niillä ei ole ollut ratkaisevaa roolia nykyään julkaistavien tekstien ja poliittisten ehdotusten kehittämisessä.
o1 ja o3 kirjoitetaan o-kirjaimella – ei numerolla nolla.
Ihminen kantaa vastuun
Mallit ovat toimineet työkaluina, kriitikkoina, keskustelukumppaneina ja teknisinä apulaisina.
Johan Kärrman on valinnut, käsitellyt ja hyväksynyt julkaistun aineiston.
Tekoäly voi tarjota tietoa, vertailuja ja vaihtoehtoisia näkökulmia.
Poliittista ja inhimillistä vastuuta ei voi siirtää mallille.